Ekologisesti kestävä residenssitoiminta Saaren kartanon residenssiResidenssipaikan hakijalle Saaren kartanon residenssi Mynämäellä Työskentely Saaren kartanon residenssissä Kuka voi hakea? Mitä residenssipaikkaan sisältyy? Tilat ja miljöö Hakulomake ja verkkopalvelun ohjeet Hakemusten käsittely ja päätökset Residenssipaikan hakijan usein kysyttyjä kysymyksiä Residenssipaikan saajalle Residenssipaikan vastaanottaminen ja saapuminen Saaren kartanoon Apurahan käyttö Apurahojen verotus ja todistus apurahasta Asuminen ja työskentely Saaren kartanossa Residenssiapurahan maksaminen Residenssin ohjelmat Saaren Kaivo Raportointi Viestintä Koneen Säätiön ja Saaren kartanon mainitseminen ja logon käyttö Alumnit Aiemmat residenssitaiteilijat ja -tutkijat Ekologisesti kestävä residenssitoiminta Kulttuuripolku Yhteisötaiteilija Mynä-Mynä-Maa Kutsutaiteilija Residencies Reflected Tietoa Saaren kartanon residenssistä Saaren kartanon henkilökunta Saaren kartanon yhteistyö Saaren Kesä-Kaivo Saaren kartanon historia Saaren kartanon johtokunta Saaren kartanon residenssin toimintaa ohjaa ekologinen kestävyys, joka kattaa myös sosiaalisen ja henkisen kestävyyden. Tarjoamme residenssissä työskenteleville mahdollisuuden sisäistää ekologisten kysymysten pohtimisen osaksi omaa työskentelyä ja ajattelua erilaisten opintopiirien, keskusteluiden ja työpajojen avulla. Residenssin ekologinen toimintakulttuuri Arjen kestävät toimintatavat NAARCA Vähäpäästöinen liikkuminen Saaren kartanon rakennukset Ekologinen kompensaatio Monimuotoisuustyö Saaren kartanon alueella Takaisin sivun alkuun RESIDENSSIN EKOLOGINEN TOIMINTAKULTTUURI Saaren kartanon residenssitoiminnassa pyritään kestävyyteen, ekologisuuteen ja saavutettavuuteen. Saaren kartanon ekologisesti kestävän residenssitoiminnan kehittämisestä vastasi vuosina 2020–2022 ekologisen residenssitoiminnan koordinaattori Jaana Eskola. Panostamme toiminnassamme oivalluksiin, osallistamiseen ja yhdessä oppimiseen. Työskentely ekologisten aiheiden parissa ei ole valintaperusteena taiteilijavalinnoissa, vaan ekologinen fokus on residenssin toiminnassa. Haluamme kuitenkin kannustaa myös innostamaan residenssissä työskenteleviä taiteilijoita ja tutkijoita sekä yhteistyökumppaneitamme tekemään kestäviä valintoja. Yksilöresidenssijakson aikana residenssin henkilökuntamme tukee residenssiläisiä ekologisten käytäntöjen omaksumisessa. Opastamme tarvittaessa henkilökohtaisesti ja olemme keskustelukumppaneina ekologisuuteen liittyvissä teemoissa. Järjestämme Saaren kartanon lähialueella avoimia työpajoja ja opintopiirejä ja teemme yhteistyötä Mynämäen kunnan kanssa. Muun muassa syksyllä 2020 järjestetyssä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hankkeessa tuotiin näkyväksi, miten keskeisessä asemassa kulutustottumukset ja elämäntapojen muutokset ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnonvarojen säästämisessä. Kokeiluun osallistuneet kotitaloudet sitoutuivat pienentämään hiilijalanjälkeään ja soveltamaan hankkeesta saamiaan vinkkejä kestävämpään arkeen. Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssille myönnettiin tammikuussa 2023 Ekokompassi-ympäristösertifikaatti. Ekokompassi-sertifikaatti on tunnustus konkreettisesta ympäristötyöstä ja myönnetään hyväksytyn auditoinnin jälkeen. Ekokompassi-sertifikaatti kertoo Saaren kartanon residenssin sitoutumisesta jatkuvaan parantamiseen ja ympäristötyön kehittämiseen. Keväällä 2021 toteutettiin koko Koneen Säätiön hiilijalanjäljen laskenta Green Carbon Finland Oy:n toimesta. ARJEN KESTÄVÄT TOIMINTATAVAT Saaren kartanon yksilöresidenssissä työskenteleville tarjotaan kestävyyden teemoja käsitteleviä tapaamisia, kuten opinto- tai lukupiirejä ja työpajoja. Residenssiläisille järjestetään vuodenaikojen mukaan erilaisia lyhyitä tai pidempiä opintoretkiä lähiluontoon tai erilaisiin ympäristötieteen näkökulmia valottavaan paikkaan. Residenssiläisten käytössä oleva kartanon ekologinen kirjasto sisältää eri näkökulmia ja residenssiläiset voivat halutessaan syventyä esimerkiksi lähiympäristön erityispiirteisiin, metsäkysymyksiin, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen tai ympäristö- ja eläinfilosofiaan. Huomioimme kestävyyden myös järjestämissämme tapaamisissa ja tapahtumissa, joissa tarjoamme pääasiassa vegaaniruokaa ja vältämme ruokahävikkiä. Tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luomua ja lähialueen tuotteita. Huomioimme hankinnoissamme kestävyyden suosimalla laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita sekä kierrätysmateriaaleja. Kierrätämme residenssissä syntyvän jätteen mahdollisimman tehokkaasti, sekä kartanolla että työtiloissa, ja huolehdimme esimerkiksi maalausvälineiden pesunesteiden asianmukaisesta kierrätyksestä. Opastamme mielellämme mm. taiteelliseen työskentelyyn liittyvien materiaalien kemikaalikuorman huomioimisessa ja suosittelemme käyttämään kierrätysmateriaaleja. Järjestämme residenssiläisille kerran viikossa kauppakäynnin Mynämäen keskustaan residenssin sähköautolla. Kerran viikossa tapahtuva ostosreissu auttaa oman kulutuksen uudelleenajattelussa ja tuo näkyväksi omaa ruoankulutusta ja ruokahävikkiä. NAARCA Saaren kartanon taiteilijaresidenssi ja skotlantilainen Cove Park -taiteilijaresidenssi koordinoivat vuonna 2021 käynnistynyttä Nordic Alliance of Artists’ Residencies on Climate Action (NAARCA) -verkostoa. Seitsemästä Pohjoismaissa ja Skotlannissa toimivasta taiteilijaresidenssistä koostuvan NAARCA-verkoston tarkoituksena on rakentaa pitkäaikaista ja kestävää yhteistyötä eri residenssien välille ja pohtia yhdessä uusia tapoja toimia ilmastokriisin torjumiseksi. NAARCA keskittyy ilmastokriisin torjumiseen niin residenssiohjelmien sisältöjen kuin konkreettisten toimien kautta.Cove Parkin (Cove, Skotlanti) ja Saaren kartanon residenssin (Mietoinen, Suomi) yhteistyössä johtamaan NAARCA-verkostoon kuuluvat pohjoismaiset taiteilijaresidenssit Artica Svalbard (Huippuvuoret, Norja), Art Hub Copenhagen (Kööpenhamina, Tanska), Skaftfell Center for Visual Art (Seyðisfjörður, Islanti) ja Baltic Art Center (Visby, Ruotsi). Lue lisää NAARCAsta (englanniksi) Lue juttu Saaren kartanon liittymisestä NAARCA-verkostoon VÄHÄPÄÄSTÖINEN LIIKKUMINEN Kannustamme vieraitamme vähäpäästöiseen matkustamiseen eli saapumaan residenssiin maata pitkin ja käyttämään lentokoneen sijasta bussia, junaa tai laivaa. Residenssipaikan hakemisen yhteydessä on mahdollista hakea tukea hitaaseen matkustamiseen. Hitaan matkustamisen tuki mahdollistaa sen, että residenssitaiteilijat voivat matkustaa kestävästi lentämistä välttäen, mikäli se vain on maantieteellisesti ja fyysisesti mahdollista. Tuki mahdollistaa matkustusajan sisällyttämisen osaksi residenssijaksoa, mikä kannustaa myös ajattelemaan työskentelyä ja työaikaa uudella tavalla. Suosittelemme kauempaa tulevia työryhmiä hakemaan pidempiä ryhmäresidenssijaksoja. Hitaalla matkustamisella tarkoitetaan lentämisen ja muiden ekologisesti kestämättömien kulkuvälineiden välttämistä. Hitaan matkustamisen tukea on mahdollista hakea Suomen ulkopuolelta Saaren kartanon residenssiin saapumiseen ja sieltä lähtemiseen. Mikäli matka kestää yhteensä yli viikon, on siihen mahdollista hakea myös työskentelyapurahaa. Mikäli haet työskentelyapurahaa matkoihin, kerro millä tavalla matka-aika on myös työskentelyaikaa. Matkasuunnitelman apuna voi käyttää laskuria vähäpäästöisimmän matkustustavan määrittelemiseksi, esim. Eco Passenger tai Maata pitkin -sivustoa. Mikäli matka suuntautuu junalla läpi Euroopan, matkareitin suunnittelussa ja lippujen varaamisessa kannattaa käyttää Deutsche Bahn -sivustoa. Matkan aikana voi seurata junien reaaliaikaisia aikatauluja DB Navigator -sovelluksen avulla. Myös verkkosivut, kuten Rome2Rio ja The Man in seat 61 tarjoavat hyviä vinkkejä hitaaseen matkustamiseen. Jos matka Saaren kartanon residenssiin suuntautuu Tukholmasta Turkuun, suosittelemme nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttäviä Viking Line Gracea tai Viking Line Glorya. Voit lukea lisää hitaasta matkustamisesta verkkosivuiltamme. Tavoitteenamme on vähentää myös residenssissä riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden käytöstä: Saaren kartanolla on käytössään leasing-sähköauto ja vanhemmassa tavarankuljetusautossa käytetään biodieseliä. Kannustamme asukkaitamme fossiilivapaaseen liikkumiseen kartanon lähiseudulla: residenssiläisten käytössä on kolme sähköpyörää ja tavallisia polkupyöriä, joilla voi hoitaa päivittäisiä asioita ja kulkea kahden kilometrin päässä sijaitsevalle Turkuun vievälle bussipysäkille. SAAREN KARTANON RAKENNUKSET Saaren kartanon rakennuskanta on Museoviraston suojelema, ja kartanon rakennuksia vaalitaan pitkäjänteisesti perinnekorjaamisen periaatteita ja kestävyysajattelua noudattaen yhteistyössä Museoviraston kanssa. Lisää rakennuksista voit lukea (kohdasta Saaren kartanon rakennukset ja miljöö) täältä. Kaikki Saaren kartanon rakennukset kahta lukuun ottamatta lämpiävät maalämmöllä. Tulevien peruskorjausten yhteydessä myös loput rakennukset muutetaan maalämmöllä lämpiäväksi. Residenssissä käytetty sähkö on sataprosenttista kotimaista tuulivoimaa. Rohkaisemme residenssissä asuvia kiinnittämään huomiota energiankulutustottumuksiin ja säästämään energiaa lämmityksen, sähkön ja lämpimän veden käytössä. Tarkastelemme ja arvioimme kriittisesti omaa toimintaamme ja kehitämme toimintaamme parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan. EKOLOGINEN KOMPENSAATIO Vuonna 2017 Koneen Säätiö lahjoitti 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle Kemiönsaaressa sijaitsevan Kullan luonnonsuojelualueen. Metsälahjoituksen tarkoituksena oli kompensoida säätiön toiminnasta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta. Vuonna 2021 Koneen Säätiö osti Oulun kaupungilta Sanginjoen monikäyttömetsän ja lahjoitti sen Suomen valtiolle suojelua varten. Metsälahjoituksella halutaan turvata alueen kehittyminen kohti luonnontilaa ja varmistaa, että se säilyy metsänä myös tuleville sukupolville. MONIMUOTOISUUSTYÖ SAAREN KARTANON ALUEELLA Saaren kartanon kartanomiljööseen kuuluu noin 30 hehtaaria pelto- ja laidunalaa sekä metsää. Saaren pellot on nykyisin vuokrattu paikallisille viljelijöille ja tuottajille ekologisuuden, ekonomisuuden, eettisyyden, esteettisyyden ja edelläkävijyyden periaatteita kunnioittaen. Myös kartanon ympäristön hoitamisessa kehitetään ekologisesti kestävämpää ajattelua ja pyritään kasvattamaan alueen monimuotoisuutta lisäämällä lahopuun määrää metsälaidunalueilla, tekemällä hyönteishotelleja, lisäämällä ketoja sekä jättämällä puiston alueita nurmenleikkuun ulkopuolelle. Saaren kartanon oma monimuotoisuuden suunnitteluryhmä pohtii monimuotoisuuskysymyksiä laaja-alaisesti, huomioiden myös kartanon puistoalueet, laitumet ja metsäalueet. Saaren kartano on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on myös muinaismuistolain suojelema historiallisen merkityksensä ja kulttuuriperintöarvojensa vuoksi. Koneen Säätiö on sitoutunut hoitamaan Saaren kartanon arvokasta kulttuurimaisemaa Museoviraston hoito-ohjeiden mukaisesti. Saaren kartano – kestävyyden toisella puolella Vuonna 2022 aloitimme yhteistyön Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurilinjan kanssa. Saaren kartano – kestävyyden toisella puolella -projektissa on tarkoitus vahvistaa Saaren kartanoalueen monilajista yhteistoimijuutta ja luoda sysäyksiä kohti uudistavaa luontosuhdetta. Kestävyyden toisella puolella -yhteistyöhankkeen tarkoitus on ymmärtää paremmin ihmisen ja luonnon välistä syvää keskinäistä yhteyttä, joka tehdään näkyväksi kehittämällä eri keinoin kartanoalueen suojeltua ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoaluetta. Hankkeessa tarkastellaan kartanon maisemassa tapahtuvien inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden vuorovaikutussuhteita. Kestävyyden toisella puolella haastaa perinteistä maisemaan liittyvää ajattelua kohti uudenlaista lähestymistapaa, jossa maisema ja ihmiset ovat yhtä ja ruokkivat toisiaan. Lisäksi projektissa tarkastellaan, miten monimuotoisuuden ja monilajisuuden tavoitteita sekä kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan yhteensovittaa. Kestävyyden toisella puolella on osa Saaren kartanon Ekokompassi-sertifikaattia. Lisää Kestävyyden toisella puolella -projektista voit lukea täältä. Eliölajikartoitus Saaren kartanon residenssi tekee yhteistyötä Turun yliopiston biologian laitoksen kanssa eliölajikartoituksen parissa. Eliölajikartoituksen tausta-ajatuksena on alueen monimuotoisuuden vähenemisen estäminen ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu, joilla monimuotoisuutta voidaan lisätä Saaren kartanon alueella. Eliölajikartoituksen tavoitteena on saada yleiskuva alueen biologisesta monimuotoisuudesta sekä seurata, mikä vaikutus laiduntamisella on monimuotoisuuteen tietyillä koealueilla. Keväällä 2021 aloitettu hanke jatkuu vuoteen 2023 saakka ja tarkoituksena on myös tarkastella muutosta viiden vuoden jälkeen. Jo tähän mennessä voidaan todeta Saaren kartanon olevan erittäin lajirikasta aluetta, niin kasvien kuin hyönteistenkin osalta. Alueelta on löytynyt harvinaisia, hyvin harvinaisia ja uhanalaisia hyönteislajeja (kovakuoriaiset ja luteet) ja vain yksi prosentti otannasta on vieraslajeja. Hyönteisistä erittäin uhanalaisia lajeja ovat täplänaskalilude, halavasepikkä, minttunirppu ja vaskilyhytsiipi. Tarkastelussa löytyi 36 sammallajia, jotka eivät ole erityisen harvinaisia. Pohjakerroksen valtalajina on metsäkerrossammal. Jäkäliä on löytynyt tähän mennessä 30 lajia, jotka ovat pääasiassa makro- ja rupijäkäliä. Kivien päältä on löytynyt torvijäkälää ja puiden rungoilta rupijäkälää. Saaren kartanon kaltaisessa paikassa, jolla on pitkä historia ja joka on kulttuuri- ja perinneympäristöä, näkyy sen ikä ja historia myös eliölajeissa. Saaren kartanolla kasvaa 17 erilaista puu- ja pensaslajia ja alueen tammet ovat tärkeitä kasvibiologisen monimuotoisuuden kannalta. Koeruuduista on tähän mennessä löytynyt 57 eri putkilokasvilajia. Saaren kartanon alueella on runsaasti pölkkyruohoa (Turritis glabra), joka on tyypillinen esimerkiksi linnavuorille ja muille paikoille, joissa on ollut muinaista. Kartanon mailla oli heinäkuusta marraskuun alkuun 2021 kaksi valorysää, joista kerättiin 175 erilaista yöperhosta. Mielenkiintoisin löytö oli erittäin harvinainen harhasänkiyökkönen (Hoplodrina ambigua) ja eniten alueella on siniritariyökkösiä. Yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa toteutettu seuranta jatkuu myös tulevina vuosina.