Koneen Säätiön vuosi 2022 Koneen Säätiön vuosi 2022 Tervetuloa tutustumaan digitaaliseen vuosikertomukseemme! Tältä sivulta löydät kootusti Koneen Säätiön vuoden 2022 kohokohdat. Tästä pääset myös tutustumaan taitettuun PDF-versioon. Hanna Nurminen: Metsämuistoja Koneen Säätiö on jo pitkään keskittynyt tukemaan vapaata tiedettä ja taidetta. Näin tulemme toimimaan edelleenkin, mutta lisäksi meidän on tarkoitus käynnistää uusi määräaikainen toimintamuoto. Koneen Säätiö kääntää katseensa metsään, kirjoittaa Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen. Lue Hanna Nurmisen teksti Kaikkialla riehunut pandemia valtasi koko maailman huomion kolmeksi vuodeksi. Sitten Venäjä hyökkäsi raa’alla tavalla Ukrainaan, ja sodan tuhoisat seuraukset ja sen eskaloitumisen vaara vaativat paljon huomiota ja ponnistuksia. Samalla toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja luontokadon torjumiseksi ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Koneen Säätiö on jo pitkään keskittynyt tukemaan humanistista, yhteiskuntatieteellistä, taiteellista ja ympäristöntutkimusta, taiteellista työskentelyä sekä tiedettä ja taidetta yhdistävää työtä. Vapaa tiede ja taide ovat tukemme ytimessä, emmekä määrittele ennakkoon sitä, minkälaisia tuloksia rahoittamamme tieteellinen tai taiteellinen työ mahdollisesti tuottaa. Olemme kuitenkin avoimien hakujen täydennykseksi säännöllisesti järjestäneet erilaisia teemahakuja ajankohtaisista aiheista. Näin tulemme toimimaan edelleenkin, mutta lisäksi meidän on tarkoitus käynnistää uusi määräaikainen toimintamuoto. Koneen Säätiö kääntää katseensa metsään. Luulenpa, että lähes jokaisella suomalaisella on rakkaita lapsuudenmuistoja metsästä, marjamatkoilta ja sieniretkiltä, kiipeilypuista, käen kukunnasta ja suopursun tuoksusta. Itse muistan elävästi hetken, jolloin ensimmäistä kertaa tietoisesti ymmärsin luonnon kauneuden: olin yksikseni hiihtelemässä kotipihan lähimetsässä, seisahduin hengittämään raikasta pakkasilmaa ja samalla sain ihailla puurunkojen välistä hangelle paistavaa kevätaurinkoa, valon kimallusta huurteisissa koivun oksissa ja lumen peittämissä männyissä. Aikuisten todellisuus on toisenlainen: Metsä on rahaksi muutettava hyödyke, vihreä kulta, hiilivarasto. Se on vanha aarniometsä, nuori talousmetsä tai avohakkuualue. Metsä voi tarjota virkistystä tietotyöläiselle ja inspiraatiota taiteilijalle, ja se on elannon lähde metsäkoneenkuljettajalle. Metsä kiinnostaa, metsästä kiistellään. Joka tapauksessa metsät ovat ratkaisevassa asemassa sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon prosesseissa. Koneen Säätiö käynnistää vuoden 2023 aikana metsäverkoston. Verkoston tavoitteena on koota yhteen metsästä kiinnostuneita tahoja, tuoda metsäkeskusteluun uusia ääniä ja näkökulmia ja näin lisätä ymmärrystä metsän merkityksestä ihmiselle, yhteiskunnalle ja maapallon elämälle. Mukaan verkostoon kutsutaan esimerkiksi tutkijoita, taiteilijoita, journalisteja ja aktivisteja. Odotukset ovat korkealla. Koneen Säätiön sijoitustoiminnan lähtökohtana on tuottojen ja pääoman turvaaminen niin, että säätiön sääntöjen mukainen toiminta on vakaata nyt ja tulevaisuudessa. Säätiö pyrkii omistajana ja sijoittajana edistämään ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullista ja hyvän hallintotavan mukaista yritystoimintaa. Muutaman vuoden tauon jälkeen säätiö on olemassa olevan osakassopimuksen mukaisesti nimennyt oman ehdokkaansa Kone Oyj:n hallitukseen, ja Kone Oyj:n vuoden 2023 yhtiökokous valitsi tämän urallaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen liiketoiminnan kysymyksiin paneutuneen Marcela Manubensin Kone Oyj:n hallituksen jäseneksi. Kertomusvuonna Koneen Säätiön johtamisjärjestelmä uudistettiin ja säätiöön perustettiin toimitusjohtajaelin. Säätiölakiin perustuva toimivaltajako hallituksen ja toimitusjohtajan välillä määrittelee hallituksen jäsenten vastuulle selkeämmät rajat, ja uudistuksen myötä hallituksen tehtävä strategisena suunnannäyttäjänä on kirkastunut ja työskentely fokusoitunut entisestään. Vastaavasti säätiön operatiivinen johto ja koko henkilökunta voi toimitusjohtaja Ulla Tuomarlan luotsaamana keskittyä strategian toimeenpanoon parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitän lämpimästi Koneen Säätiön johtoa ja henkilökuntaa kuluneesta vuodesta. Ulla Tuomarla: Kannattelevia kohtaamisia Uskaltaako edes sanoa ääneen, että minusta meillä on ollut työyhteisössämme aika hyvä vuosi? Kaikki ei toki taaskaan mennyt täysin suunnitelmien mukaan eikä kaikkea tekemistämme voinut ennakoida. Ajat ovat opettaneet, että muutoskin on jatkuvaa, kirjoittaa Koneen Säätiön toimitusjohtaja Ulla Tuomarla. Lue Ulla Tuomarlan teksti Elämme aikaa, jossa työelämän narratiivi on mediassa kielteisesti värittynyt; töiden kiivas rytmi ja sähköisen viestinnän tunkeutuminen vapaa-ajalle aiheuttavat alati laajenevaa ja syvenevää työuupumusta. Sitten on vielä ne kaikki muut ahdistuksen syyt, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota – lajikadosta ja ilmastonmuutoksesta puhumattakaan – jotka ihmisen eloa näinä vaikeina aikoina varjostavat. Uskaltaako edes sanoa ääneen, että minusta meillä on silti ollut työyhteisössämme aika hyvä vuosi? Kaikki ei toki taaskaan mennyt täysin suunnitelmien mukaan eikä kaikkea tekemistämme voinut ennakoida. Ajat ovat opettaneet, että muutoskin on jatkuvaa. Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan yritimme säätiön sääntöjen puitteissa keksiä tapoja, joilla voimme auttaa sotaa pakenevia tutkijoita ja taiteilijoita. Löysimmekin monia tapoja auttaa Suomeen tulevia tässä tilanteessa: olimme muun muassa mukana perustamassa kansainvälistä taiteilijoiden hätäresidenssiverkostoa (Ukraine Solidarity Residencies), myönsimme lisärahoitusta Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumille ja Turun yliopiston Scholars at Risk -ohjelmalle, avustimme ukrainalaisten kielikerhotoimintaa, jolla tuetaan pakolaisten suomen kielen oppimista. Keväällä 2022 julkistimme rahoituksemme viidelle yliopistolle osana valtion vastinrahakampanjaa. Tuki kohdentui humanistiselle koulutusalalle ja erityisesti toivomme, että siitä hyötyisivät taiteiden tutkimuksen oppiaineet ja taiteellinen tutkimus, sillä nämä alat ovat näkemyksemme mukaan valtakunnallisesti huterissa kantimissa ja erityisen tuen tarpeessa. Vuotuisessa syksyn apurahahaussa hakemusten kokonaismäärä pysytteli viime vuosien tasolla, mutta taiteessa haetut euromäärät ovat selvästi nousseet kaikilla taiteen aloilla viime vuosina. Pandemia on itsestään selvästi vaikuttanut esittävän taiteen ja musiikin alan hakemusmääriin ja työskentelyedellytyksiin, mutta tasaista kasvua on ollut havaittavissa myös kuvataiteen ja kirjallisuuden hakemuksissa, joihin pandemia ei ole vaikuttanut rajoitusten osalta yhtä suorasti. Kuvataide on ollut kappalemääräisesti suurin taiteen hakemusten profiili jo vuosia, ja alan tilanteesta kertonee jotain se, että hakemusmäärä on tuplaantunut viimeisen kolmen vuoden jaksolla. Säätiön organisaatiorakenteen uudistus saatiin päätökseen viimeiseltäkin osaltaan, kun säätiössä siirryttiin toimitusjohtajamalliin 1.7.2022 alkaen. Allekirjoittanut nimitettiin tehtävään. Erotuksena aiempaan johtajan tehtävään, toimitusjohtajan tehtävänkuvaan kuuluu mm. sijoitusvaliokunnan jäsenyys ja aiempaa merkittävämpi yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Saaren kartanon residenssissä pitkäkestoiset remontit saatiin päätökseen, ja henkilöstö on päässyt viimeinkin palaamaan väistötiloista päärakennukseen. Vuoden lopulla residenssitoiminnalle myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti. Kesällä suoranaiseksi paikallisnähtävyydeksi nousi Mynä-Mynä-Maa -purkutalotaideprojekti, joka osallisti suuren joukon paikallisia ihmisiä ja houkutteli paikalle 10 000 kävijää. Koronarajoitusten lievennyttyä olemme pyrkineet mahdollistamaan kohtaamisia ja vaalineet yhteisöllisyyttä niin omassa työyhteisössämme kuin apurahansaajien ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Vuoden 2022 huippukohtia oli Lonnan saarella Helsingissä järjestämämme isot kesäjuhlat. Kaiken eristäytymisen ja etätapaamisten jälkeen tuntui mahtavalta kohdata ihmisiä juhlien merkeissä. Sosiaaliset kohtaamiset ovatkin monelle työelämän parasta antia – ja tämän korona meille opetti. Koneen Säätiön tärkein tehtävä on parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä vapaalle ja moniääniselle tieteelle ja taiteelle. Kuvitus: Marika Maijala Visiomme Vapaa tiede, taide ja kulttuuri kukoistavat ekologisesti kestävässä ja yhteiskunnallisesti tasa-arvoisessa Suomessa. Ne ovat itsessään arvokkaita, ja ne kyseenalaistavat vallitsevia käsityksiä. Tutkimustieto on osa yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Koneen Säätiö on valpas, rohkea ja joustava organisaatio, joka välittää apurahansaajistaan ja rakentaa hyvinvoivaa työyhteisöä. Arvomme Tieteen ja taiteen vapaus Ekososiaalinen sivistys Moninaisuus Rohkeus Pitkäjänteisyys Yhteisöllisyys Lue Koneen Säätiön strategia 2021–2025 Koneen Säätiön apurahatoiminta vuonna 2022 Koneen Säätiö myönsi apurahoja, palkintoja ja lahjoituksia yhteensä yli 48 miljoonaa euroa. apurahamyönnöt pähkinänkuoressa Vuonna 2022 Koneen Säätiö myönsi apurahoja, palkintoja ja lahjoituksia yhteensä 48 055 033 euroa. Yhteissummaan sisältyivät seuraavat rahoitukset: Syksyn yleinen apurahahaku, 38 604 380 euroa Teemahaku 2022: Suomalaisen demokratian nykytila ja haasteet, 3 902 900 euroa Saaren kartanon residenssiapurahat, 234 403 euroa Palkinnot, lahjoitukset ja muut myönnöt, 5 313 350 euroa. Hakemuksia syksyn yleiseen hakuun saapui yhteensä 6 153, joista apuraha myönnettiin 335:lle kappaleelle eli 5,4 %:lle hakijoista. Myöntöprosentti oli tieteen osalta 7,5 % ja taiteen osalta 4,3 % hakemusten kappalemäärästä. Tuimme Ukrainan sotaa pakenevia tutkijoita ja taiteilijoita työskentelyapurahoilla ja residenssipaikoilla; Säätiön hallitus myönsi lisäapurahoja yhteensä 396 900 euroa vastaamaan sodan aiheuttamaan inhimilliseen kärsimykseen ja hätään. Lahjoitimme Aalto-yliopistolle, Helsingin yliopistolle, Jyväskylän yliopistolle, Taideyliopistolle ja Turun yliopistolle yhteensä 4,5 miljoonan euron rahoituksen humanistisille koulutusaloille turvataksemme rahoitusleikkauksista ja koulutuspolitiikan priorisoinneista kärsineillä aloilla oppialojen moninaisuuden ja tutkimuksen vapauden. 25 000 euron Vuoden Tiedekynä -palkinnon sai Sonja Miettinen yhteiskuntatieteellisestä artikkelistaan “Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen – Etnografinen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa”. Tukea tieteelle ja taiteelle: vuoden 2022 kohokohdat Koneen Säätiö jakoi vuonna 2022 merkittävästi tukea tieteelle ja taiteelle, yhteensä 48 055 033 euroa. Säätiö osoittaa tuen pääosin tieteellisen ja/tai taiteellisen työn tekemiseen, jolloin tuki maksetaan henkilökohtaisina apurahoina. Sen lisäksi säätiö korvaa tutkimus- ja taidehankkeiden muita kustannuksia. Rahallisen tuen lisäksi Koneen Säätiö järjestää rahoittamilleen tutkijoille Apurahat+ -palveluita, joihin kuului vuonna 2022 webinaareja sekä koulutusta ja tiloja Helsingissä. Säätiön henkilökunta huolehtii jatkuvasti satojen rahoitusta saavien tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijöiden neuvonnasta, maksatuksista sekä hankkeiden muutosten ja raporttien käsittelystä. Säätiön tärkein tukimuoto on vuosittainen apurahahaku, joka järjestettiin syyskuussa. Samassa yhteydessä järjestettiin teemahaku Suomalaisen demokratian nykytila ja haasteet. Yleisessä haussa tuettava tutkimus voi olla humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta sekä mainittujen alojen välistä monialaista tutkimusta. Taiteessa säätiö voi tukea kaikkia aloja. Vuoden 2022 yleiseen hakuun saapui yhteensä 6 395 hakemusta, joista hallitus päätti vertaisarvioijien ehdotusten perusteella myöntää rahoituksen kaikkiaan 357:lle, yhteensä 42 507 280 euroa. Uusille tieteen ja taiteen hankkeille myönnettiin 335 apurahaa, yhteensä 38 604 380 euroa, kun taas teemahaussa myönnettiin 22 apurahaa, yhteensä 3 902 900 euroa. Myöntöprosentti oli yleisessä haussa tieteen osalta 7,6 % ja taiteen osalta 4,0 % hakemusten kappalemäärästä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan järkytti koko säätiötä ja vaikutti myös säätiön apurahatoimintaan. Säätiön hallitus myönsi keväällä ukrainalaisille tai venäläisille Venäjältä paenneille tutkijoille lisärahoitusta Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijakollegiumien kautta sekä lisärahoituksena säätiön rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Taiteilijoille myönnettiin lisärahoitusta sekä Saaren että Lauttasaaren kartanon residenssiin ja Ukraine Solidarity Residencies -ohjelmaan. Lisäksi säätiö myönsi Mannerheimin lastensuojeluliitolle avustusta ukrainalaispakolaisten kielikerhoa varten. Sotaan liittyvää tukea myönnettiin yhteensä 782 350 euroa. Lisäksi säätiö tuki Aalto-yliopistoa, Helsingin yliopistoa, Jyväskylän yliopistoa, Taideyliopistoa ja Turun yliopistoa yhteensä 4 500 000 eurolla; lahjoitukset kohdennettiin humanistiselle koulutusalalle tai taiteeseen. Lahjoitukset olivat osa vastinrahakampanjaa, jossa valtio lahjoittaa rahaa yliopistojen pääomaan vastineeksi yksityisiltä rahoittajilta kerätystä rahoituksesta. Koneen Säätiön Vuoden Tiedekynä -palkinto jaetaan vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Palkinto, jonka suuruus on 25 000 euroa, kuuluu Suomen suurimpiin tieteellisestä kirjoittamisesta jaettaviin palkintoihin. Vuonna 2022 palkinnon sai tutkimuspäällikkö Sonja Miettinen artikkelistaan ”Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen – etnografinen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa”, joka oli julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 85 vuonna 2020. Syksyn yleinen apurahahaku kuvina Missä apurahansaajamme asuivat? Minkä ikäisiä apurahansaajamme olivat? Tutustu tästä kaikkiin vuoden 2022 apurahamyöntöihin Tutustu tästä Suomalaisen demokratian nykytila ja haasteet -teemahaun myöntöihin Vuoden Tiedekynä -voittaja 2022 Sonja Miettinen haluaa hengailun osaksi hoitolaitosten työtä Syvästi kehitysvammaisten sosiaalista vuorovaikutusta ryhmäkodeissa tutkinut Sonja Miettinen huomasi, että hoivatyöntekijöiltä puuttuu organisaation johdolta saatu lupa olla läsnä kehitysvammaisten kanssa. Miettisen etnografiseen tutkimukseen pohjautuva artikkeli voittaa 25 000 euron Vuoden Tiedekynä -palkinnon ansiokkaasta suomenkielisestä tieteellisestä kirjoittamisesta. Tutkija pääsi jumiutuneessa kirjoitusprosessissa eteenpäin, kun päätti vaihtaa kielen englannista omaan äidinkieleensä suomeen. Tutustu Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittajaan Lue lisää apurahamyönnöistä Koneen Säätiö tuomitsee Venäjän sodan Ukrainassa – näin tuemme ukrainalaisia Koneen Säätiö tuki yliopistojen humanistisia aloja 4,5 miljoonalla eurolla – säätiö kuuli yliopistojen huolta taiteiden tutkimuksen asemasta Ulla Tuomarla: Heikoille jäänyt taiteiden tutkimus sai lisää puhtia Koneen Säätiön tuella Saaren kartanon residenssin vuosi 2022 Saaren kartanon residenssitoiminta kehittyi yhä kestävämpään suuntaan menneisyyttä sekä tulevaisuutta vaalien. Muutoksella kohti kestävämpää huomista: vuoden 2022 kohokohdat Vuonna 2022 Saaren kartanossa panostettiin ekologiseen residenssitoimintaan: kannustamme residenssiläisiä pohtimaan suhdettaan kestäviin elämäntapoihin, monimuotoisuuteen, ilmastokriisiin ja muihin lajeihin. Yksilöresidensseille luotiin uusi toimintamalli, joka korostaa eri vuodenaikojen erityispiirteitä sekä vahvistaa kartanon lähiluonnon merkitystä osana residenssikokemusta. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentaminen huipentui joulukuussa Ekokompassi-sertifikaatin myöntämiseen. Kartanon uudella laidunalueella jatkui Turun yliopiston biologian laitoksen eliölajikartoitushanke, ja kartanon puiston monimuotoisuuden vahvistamiseksi aloitettiin monivuotinen yhteistyö Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman kanssa. Yhteistyö pohjoisten residenssien NAARCA-verkostossa jatkui, ja ekologinen painotus näkyi myös Saaren kartanon Reviving the Wild -podcast-sarjassa. Kevään residenssihaussa saatiin 580 hakemusta yhteensä 72 eri maasta. Yksilöresidenssiin tuli 507 hakemusta, joista työpareja oli 56. Ryhmäresidenssihakemuksia oli 73. Vuodelle 2023 myönnettiin residenssipaikka 27 yksittäiselle taiteilijalle ja kymmenelle taiteelliselle työryhmälle. Ukrainan sodan myötä syntyi Ukraine Solidarity Residencies -verkosto, jota Saaren kartano oli mukana perustamassa. Verkosto tarjoaa residenssejä ukrainalaisille sotaa pakeneville taiteilijoille. Saaren kartanossa työskenteli maaliskuusta heinäkuuhun jazzlaulaja Mari Zhiginas ja toukokuusta elokuuhun taiteilija Katya Lesiv. Kartanon päärakennuksen ja tapahtumatila Jaakopinladon remontit valmistuivat, ja koronavuosien jälkeen pääsimme taas järjestämään tapahtumia. Muun muassa Pohjoismainen normikriittinen verkosto kokoontui Saaressa kesällä, ja koululaisten joulujuhla saatiin järjestettyä normaaliin tapaan. Residenssin taiteilijoita ja paikallisia taiteen ammattilaisia yhteen tuovat Mix & Mingle -tapaamiset Turussa galleria Titanikissa olivat uusi ja onnistunut yhteistyömuoto. Mynä-Mynä-Maa -yhteisötaideprojekti Mynämäen keskustassa sijaitsevassa purkutalossa avautui yleisölle toukokuussa. 42 huoneen ja 72 teoksen kokonaisuutta oli luomassa 255 tekijää. Onnistunut ja kunnianhimoinen hanke sai runsaasti positiivista palautetta ja huomiota: kesän ja syksyn aikana 10 000 kävijää löysi tiensä Mynä-Mynä-Maahan. Voit itsekin löytää Mynä-Mynä-Maan virtuaalisena 3D-mallina alta! Saaren kartanossa tapahtui Mynä-Mynä-Maa Saaren kartanon residenssille myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti Saaren kartanon residenssi osaksi NAARCA-residenssiverkostoa Saaren kartanon residenssissä tavoitellaan ekologisesti kestävää elämäntapaa ja uskotaan taiteen muutosvoimaan Vuonna 2020 Jaana Eskola sai tehtäväkseen käynnistää ekologisen residenssitoiminnan Saaren kartanon residenssissä. Se on tarkoittanut konkreettisia keinoja sekä vahvaa uskoa taiteen muutosvoimaan ekologisen murroksen vauhdittajana. Tässä jutussa Jaana pysähtyi syksyllä 2022 välietapille katsomaan, mitä oli saatu aikaan. Lue Jaana Eskolan haastattelu Saaren kartanon Reviving the Wild -podcast elvyttää ihmisen yhteyttä luontoon Saaren kartanon residenssin tavoitteena on olla koealusta tulevaisuudelle, joka on kestävä ekologisesti, sosiaalisesti ja henkisesti. Englanninkielinen, neliosainen Reviving the Wild -podcast syntyi pyrkimyksestä syventää ymmärrystämme luonnosta ympärillämme, jotta voisimme elää entistä rauhallisempaa yhteiseloa luonnon ja muiden lajien kanssa. Kutsuimme jokaiseen jaksoon arvostamiamme asiantuntijoita jakamaan ajatuksiaan ja tietoaan aiheista, joita pidämme tärkeinä ja ajattelun arvoisina. Sarjan on toimittanut helsinkiläinen toimittaja Miia Laine. Reviving the Wild -podcastin jaksot Hanketarinat Koneen Säätiö luo edellytyksiä vapaalle tieteelle ja taiteelle. Mitä vapaus mahdollistaa tutkijoille ja taiteilijoille? Mitä säätiön rahoittamissa hankkeissa tavoiteltiin, miten ja mitä lopulta syntyi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastataan hanketarinoissa, joissa päästään tutustumaan rahoittamiimme hankkeisiin läheisemmin. Kirjailija ja ilmastoaktivisti Birnir Jón Sigurðsson Islantilainen kirjailija ja ilmastoaktivisti Birnir Jón Sigurðsson päätyi hylkäämään pitkälle edenneen novellikokoelmansa, jonka viimeistelyä varten oli matkustanut Saaren kartanon taiteilijaresidenssiin. Lue hanketarina Kamppailu synnytyksestä Kenelle synnytys kuuluu? Yhteiskuntapolitiikan tutkijoiden Kamppailu synnytyksestä -hankkeessa tutkitaan, millä tavalla vastaus kysymykseen on muuttumassa. Keskeinen tulos on, että mahdollisuus vaikuttaa omaan synnytykseen koetaan entistä tärkeämmäksi osaksi hyvää synnytyksenhoitoa. Lue hanketarina Academy of Moving People and Images Academy of Moving People and Images avaa elokuva-alan ovia erilaisista taustoista tuleville tekijöille. Samalla muuttuu monipuolisemmaksi se, mitä näemme valkokankaalla. Lue hanketarina Somedata luonnonsuojelun tukena Mitä hyötyä somettavasta retkeilijästä voi olla luonnonsuojelulle? Koneen Säätiön rahoittama monitieteinen tutkimusryhmä louhi sosiaalisesta mediasta tietoa ihmisten toiminnasta luonnossa. Ymmärrys luonnossa liikkujista auttaa tekemään parempia päätöksiä sekä luonnon että ihmisten kannalta. Lue hanketarina Viestinnän vuosi 2022 Koneen Säätiön viestintä mukautui kriisien muokkaamaan maailmaan. Paluu uuteen normaaliin: vuoden 2022 kohokohdat Ukrainan sodan käynnistyminen merkitsi nopeaa tiedottamista säätiön tuesta ukrainalaisille tutkijoille ja taiteilijoille sekä ohjeiden välittämistä apurahansaajille, joiden työhön sota vaikutti. Muuten viestinnän painopiste oli koronapandemian jälkimainingeissa vahvasti digitaalisessa viestinnässä. Viestinnän keskeistä tehtävää, apurahansaajien työn näkyväksi tekemistä, toteutettiin avaamalla apurahansaajien omat hankesivut. Niissä apurahaprojektit kertovat työstään ja sen tuloksista. Vuoden lopussa hankesivuja oli jo 17. Apurahansaajat jatkoivat myös Kaivolla-blogiin kirjoittamista: blogitekstejä ilmestyi vuoden aikana yli 20. Uudeksi keinoksi apurahansaajien työstä kertomiseen kehitettiin hanketarinat. Niissä apurahansaajat kertovat työstään ja siitä, mitä säätiön mahdollistama tieteen ja taiteen vapaus merkitsee heidän työskentelylleen. Eri reittejä -juttusarjaa jatkettiin neljän pitkän artikkelin verran. Venäjän informaatiosodasta kertonut pitkä juttu nousi Ukrainan sodan myötä sarjan luetuimmaksi jutuksi. Kesäkuussa pääsimme pitkästä aikaa kohtaamaan apurahansaajia ja sidosryhmiä isoissa kesäjuhlissa Lonnan saarella. Juhlissa esiintyivät Jimi Tenor Band, Aoide ja dj’t Renaz ja Wekesa. Syksyn aikana säätiön yhteiskuntasuhteita kehitettiin toimitusjohtajan kutsuvieraslounailla. Vuoden Tiedekynä -voittaja Sonja Miettisestä viestittiin uudella haastattelukonseptilla, jossa Miettinen kertoi tutkimuksestaan ja artikkelin kirjoitusprosessista. Toukokuussa julkistettiin säätiön myönnöt taiteen tutkimukselle ja taiteelliselle tutkimukselle neljässä yliopistossa. Kesäkuussa tiedotettiin sekä Anna Talasniemen poisjäämisestä säätiöstä sekä Ulla Tuomarlan nimittämisestä toimitusjohtajaksi säätiön siirryttyä toimitusjohtajamalliin. Apurahoista viestittiin tutun ja hyväksihavaitun prosessin avulla. Verkkosivuston ja sosiaalisen median kävijä- ja seuraajamääriä tarkastelevaa datastudiopalvelua päivitettiin. Tulosten seuraamiseen kehitettiin kuukausittainen sisäisen raportoinnin tapa, jonka osana on myös mediaseurantatyökalu. Näin pysymme kartalla säätiön ja säätiön rahoittamien hankkeiden näkyvyydestä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Eri reittejä -juttusarja tuo näkyvyyttä 16 tiedehankkeelle Loppuvuonna 2020 käynnistetty tiedejuttujen sarja Eri reittejä ehti vuoden 2022 aikana kolmannelle tuotantokaudelleen. Toimittaja Tuomo Tammisen tuottamassa juttusarjassa vaihtuvat kirjoittajat paneutuvat Koneen Säätiön rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Tavoitteena on ollut luoda näkyvyyttä myös sellaisille hankkeille, joista kaupallinen media ei ensimmäisenä kiinnostuisi. Jutut on julkaistu Koneen Säätiön verkkosivuilla ja aikakauslehti Imagen liitteenä. Keväällä 2022 säätiön uudella verkkosivustolla paranneltiin pitkien juttujen sivupohjaa visuaalisesti houkuttelevammaksi. Uudistus palvelee Eri reittejä -sarjan lisäksi kaikkia muitakin säätiön artikkelisisältöjä. Samalla tehtiin myös sisältöjen hakukoneoptimointia ja mainontaa säätiön Google Ad Grants -tilillä, jotta juttujen pariin päädyttäisiin aiempaa useammin hakukoneiden kautta niihin liittyvillä hakusanoilla. Tavoitteena on ollut pidentää juttujen elinkaarta: sisällöt eivät hetkessä vanhene, ja jo julkaistu sisältö voi myöhemmin nousta yllättävänkin ajankohtaiseksi eri syistä. Tästä esimerkkinä on alun perin loppuvuodesta 2021 julkaistu juttu, jossa tutkija Irina Grigor kertoo Venäjän pitkään jatkuneesta informaatiosodasta Ukrainaa vastaan. Ukrainan sodan myötä juttu nousi sarjan luetuimmaksi kautta aikojen. Yhteensä juttua on luettu lähes 11 000 kertaa säätiön verkkosivustolla. Lisäksi jutun näkyvyydestä seurasi tutkija Irina Grigorin haastattelu Helsingin Sanomiin, ja Ylen laajassa informaatiosotaa käsittelevässä esseessä juttu oli listattu yhdeksi päälähteistä. Eri reittejä -jutun kolmannen tuotantokauden viimeiset jutut ilmestyivät keväällä 2023, minkä jälkeen sarja jää toistaiseksi tauolle – julkaistujen juttujen elämä kuitenkin jatkuu verkossa, ja niiden löydettävyyteen panostetaan jatkossakin. Tutustu Eri reittejä -juttusarjaan Ukrainan sota: Kun Venäjä aloitti informaatiosodan, tutkija huolestui vanhemmistaan Itä-Ukrainassa – väitöskirja aiheutti vihaviestien ryöpyn Eri reittejä: Algoritmit pöyristyttävät, ärsyttävät ja ihastuttavat – ja sitovat meidät Facebookiin ja Googleen Miksi kelopuu säilyy lähes ikuisesti? Sitä tutkitaan kunnolla vasta nyt Henkilöstöuutisia Ulla Tuomarla nimitettiin Koneen Säätiön toimitusjohtajaksi Reetta Sassi aloitti työt Koneen Säätiön toisena apurahasihteerinä elokuun alussa Hanna Vuorenmaa aloitti työt hallinto- ja talouskoordinaattorina syyskuussa Koneen Säätiössä pitkän työuran tehnyt Anna Talasniemi siirtyi uusiin haasteisiin Koneen Säätiön johtajana vuodesta 2013 toiminut Anna Talasniemi siirtyi uusien haasteiden pariin. Työsuhteen päättäminen johtui säätiön johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja siirtymisestä toimitusjohtajamalliin. Talasniemi aloitti Koneen Säätiössä työt vuonna 2007 tiedesihteerinä, minkä jälkeen hän toimi säätiön kulttuuriasiamiehenä. Kiitos Anna vuosistasi säätiössä Koneen Säätiön talous ja hallinto vuonna 2022 Omistajana ja sijoittajana Koneen Säätiö pyrkii edistämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja hyvän hallintotavan mukaista yritystoimintaa. Katsaus Koneen Säätiön talouteen ja hallintoon vuonna 2022 Koneen Säätiön toiminta perustuu sen omistamien sijoitusten tuottoon. Koneen Säätiön sijoitustoiminnan tehtävä on huolehtia säätiön sijoitusvarallisuudesta siten, että säätiön sääntöjen mukainen toiminta on vakaata nyt ja tulevaisuudessa. Sijoitustoimintaa ohjaa hallituksen määrittelemä sijoitusstrategia, sijoitustoiminnan työjärjestys sekä vuosittain laadittava sijoitustoiminnan toimintasuunnitelma. Koneen Säätiön sijoitustoiminnan ja varainhoidon lähtökohtana on tuottojen ja pääoman turvaaminen ja sijoitusten vastuullisuus. Säätiö pyrkii omistajana ja sijoittajana edistämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja hyvän hallintotavan mukaista yritystoimintaa. Vuosi 2022 oli osake- ja korkomarkkinoille haastava. Inflaatiovauhti sai useat keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa ja nostamaan ohjauskorkoja ripeään tahtiin, mikä vaikutti sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin negatiivisesti. Venäjän sota Ukrainassa ja sen välilliset vaikutukset nostivat hyödykkeiden, etenkin energian, hintoja entisestään. Euroopassa myös kaasun saatavuus aiheutti huolta. Geopoliittiset jännitteet, Kiinan tiukat koronarajoitukset ja toimitusketjujen ja logistiikan häiriöt lisäsivät sijoitusmarkkinoiden haasteita. Sekä osakkeet, joiden arvostukset olivat vuoden alussa huippulukemissa, että korkosijoitukset painuivat reilusti kolme neljäsosavuotta kääntyen syksyllä hienoiseen nousuun. Korkosijoitusten epätavallisen heikko tulos johtui markkinakorkojen nopeasta noususta erittäin alhaisilta lähtötasoilta. Inflaatio on osoittautunut laaja-alaisemmaksi ja sitkeämmäksi kuin mitä asiantuntijat alun perin arvioivat, minkä seurauksena korot pysynevät korkealla ennakoitua kauemmin. Vuoden aikana toteutettiin Koneen Säätiön strategian mukaista vastuullista sijoittamista ottaen huomioon sijoituskohteiden ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä ja lisättiin sijoituksia kohteisiin, jotka erityisesti pyrkivät edistämään yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyviä kestävyystavoitteita. Säätiön sijoitushorisontti on pitkä. Pääosa Koneen Säätiön sijoitusomaisuudesta on sijoitettu osakkeisiin. Säätiön vuosittainen varainkäyttö ei perustu pelkästään yhden vuoden tuottoihin, koska talouden suhdannevaihteluiden tai markkinaolosuhteiden takia vuosittaisten juoksevien tuottojen summa voi vaihdella suurestikin. Apurahojen myöntösummista päättäessään hallitus huomioi sijoitusomaisuuden edellisen tilivuoden juoksevien tuottojen määrän sekä tulevaisuuden tuotto-odotukset. Säätiö ottaa huomioon myös sen, että tulevaisuuden rahoitustarpeisiin on varauduttava. Toimitus Emma Mileva. Kiitos lukemisesta! Pääsit vuosikertomuksen loppuun. Jos haluat tietää lisää edellisten vuosien toiminnastamme, tutustu aiempiin vuosikertomuksiimme. Tutustu Koneen Säätiön aiempiin vuosikertomuksiin Tilaa Koneen Säätiön, Saaren kartanon residenssin tai Metsän puolella -yhteisön uutiskirje Kerromme uutiskirjeissä säätiön, residenssin ja Metsän puolella -yhteisön ajankohtaisista asioista. Valitse tilattava uutiskirje Koneen Säätiön uutiskirje Saaren kartanon residenssin uutiskirje Metsän puolella -uutiskirje Nimi(Pakollinen) Etunimi Sukunimi Sähköposti(Pakollinen) CAPTCHA