Taide ja puutarha

Nykytaiteesta on haluttu tehdä tärkeä osa Lauttasaaren kartanon toimintaa. Kartanon puutarhaan palautettiin Bengt Schalinin muotopuutarhasuunnitelmat 1920-luvulta, ja tässä kaikille avoimessa kaupunkipuutarhassa on esillä useita nykytaiteen teoksia.

Kartanoon ja kartanon puistoon on hankittu taidetta prosenttiperiaatteen mukaan. Säätiö varasi taidehankintoihin noin kolme prosenttia kartanon kunnostuksen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Kartanon puutarhaan palautettiin Bengt Schalinin muotopuutarhasuunnitelmat 1920-luvulta, ja tässä kaikille avoimessa kaupunkipuutarhassa on esillä useita nykytaiteen teoksia.

Suurin teoskokonaisuus on taiteilijapari nabbteerin Lahopuutarha. Janne Nabbin ja Maria Teerin teos on monimuotoinen ja muuttuva teosten ja interventioiden rykelmä, josta tulee taiteilijoiden mukaan kartanoa ympäröivän muotopuutarhan anarkistinen lisäosa. Nabb ja Teeri ovat kertoneet, että he haluavat Lahopuutarhan tarkentavan ihmisen katsetta ja toimintaa uudelleen muodostamalla rakennettuun puistoympäristöön odottamattomia kohtaamisia ja monilajisia yhteisöjä. Teoskokonaisuus myös piirtää näkyväksi ihmisten ja muiden kuin ihmisten olemassaoloa erottamattomasti toisiinsa kietoutuvina kiertokulkuina.

Lahopuutarhan teokset alkavat valmistua vasta, kun ne on asetettu paikoilleen. Meitä kiinnostaa teoksen muuttuminen ja hidas hajoaminen. Kaupunkiympäristössä ravinteiden kiertokulkujen tietyt hajoamiseen liittyvät vaiheet on usein siivottu pois ihmisasukkaiden arkisesta ympäristöstä. Haluamme palauttaa nämä välttämättömät ja runollisetkin prosessit taas näkyville, niiltä osin kun ihminen niitä pystyy havaitsemaan. Olisi hienoa, jos teos voisi samalla toimia jollekin vaikkapa konkreettisena tai vertauskuvallisena ravintona, suojana tai levähdyspaikkana”, Janne Nabb ja Maria Teeri sanovat.

Lahopuutarha valittiin Lauttasaaren kartanon puiston tulevaksi taideteokseksi vuonna 2017 järjestetyn kutsukilpailun voittajana.

Kartanon puutarhan edustalla, Kauppaneuvoksentien ja Otavatien kulmassa sijaitsee Anne Koskisen veistos Agnes. Teos on osa jääkauden siirtelemistä luonnonkivistä veistettyä sarjaa, joita voi tulkita monumentteinä juuriaan tuntemattomista löytölapsista, mutta myös muistutuksena edelleen vallitsevasta tavasta hylätä ei-toivotut lapset paikoille, joista joku saattaa heidät löytää. Koskinen on viettänyt paljon aikaa Saksassa, ja siirtolohkareen saksankielinen nimi findling viittaa myös löytölapseen. Koskinen nimeää teokset sen päivän mukaan, jolloin ne ovat valmistuneet samoin kuin löytölapsille annetaan nimi löytöpäivän mukaan. Agneksen nimipäivä on 21. tammikuuta.

Lue lisää Lahopuutarha-teoksesta ja kutsukilpailusta