Tutkijavetoomus vanhojen metsien suojelemiseksi

Tutkijavetoomus vanhojen metsien suojelemiseksi

Ympäristöalan tutkija, allekirjoita vetoomus vanhojen metsien kriteerien avoimesta ja tiedeperustaisesta määrittelystä! Kutsumme allekirjoittajiksi laajasti tulkiten metsä- ja ympäristöalan tutkijoita. Suomen hallitus on 11.6.2024 laittanut lausunnoille esityksensä vanhojen metsien kriteereistä. Vetoamme hallitukseen, jotta kriteerit määriteltäisiin uudelleen.

Lue avoin kirje hallitukselle kokonaisuudessaan tältä sivulta. Tekstin jälkeen löydät allekirjoituslomakkeen. Kutsumme tutkijavetoomuksen allekirjoittajiksi suomalaiset ja Suomen tutkimuslaitoksissa työskentelevät metsä- ja ympäristöalan tutkijat, joilla on ORCID-iD -tunnus.

Vanhojen metsien kriteeriesitys on lausuntokierroksella 7.8.2024 saakka. Keräämme tutkijoiden allekirjoituksia tällä sivulla vähintään 5.8.2024 saakka.

Toivomme, että voit jakaa vetoomusta eteenpäin omassa verkostossasi.

Kiitos, että olet mukana!
Koneen Säätiö Metsän puolella

Avoin kirje Suomen hallitukselle vanhojen metsien suojelemiseksi

27.6.2024

Suomen hallitus on 11.6.2024 laittanut lausunnoille esityksensä uusiksi vanhojen metsien kriteereiksi Suomessa. Hallituksen esityksen myötä metsät, jotka aiemmin mm. vanhojen metsien suojeluohjelmassa olisi määritelty suojelunarvoisiksi vanhoiksi metsiksi, eivät sitä enää olisi, vaan suojelukynnys nostettaisiin aiempaa huomattavasti korkeammalle. 

  • Vetoamme hallitukseen kriteerien määrittelyn tekemiseksi uudelleen avoimesti ja tiedeperustaisesti. Tällaisenaan me allekirjoittaneet emme hyväksy Orpon hallituksen esittämiä kriteerejä vanhoille metsille. 
  • Esitämme syvän huolemme siitä, että esitetyillä kriteereillä hallitus käytännössä lisäisi vanhojen metsien hakkuita ja antaisi luontokadon jatkua, nostamalla suojelukynnyksen perusteettoman korkealle. 
  • Näemme, että vaikuttava, kansainvälisten velvoitteiden mukainen luonnonsuojelulailla toteutettu tiukan suojelun päätös valtion mailla kattaisi mm. alue-ekologisen verkoston aarniometsä- ja luonnonmetsäkohteiden pysyvän suojelun sekä uudempien inventointien luonnonmetsäkohteet, eli yhteensä vähintään 700 000 hehtaaria vanhoja ja luonnontilaisia metsiä, luvun tarkentuessa saamelaisalueiden kartoitusten ja neuvotteluiden myötä.

1) Kriteerien tulee kattaa kaikki luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät ei vain osaa niistä

EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat hyväksyneet yhdessä EU:n biodiversiteettistrategian, jonka yhtenä tavoitteena on määritellä, kartoittaa, seurata ja suojella tiukasti kaikki EU:n jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät. Näiden metsien suojelu on välttämätöntä, koska niiden määrä vähenee edelleen hakkuiden seurauksena. Vanhojen metsien kehittyminen on hidasta, ne ovat korvaamattomia elinympäristöjä uhanalaisille metsälajeille ja ne ovat suuria hiilivarastoja.

Luonnontilaiset ja vanhat metsät ovat tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta korvaamattoman arvokkaita. Niissä on valtava luonnonhistoriallinen arkisto, johon on tallentunut mm. metsien kehityshistoria, ilmastovaihtelun historia ja kulttuuriperinnön jäljet.

Orpon hallitus pohjaa kriteeriesityksensä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden taustaselvitykseen, josta hallitus on kuitenkin poiminut vain korkeimmat mahdolliset arvot vaihteluvälien ylärajalta “luonnontilaisten vanhojen metsien” iälle ja lahopuun määrälle, ohittaen olennaiset vaihteluvälit sekä aiemmin käytössä olleet vanhojen metsien ja luonnontilaisten metsien kriteerit.  

Erityisen huomionarvoista on, että Euroopan komission ohjeistuksen vastaisesti hallituksen kriteerit jättävät kokonaan huomioimatta muut vanhat metsät. Vanhat metsät” on ”luonnontilaisia vanhoja metsiä” laajempi käsite, joka sisältää myös luonnontilaisen kaltaiset vanhat metsät, jotka rakenteeltaan ja dynamiikaltaan alkavat riittävästi muistuttaa luonnontilaista vanhaa metsää. Näissä metsissä voi olla selviä merkkejä ihmistoiminnasta, kuten vanhasta tukkipuiden poiminnasta, mutta metsät ovat jääneet selvästi pitkäksi aikaa puuntuotannon ulkopuolelle. EU-ohjeistus edellyttää myös näiden metsien tiukkaa suojelua, mikä onkin luontokadon pysäyttämisen kannalta keskeistä.

Hallituksen esitys johtaisi käytännössä EU:n biodiversiteettistrategian määritelmän mukaisten vanhojen metsien hupenemiseen entisestään, kun niitä rajautuisi nyt suojelukriteerien ulkopuolelle. 

EU:n indikaattoreita tulisi tulkita niin, että lajistollisesti arvokkaita ja rakennepiirteiltään edustavia luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsiä ei hakata. Pääsääntöisesti havumetsät, joissa on Etelä-Suomessa yli 120-vuotiasta ja Pohjois-Suomessa yli 140-vuotiasta puustoa ja joissa on eri lahovaiheen kuolleita puita sekä luontaisia puustorakenteita ja vanhalle metsälle ominaista lajistoa, tulee suojella. Lisäksi heikosti tuottaville vanhoille metsille (kitumaat, tietyt niukkatuottoiset kalliometsät, rämeet ja korvet) ei tule asettaa tavoitemääriä kuolleelle puulle. Lahopuun osalta kriteerien edellyttämät lahopuuston määrät ovat hallituksen esityksessä huomattavan korkeita koko maassa. Yhdessä korkean ikävaatimuksen kanssa korkea kuolleen puun tilavuusvaatimus aiheuttaa sen, että merkittävä osa EU:n komission tarkoittamista vanhoista metsistä jäisi hallituksen ehdottamien kriteerien ulkopuolelle. Kriteerien tulkinnassa on lisäksi huomioitava alue- ja kohdekohtaisesti indikaattoreiden keskinäiset vaihtosuhteet – esimerkiksi jos on runsaasti lahopuuta ja kattava lahopuujatkumo, tai vahva vanhan metsän lajisto, voidaan muita kriteerejä kuten ikää tarkistaa alemmaksi.

2) Tiukkaan, pysyvään suojeluun tulee siirtää kaikki jo tiedossa olevat valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät ei vain osaa niistä

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on sovittu kaikkien valtionmaiden luonnontilaisten, vanhojen metsien suojelusta, mikä onkin merkittävä tavoite, sillä valtaosa Suomen suojelemattomista luonnontilaisista metsistä ja vanhoista metsistä sijaitsee valtionmailla. Ne valtion metsät, jotka on jo aiemmissa kartoituksissa tunnistettu vanhoiksi metsiksi tai luonnontilaisiksi metsiksi ja siirretty pois metsätalouskäytöstä, esimerkiksi alue-ekologisen verkoston luontokohteina, tulisi nyt siirtää suoraan pysyvään, tiukkaan suojeluun ilman lisäkartoituksia. Tällaisia Metsähallituksen omissa kartoituksissa jo paikannettuja ja EU:n taustadokumentin mukaisia vanhoja metsiä ja luonnontilaisia metsiä on noin 593 000 ha: aarniometsiä sekä lisäksi muita luonnonmetsiä. Hallitus aikoo kuitenkin siirtää suoraan suojeluun näistä vain muutamia prosentteja, 31 000 ha. Tämä ennakoi sitä, että valtaosa jo tunnistetuistakin luonnonmetsäkohteista valtion mailla jää jatkossakin ilman pysyvän, tiukan suojelun statusta, jolloin metsiä voidaan tarvittaessa ottaa hakkuisiin tai niihin voidaan kohdentaa muuta maankäyttöä kuin metsätaloutta. Huomautamme, että tällainen lähestymistapa on selkeässä ristiriidassa EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.

Alue-ekologisen verkoston ulkopuolella valtion metsiä on inventoitu Luonnonmetsä-työryhmän ja Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän voimin, muun muassa Koneen säätiön rahoituksella. Syken ja Luken kriteeriraportti arvioi kyseisten inventointien vastaavan EU-komission ohjeistusta varsin hyvin. Luontopaneeli onkin esittänyt Luonnonmetsä-työryhmän paikantamien kohteiden suojelua saamelaisalueiden eteläpuolella sekä oman suojeluprosessinsa aloittamista saamelaisalueilla.  Myös Ympäristöministeriö on talvella 2024 esittänyt suojeltavaksi saamelaisalueen eteläpuolella 100 000 ha valtion maiden vanhoja metsiä, mikä vastaisi pinta-alaltaan hyvin Luonnonmetsä-työryhmän jo paikantamia kohteita sekä tiettyjä potentiaalisia kohteita sisältäviä kartoittamattomia alueita.

Saamelaisalueella on paljon suojelemattomia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä sekä sellaisia metsiä, joita on aiemmin turvattu erilaisilla määräaikaisen rauhoituksen keinoilla, mutta joiden tulevaisuus on auki. Saamelaisten kotiseutualueiden kartoitus- ja suojelupäätökset onkin neuvoteltava yhdessä saamelaisosapuolten kanssa, Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti, FPIC-periaate ja YK:n Kungming-Montrealin luontosopimuksen linjaukset huomioiden. 

3) “Kansalliset kriteerit” on määriteltävä ja arvioitava avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti

Euroopan komission ohjeen mukaan vanhan metsän tunnistamisessa käytettävien kansallisten menetelmien tulee olla avoimesti laadittuja ja julkisesti saatavilla. Euroopan komissio edellyttää, että luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittely tehdään tiedeperusteisesti eikä taloudellisin perustein. Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi on tehtävä kriteerien määritystyöstä erillisenä tarkasteluna. Vaikutusten arvioinnin pohjalta voidaan tehdä päätökset tarvittavasta rahoituksesta ja ohjauskeinoista suojelun toimeenpanemiseksi.

Tutkijayhteisön jäsenenä kannamme huolta kriteerien vaikutusten arvioimisesta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Jotta näin voidaan tehdä, on tärkeää, että metsävaratieto myös valtion mailta on avoimesti saatavilla. Aluekohtaisten tietojen julkistamisen lisäksi on tärkeää, että Metsähallitus julkistaa tiedot kartoitukseen valittavista alueista ja niiden valintaperusteista sekä kartoitusten ohjeistuksesta ja mahdollistaa kartoitustyön arvioimisen tutkijoiden toimesta.

Me allekirjoittaneet ympäristöalan tutkijat kannustamme Suomen hallitusta arvioimaan päätöskokonaisuuden uudelleen. On tärkeää, että Orpon hallitus säilyttää mielekkäät kriteerit luonnontilaisille metsille ja vanhoille metsille Suomessa, jotta arvometsät voidaan tunnistaa ja metsien luontokato pysäyttää. On turvattava aidosti kaikki luonnontilaiset metsät iästä riippumatta sekä metsät, jotka ovat ekologisilta ominaisuuksiltaan ja lajistoltaan vanhoja metsiä. Suojelemalla kaikki valtionmaiden luonnontilaiset ja vanhat metsät hallitus tekee vastuullisen teon ja samalla osoittaa, että Suomessa halutaan turvata suomalainen luonto ja sen toiminnallisuus myös tuleville sukupolville.

Kunnioittaen,

  1. Mikko Mönkkönen, FT, professori, Jyväskylän yliopisto
  2. Aleksi Lehikoinen, dosentti, FT, ekologia ja evoluutiobiologia, yli-intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
  3. Jari Kouki, FT, metsäekologian professori, Itä-Suomen yliopisto
  4. Kimmo Syrjänen, FM, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
  5. Veera Norros, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
  6. Susu Rytteri, FT, tutkija, Suomen ympäristökeskus
  7. Helena Karhu, YTM, hum. kand., jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
  8. Juuso Joona, MMM, väitöstutkija, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
  9. Anni Arponen, FT, dosentti, tutkija, Tampereen yliopisto
  10. Johanna Toivonen, biologi (PhD), tutkija, metsätiede, Itä-Suomen yliopisto
  11. Essi Pykäläinen, FM, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto/Suomen ympäristökeskus
  12. Ilari E. Sääksjärvi, FT, professori (biodiversiteettitutkimus), Turun yliopisto
  13. Natasha Järviö, PhD environment sciences, post-doctoral researcher, LUT / HY
  14. Topi Tanhuanpää, MMT, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
  15. Pirita Frigren, FT, tutkija, Jyväskylän yliopisto / yliopistonlehtori, Turun yliopisto
  16. Petri Keto-Tokoi, MMM, metsänhoitaja, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
  17. Panu Halme, FT, dosentti, luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
  18. Sirpa Kortelainen, KTM, ympäristöjohtaminen, projektitutkija / phd tutkija, Jyväskylän yliopisto
  19. Sari Puustinen, tekniikan tohtori, valtiotieteiden maisteri, Erikoistutkija, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
  20. Antti Eloranta, FT, dosentti, akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto
  21. Johanna Tuomisaari, hallintotieteiden tohtori, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
  22. Mikko Jokinen, FT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
  23. Aleksi Räsänen, FT, apulaisprofessori, Oulun yliopisto
  24. Henna Rouhiainen, FT, Tutkijatohtori, Turun yliopisto
  25. Olli Haanpää, yhteiskuntatieteiden maisteri, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
  26. Janne I. Hukkinen, PhD, ympäristöpolitiikan professori, Helsingin yliopisto
  27. Markku Oksanen, VTT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
  28. Anna Mustonen, yhteiskuntatieteiden maisteri, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  29. Mia Rönkä, FT, ympäristöekologian dosentti, erityistutkija, Turun yliopisto
  30. Riikka Hohti, filosofian tohtori, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
  31. Jani Lukkarinen, yhteiskuntatieteiden tohtori, Johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus
  32. Petri Tapio, MMT, tulevaisuudentutkimuksen professori, Turun yliopisto
  33. Anna Salomaa, FT, post doc -tutkija, Tampereen yliopisto
  34. Hannele Cantell, KT, FM, Dosentti, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tdk
  35. Alicia Ng, PhD, tutkija, Helsingin yliopisto
  36. Sarita Keski-Saari, FT, hankekoordinaattori, Itä-Suomen yliopisto
  37. Noora-Helena Korpelainen, FM, väitöskirjatutkija, asiantuntija, Helsingin yliopisto/ Toiminnanohjausyksikkö
  38. Paula Kivimaa, FT, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus
  39. Samu Salonen YTM, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
  40. Emilia Laine, VTM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  41. Minna Kanerva, FT, kestävyystieteen post-doc tutkija, Universität Bremen
  42. Helena Siipi, VTT, yliopistonlehtori (ympäristöfilosofia), Turun yliopisto
  43. Ninni Saarinen, MMT, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
  44. Jaana Bäck, FT, professori, Helsingin yliopisto
  45. Pertti Rannikko, YTT, ympäristöpolitiikan professori emeritus, Itä-Suomen yliopisto
  46. Janne Mäyrä, FM, tutkija, Suomen ympäristökeskus
  47. Minna Santaoja, HT, dosentti, yliopistotutkija, Lapin yliopisto
  48. Ninni Mikkonen, FM, biologi, suunnittelija, Suomen ympäristökeskus
  49. Merja Elo, FT (dosentti), erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
  50. Tarmo Ketola, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
  51. Teea Kortetmäki, FT, apulaisprofessori (kestävyyssiirtymät), Jyväskylän yliopisto
  52. Outimaija Hakala TaM, FM, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
  53. Kalle Ruokolainen, FT, lektor, Århus universitet
  54. Elina Koivisto, FT, dosentti, Turun yliopisto
  55. Otso Ovaskainen, tekniikan tohtori, akatemiaprofessori, Jyväskylän yliopisto
  56. Petteri Ilmonen, FT, evolutiivisen ekologian dosentti, biologian laitos, Turun yliopisto
  57. Kaisa Korhonen-Kurki, VTT, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
  58. Teemu Immonen, FT, dosentti, tutkija sr., Turun yliopisto
  59. Anne Quarshie, kauppatieteiden tohtori, apulaisprofessori (biodiversiteetti ja liiketoiminta), Turun kauppakorkeakoulu
  60. Fanni Moilanen, VTM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  61. Anssi Vainikka, FT, professori, Itä-Suomen yliopisto
  62. Teemu Vaarakallio, Master in International Security, väitöskirjatutkija, Swedish Defence University
  63. Jan Kunnas, FT, ympäristötaloushistorian dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
  64. Kari Koivula, FT, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
  65. Hanna Paulomäki, FM, väitöskirjatutkija, LUT
  66. Juha Haavisto, PhD postdoc -tutkija, Turun yliopisto
  67. Pukkala Timo, MMT, professori emeritus, Itä-Suomen yliopisto
  68. Otso Kortekangas, fil. dr., dosentti, tutkija, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto
  69. Samuli Junttila, MMT, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
  70. Esko Sorakunnas, KTT, FM, tutkijatohtori, Turun yliopisto
  71. Risto Heikkinen, FT, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus
  72. Esa Koskela, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
  73. Päivi Tikkakoski, YTM, MSc, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  74. Fredric Mosley, DI, tutkija, Suomen ympäristökeskus
  75. Heini Kujala, FT, yliopistotutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
  76. Maili Marjamaa, KTM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
  77. Marko Hyvärinen, PhD, dosentti, johtaja, kasvi- ja sienitieteen yksikkö, Luonnontieteellinen keskusmuseo
  78. Olli-Pekka Tikkanen, FT, dosentti, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
  79. Hanna Tuomisto, FT, professori, Turun yliopisto ja Århusin yliopisto
  80. Eeva Houtbeckers, KTT, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto
  81. Kimmo Lylykangas, arkkitehti, professori, Tallinnan Teknillinen Yliopisto
  82. Joel Jalkanen, FT, tutkijatohtori, luonnontieteellinen keskumuseo, Helsingin yliopisto
  83. Mikko Tiusanen, FT, tutkijatohtori, Sveitsin teknillinen yliopisto, ETH
  84. Esa Huhta, FT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
  85. Aapo Lunden VTM, MSc Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto
  86. Mikko Saikku FT professori, ympäristöhistorian dosentti Helsingin yliopisto
  87. Teemu Tahvanainen, FT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
  88. Olli Kleemola, valtiotieteiden tohtori, Dosentti, Turun yliopisto
  89. Maarit Jokinen, FT, Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Syke
  90. Hanna Rosti, FT, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto
  91. Sanna Karhu, FT, tutkijatohtori, projektin johtaja (ekofeministinen filosofia), Helsingin yliopisto
  92. Henriikka Salminen, FM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
  93. Elina Mäntylä, FT, tutkija, Turun yliopisto
  94. Tuulikki Halla, YTM, mti, väitöskirjatutkija, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
  95. Juha Mäkinen, filosofian tohtori (PhD/FT), Koneen Säätiön apurahatutkija ja tutkimusryhmän johtaja, Maanpuolustuskorkeakoulu
  96. Katriina Hyvönen, PsT, dosentti, psykoterapian erikoispsykologi, tanssi-liiketerapeutti, vanhempi tutkija, Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  97. Jarmo Vehmas, HTT, insinööri, ympäristöpolitiikan dosentti, aluepäällikkö, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
  98. Rémi Duflot, PhD, researcher, University of Jyväskylä
  99. Elina Hutton, YTM, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto
  100. Leena Hintsanen, FM, tutkijatohtori, Luonnontieteellinen keskusmuseo
  101. Roosa Hautala, MMM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  102. Noora Vikman, FT, yliopistonlehtori, UEF
  103. Anu Laakkonen, MMT, KTM, tutkijatohtori, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto
  104. Aleksi Nirhamo, FM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  105. Hanna-Leena Pesonen, KTT, yritysten ympäristöjohtamisen professori, Jyväskylän yliopisto
  106. Katri Ikonen, FM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  107. Anna Ruohonen, YTM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
  108. Daniel Burgas, FT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto
  109. Anna Uitto FT, dos., biologian didaktiikan emerita professori, Helsingin yliopisto
  110. Timo Kuuluvainen, MMT, dosentti, Metsäekologian dosentti, Helsingin yliopisto
  111. Nina V. Nygren, HT, lehtori, HAMK
  112. Risto Virtanen, FT, yli-intendentti, Oulun yliopisto
  113. Nina Janasik Dosentti, FT, Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
  114. Rebecca Frilund, FT, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
  115. Samuli Lehtonen, FT, dosentti, yliopistotutkija Turun yliopisto
  116. Tiia Määttä, FM, väitöskirjatutkija, Universität Zürich
  117. Miina Porkka, TkT, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
  118. Taru Konst, Filosofian tohtori, kauppatieteen lisensiaatti, kestävän kehityksen koordinaattori, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu
  119. Ville Lähde, FT, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö
  120. Saija Kuusela FT Projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
  121. Leo Raivonen, VT, väitöskirjatutkija, Luonnonvarakeskus
  122. Ari Lehtinen, FT, professori, Itä-Suomen yliopisto
  123. Matias Sivonen, YTM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  124. Hanna Kalliolevo, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
  125. Tanja Lindholm, FM, biologi, suunnittelija, Helsingin yliopisto
  126. Taru Peltola HT Professori Itä-Suomen yliopisto
  127. Jukka Mikkonen, FT, tutkija, Jyväskylän yliopisto
  128. Emma Hakala, valtiotieteiden tohtori, maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatti, johtava tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
  129. Juha Saarinen, FT, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
  130. Tytti Pasanen, FT, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  131. Kristiina Koskinen, MMM, TaT, tutkijatohtori, Lapin yliopisto
  132. Tuomas Räsänen, FT, Ympäristöhistorian professori, Itä-Suomen yliopisto
  133. Simon Reinhold, M.Sc., Doctoral Researcher, University of Freiburg & University of Turku
  134. Alina Niskanen, FT, dosentti, tutkijatohtori, Oulun yliopisto
  135. Otto Latva FT, monilajisen historian dosentti, erikoistutkija / projektijohtaja, Turun yliopisto / Itä-Suomen yliopisto
  136. Samu Kuoppa, YTM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
  137. Tere Vadén, FT, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö
  138. Paavo Järvensivu, KTT, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö
  139. Lauri Arvola, FT, professori (emeritus), Helsingin yliopisto
  140. Tuomas Aivelo, FT, apulaisprofessori / akatemiatutkija, Universiteit Leiden / Helsingin yliopisto
  141. Emmi Salmivuori, YTM, väitöskirjatutkija UEF
  142. Pekka Nygren, MMT, toiminnanjohtaja, Suomen Metsätieteellinen Seura
  143. Mia Lempiäinen-Avci, FT, tutkija, Turun yliopisto
  144. Mira Kajanus, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän Yliopisto
  145. Juha Tiainen, FT, dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto
  146. Jorma Keskitalo, FT, tutkija, Helsingin yliopisto
  147. Satu Teerikangas, TkT, johtamisen ja organisoinnin professori, Turun yliopisto
  148. Jari Lyytimäki, FT, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus
  149. Katri Rusanen, MMM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  150. Maija Toivanen, FM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
  151. Tero Toivanen, VTT, yliopistotutkija, Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto
  152. Aino-Maija Määttänen, FM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
  153. Emma-Liina Marjakangas, FT, tutkijatohtori, Aarhusin yliopisto
  154. Minna Käyrä, kauppatieteiden maisteri, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
  155. Minna Maijala, FT, KT, professori, Turun yliopisto
  156. Salla-Riikka Kuusalu, FT tutkijatohtori, yliopisto-opettaja, Turun Yliopisto
  157. Jérémy Cours, PhD, post-doctoral researcher, University of Jyväskylä
  158. Martta Nieminen, FM (biologia), KTM, väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto
  159. Sirpa Tenhunen, VTT, vanhempi yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
  160. Pihla Kortesalmi, FM, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
  161. Tellervo Ala-Lahti, OTM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja BIOS-tutkimusyksikkö
  162. Maarit Laihonen, KTT, VTM, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
  163. Juha Herkman, YTT, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
  164. Mikko Hänninen, FM, KM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  165. Sonja Saine, FM (väit.), väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  166. Anna Oldén, FT, tutkija, Helsingin yliopisto
  167. Juha-Pekka Pellonpää, FT, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
  168. Tuomo Takala, FT, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
  169. Jon Brommer, docent, professor, Turun Yliopisto
  170. Antti Piironen, FT, tutkijatohtori, Saskatchewanin yliopisto
  171. David Thomas, PhD, arktisten ekosysteemien tutkimuksen professori, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
  172. Matti Salo, dosentti, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
  173. Giorgio Zavattoni, FM, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
  174. Sirke Piirainen, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  175. Emy Guilbault, Agronomy – Ecology – Statistics Postdoctoral researcher, University of Helsinki
  176. Laura Bosco, PhD, Research Fellow, Finnish Museum of Natural History
  177. Tina Nyfors, YTM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  178. Sari Holopainen, FT, tutkija, Turun yliopisto
  179. Andrea Santangeli, PhD, researcher, Helsinki University
  180. Maija Mäki, FT, dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
  181. Ian MacGregor-Fors, PhD, professor, University of Helsinki
  182. Miia Heikkilä, FM, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
  183. Jussi Eronen, FT, professori, Helsingin Yliopisto
  184. Sarella Arkkila, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  185. Mariina Günther, FM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  186. Markus Laine, HT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
  187. Markus Melin, MMT, tutkija, tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus
  188. Tuomas Leinonen, FT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
  189. Jenni Santaharju, FT, tutkijatohtori, Turun yliopisto
  190. Johanna Leino, filosofian maisteri (maantiede), väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  191. Niina Ronkainen, Ph.D., Professor of Chemistry and Biochemistry, Benedictine University, Lisle, Illinois, the U.S.A.
  192. María Triviño, PhD, Researcher, University of Jyväskylä
  193. Pia Siirala, musiikin tohtori, vapaa taiteilija ja tutkija, Taideyliopisto
  194. Saana Kataja-aho, FT, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
  195. Timo Kumpula, FT, professori, Itä-Suomen yliopisto
  196. Anniina Mattila, FT, tutkijatohtori, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
  197. Otto Liutu, MMM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  198. Raija Laiho, MMT, dos., tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
  199. Heljä-Sisko Helmisaari, metsätieteiden tohtori, metsämaatieteen professori Emerita, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos
  200. Eini Nieminen, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
  201. Maiju Kosunen, MMT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
  202. Annikki Mäkelä, MMT, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
  203. Jani Hohti, FM, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
  204. Philippe Fayt, FT, tutkija, Itä-Suomen yliopisto
  205. Tiina Nieminen, FT, kasviekologian dosentti, Helsingin yliopisto
  206. Nora Bergman, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin Yliopisto
  207. Sampo Soimakallio, ympäristötieteiden dosentti, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus
  208. Pekka Kaitaniemi, FT, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopisto
  209. Ekaterina Shorokhova, FT, metsäekologian dosentti, tutkija, Luonnonvarakeskus
  210. Anna Lintunen, MMT, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
  211. Tiia-Lotta Pekkanen, KTT, tutkijatohtori, LUT-kauppakorkeakoulu & University of British Columbia, Faculty of Forestry
  212. Markus Kröger, VTT, dosentti, professori, Helsingin yliopisto
  213. Krista Halttunen, PhD, postdoc-tutkija, University of Oxford
  214. Larissa Niemi, KTM, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
  215. Pasi Heikkurinen, KTT, professori, LUT-yliopisto
  216. Sauli Valkonen, MMT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
  217. Riikka Piispanen, FT, tutkija (emerita), Helsingin yliopisto
  218. Laura Kaikkonen, FT, erikoistutkija, Suomen Ympäristökeskus
  219. Heidi Lehtiniemi, FM, tutkija, väitöstutkija, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto
  220. Suvielise Nurmi, TT, tutkija, Helsingin yliopisto
  221. Linda Karjalainen, FT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus
  222. Lotta Leiwo, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  223. Attila Krizsán, FT, yliopistonlehtori, dosentti (Oulun yliopisto), Helsingin yliopisto
  224. Minna Blomqvist, MM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
  225. Veera Vainio, FM, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto
  226. Jari Haimi, FT, dosentti, vanhempi yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

[päivitetty 17.7. klo 12.20]

Allekirjoita tutkijavetoomus

Allekirjoitan yllä olevan avoimen kirjeen Suomen hallitukselle vanhojen metsien suojelemiseksi.

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimi*
Katso ORCID-tunnuksesi osoitteesta https://orcid.org
Säilytämme tietoja vain vetoomusta ja siitä viestimistä varten. Vetoomuksella julkaistaan allekirjoittaneen nimi, koulutus, positio ja instituutio. Katso tästä Koneen Säätiön tietosuojaseloste.

Lähetä allekirjoitus alla olevasta painikkeesta.
Allekirjoituksen jälkeen palaat takaisin sivun yläreunaan.

Saat sähköpostiisi vahvistuksen allekirjoituksesta.

Sivun kuvat: Teemu Saloriutta / Retki ikimetsään -kirjahanke