Tarinat ja julkaisut

Saaren kartanon residenssi

05.09.2022

Saaren kartanon residenssissä tavoitellaan ekologisesti kestävää elämäntapaa ja uskotaan taiteen muutosvoimaan

Tarinat ja julkaisut

Saaren kartanon residenssi

05.09.2022

Saaren kartanon residenssissä tavoitellaan ekologisesti kestävää elämäntapaa ja uskotaan taiteen muutosvoimaan

Kaksi vuotta sitten Jaana Eskola sai tehtäväkseen käynnistää ekologisen residenssitoiminnan Saaren kartanon residenssissä. Tavoitteena oli luoda residenssistä hedelmällinen maaperä luontosuhteen syventämiseen taiteilijoille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Se on tarkoittanut konkreettisia keinoja: hiilijalanjäljen mittaamista, perinneympäristön vaalimista ja arjen työn kehittämistä ekokompassin avulla. Se on merkinnyt myös vahvaa uskoa taiteen muutosvoimaan ekologisen murroksen vauhdittajana ja residenssissä oivallettujen asioiden levittämisessä  residenssin ulkopuolelle. Tässä jutussa Jaana pysähtyy välietapille katsomaan, mitä on saatu aikaan.

“Saaren kartanon residenssissä toimintaa ja ajattelua määrittää ekologisuus, johon sisällytämme myös sosiaalisen ja henkisen kestävyyden. Tavoitteenamme on rakentaa Saaren kartanosta kestävien toimintamallien edelläkävijä kansainvälisellä residenssikentällä.

Ekologinen kestävyys asettaa meille rajat, joiden mukaan meidän kaikkien tulee toimia. Keskeistä on ymmärtää, että ihmisen luontosuhteen täytyy muuttua. Tarvitsemme rauhanomaista, empatiaan perustuvaa rinnakkaiseloa muunlajisten eläinten kanssa. Meidän täytyy löytää uusia tapoja elää hyvää elämää ja tunnistaa, että maapallon kantokyky asettaa reunaehtoja kaikelle ihmistoiminnalle.

Oivallusten mahdollistaminen on ollut ydintavoitteitamme alusta alkaen. Olemme halunneet luoda Saaren kartanosta hedelmällisen maaperän luontosuhteen syventämiselle ja muuttamiselle. Tavoitteenamme on luoda kokoaan isompi Saaren kartano.”

Koko residenssi sitoutui yhteiseen päämäärään

“Ekologinen residenssitoiminta käynnistyi Mynämäellä yhteistyössä D-matin kanssa järjestetyllä kestävien elämäntapojen kiihdyttämöllä syksyllä 2020. Kutsuimme henkilökunnan lisäksi projektiin mukaan paikallisia kotitalouksia. Ajatuksena oli, että kiihdyttämö auttaisi hahmottamaan elämäntapojen muutoksen merkityksen ilmastotavoitteiden tavoittamisessa.

Lähdimme aluksi purkamaan ajatuksia, pelkoja ja toiveita, joita muutos usein aiheuttaa meissä. Aluksi henkilökunnan keskuudessa nousi paljon huolta esimerkiksi siitä, mitä paikalliset asukkaat ajattelevat meistä ja ovatko joskus radikaalitkin ekologiset kokeilumme ristiriidassa paikallisten arvojen kanssa.

Viime kesänä huomasin, ettei epäilyjä enää ollut. Meillä oli uutta, mitä oppia ja yhteisiä päämääriä, joihin sitoutua. Huomasimme myös, etteivät arvomme eroa lopulta niin paljon toisistaan, vaikka olemmekin taustoiltamme erilaisia. Kaikki työyhteisömme jäsenet ovat arvopohjaltaan lopulta melko samanlaisia ja pyrkivät tekemään hyvää. Empatian merkitys arjessa on tärkeää.

On ollut ihana huomata, että nyt kaikki meistä ovat tosi sitoutuneita ekologiseen toimintaan ja ottavat omistajuutta siitä. Vain aito muutoshalu voi mahdollistaa syvällisen muutoksen. Nyt, kun lopetan määräaikaisen projektin residenssissä, olemme sopineet, että esimerkiksi työkaverini Iiris Lahti ja Heidi Lapila jatkavat arjen työn kehittämiseen tähtäävän Ekokompassi-työn kanssa.

Ekokompassissa organisaation toimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunta sitoutuu ekologisesti kestävämpiin toimintamalleihin. Korjausliikkeitä tulee tehdä koko ajan ja asettaa kunnianhimo kestävyystavoitteiden suhteen korkealle.”

“Ekologisessa toiminnassa ei ole ollut tarvetta kääntää kaikkea päälaelleen ja alkaa rakentaa toimintaa uusiksi, vaan tunnistaa olemassa oleva tieto ja toimintatavat.”

Saaren kartanon miljöötä. Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Hiilijalanjäljen mittaus johti vahvistamaan hitaan matkustamisen tukea

“Saaren kartanon oman toiminnan ekologinen kestävyys oli peruskysymys, josta lähdimme liikkeelle. Toteutimme 2021 Koneen Säätiön hiilijalanjäljen mittauksen, ja mittaukseen kuului myös Saaren residenssi, joka on yksi säätiön toimintayksikkö. Saimme Green Carbon Finland Oy:n kanssa toteutusta hiilijalanjäljen mittauksesta paljon meille arvokasta tietoa.

Selvisi, että Saaren kartanon historiallisten rakennusten isot remontit tuottivat suurimman osan hiilidioksidipäästöistä. Hankinnat aiheuttivat 13 prosenttia päästöistä, ja 25 prosenttia syntyy residenssiläisten matkustamisesta. Keskimäärin vain 19 prosenttia residenssiläisistä saapuu residenssiin lentäen, mutta he aiheuttavat 91 % matkustamisen päästöistä. Mannertenväliset lennot tuottavat paljon päästöjä. Lentämisen vähentämiseksi olemme määrätietoisesti kehittäneet hitaan matkustamisen tukea olennaisena osana Saaren kartanon residenssin toimintaa.

Myös hankinnat ovat tärkeä tarkastelun kohde. Kehitämme residenssin hankintaohjesääntöä vielä ennen kuin lopettelen työt residenssissä. Tarkoituksena on linjata, että ekologisuus menee valintaperusteena hankinnoissa hinnan edelle.”

Monimuotoisuutta voi lisätä perinnemaisemaa vaalimalla

“Ekologisessa toiminnassa ei ole ollut tarvetta kääntää kaikkea päälaelleen ja alkaa rakentaa toimintaa uusiksi, vaan tunnistaa olemassa oleva tieto ja toimintatavat. Esimerkiksi monimuotoisuustyötä on tehty Saaressa pitkään, mutta se ei välttämättä ole ollut kovin näkyvää.

Kun etsimme kahden tutkijan kanssa tehokkaimpia toimintatapoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, huomasimme että Saaren residenssin arvokkaan perinnemaiseman vaaliminen on yksi meille toimivimmista keinoista.

Perinneympäristöt ovat uhanalainen luontotyyppi, ja niiden ylläpitäminen on meillä monimuotoisuustyön ytimessä. Saarella on tehty jo pitkään laaja-alaista työtä metsälaidunten ja niittyjen lisäämiseksi. Lehmät ja lampaat vuorottelevat Saaren paikallisille toimijoille vuokraamilla pelloilla ja kartanon metsälaitumilla. Näin saadaan ylläpidettyä perinneympäristöjä, jotka ovat tärkeitä monille lintu- ja hyönteislajeille.

Teemme yhteistyötä Turun yliopiston biologian laitoksen kanssa, jossa on parhaillaan työn alla kaksi Saaren kartanon eliölajeihin liittyvää pro gradu -työtä. Keväällä valmistuneen eliölajikartoituksen väliraportti osoitti, että vaikka Saaren kartanon alueella on paljon elinvoimaisia lajeja, siellä on myös seitsemän uhanalaista lajia: esimerkiksi erittäin uhanalaiset täplänakalilude, halavasepikkä, minttunirppu ja vaskilyhytsiipi.

Osana projektia uudelle metsälaidunalueelle rajataan koealueita, jotka jäivät laidunnuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen myötä voidaan seurata, miten eliölajien monimuotoisuus muuttuu laidunnetuilla ja laiduntamattomilla alueilla.”

Residenssiläisten kanssa opitaan yhdessä ja keskustellaan

“Oivallusten mahdollistaminen residenssijaksojen aikana on eräs tärkeä ulottuvuus ekologisessa toiminnassamme. Toteutimme syksyllä 2021 palvelumuotoiluprojektin, jossa terävöitimme ja ideoimme pidemmälle yksilöresidenssien ekologisen toiminnan konseptia. Saimme projektista tukea suunnitteluun ja toiminnan rytmittämiseen. Työ nojaa vuoden kiertoon: teemme residenssiläisten kanssa syksyisin ja keväisin eri asioita ja pyrimme nostamaan lähiluonnon esille tärkeänä osana residenssin toimintaa.

Teemme residenssiläisten kanssa ekologisten aiheiden opintopiirejä sekä ’kehollisiksi ja tiedollisiksi oppimiskokemuksiksi’ kutsumiani opintoretkiä, jotka tapahtuvat useimmiten lähialueella. Olemme olleet linturetkillä ja sienimetsässä, tutustuneet läheisen luonnonsuojelualueen kasvilajeihin ja rakentaneet yhdessä pesiville linnuille linnunpönttöjä, tutustuneet Kullan luonnonsuojelualueen ennallistamishankkeeseen ja perehtyneet Saaren kartanon puiston vanhojen tammien elämään arboristien opastuksella.

Keväällä teimme lehtopöllöille linnunpönttöjä. Saaressa kartanon puistossa elää runsaasti vesimyyriä, jotka ovat syöneet tiensä asuinrakennusten rakenteisiin. Toiveena olisi saada alueelle lehtopöllöjä pesimään, jotta myyrien määrä pysyisi pienempänä luontaisin keinoin.

Taiteilijaresidenssistä tekee ainutlaatuisen ja poikkeuksellisen työpaikan se, ettei residenssi ole vain toimisto, vaan residenssitaiteilijat elävät siellä arkeaan. Opintoretkillä ja aina, kun olen jäänyt residenssiin illaksi ja istunut alas lasilliselle, olen päässyt mukaan mahtaviin keskusteluihin. On ollut hienoa huomata, miten paljon ihmiset miettivät ekologisia kysymyksiä ja oppivat toisiltaan.”

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Taiteen muutosvoima syntyy kertomalla työstä

“On ollut ihmeellistä huomata taiteen muutospotentiaali uudenlaisen ymmärryksen, ajattelun ja tunteiden aikaansaamisessa. Tuntuu, ettemme aina hahmota, miten joustavia ja notkeita olemme Saaren kartanossa. Meistä tuntuu itsestäänselvältä, että pyrimme pääsääntöisesti matkustamaan maata pitkin ja välttämään lentämistä. Rakennukset lämpenevät maalämmöllä ja kaikki käyttämämme sähkö on kotimaista tuulisähköä. Kaikki tarjoamamme ruoka on kasvipohjaista.

Olen ollut mukana useissa seminaareissa kertomassa toiminnastamme. Pyrimme jakamaan parhaita käytäntöjä muille toimijoille. On ollut hienoa nähdä, että ekologisen murroksen välttämättömyyteen ollaan taide- ja kulttuurialoilla heräämässä hyvin laajalti. Erilaisia aloitteita ekologisen kestävyyden lisäämiseksi on luovilla aloilla runsaasti, ja nyt on alkanut työ näiden aloitteiden tuomiseksi yhteen.

Olemme mukana seitsemän pohjoisen alueen taiteilijaresidenssin NAARCA-verkostossa, joka on saatu kuluneen vuoden aikana hienosti käyntiin. Kaikki mukana olevat residenssit haluavat toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Meillä on kolme työryhmää, jotka ovat aloittaneet työskentelyn: tiedontuotanto ja viestintä, pedagogia ja taidekomissiot. Tuotamme esimerkiksi podcastin, joka julkaistaan ensi vuonna.

Meidän oma tiedontuotantomme on myös tärkeää, sillä meillä on jo paljon kertynyttä tietoa ekologisesta toiminnasta. Syyskuun alussa tuli ulos Saaren kartanon Reviving the Wild -podcast, jossa mukaan kutsumamme asiantuntijat kertovat residenssin arkeen liittyvistä teemoista, kuten ruuantuotannosta, monimuotoisuudesta, empatiasta, maaperästä ja puista.

Yhteistyökumppanimme ovat tuoneet tähän työhön valtavasti sisältöä ja merkityksellisyyttä sekä paljon iloa. Yhteistyön mahdollisuudet ovat huikeat.”

Seuraavat tavoitteet: hiilineutraalius ja hiilibudjetti

“Hiilijalanjäljen mittaaminen oli ensimmäinen askel, mutta seuraava tavoite olisi mielestäni Saaren kartanon tai koko säätiön hiilineutraalius. Sitä varten tarvitaan hiilineutraaliuden tiekartta, josta ollaan ajatuksen tasolla jo vähän palaveerattu. Tähän mennessä olemme tehneet korjausliikkeitä residenssin arjen toimintaan, mutta pidemmän tähtäimen suunnitelma puuttuu vielä.

Meillä voisi olla myös hiilibudjetti ohjaamassa arjen toimintaa. Jos esimerkiksi kutsumme käytössämme olevan globaalin etelän residenssituen avulla Saareen taiteilijaryhmän Meksikosta, voimme harkinnan mukaan mahdollistaa tämän pitkiä lentoja vaativan vierailun, mutta se tulisi kompensoida minimoimalla muu lentomatkustaminen vuosittaisen hiilibudjetin asettamissa rajoissa.

Meidän täytyy ottaa tarkasteluun kaikki osat toiminnastamme. Ekologinen residenssitoiminta ei ole irrallinen ohjelma tai kapea siivu Saaren kartanon sisällä, vaan uudenlainen tapa elää ja toimia.

Arvokeskustelu on aivan olennaista. Palaamme usein siihen, että joku työtahdin uuvuttamana esittää kysymyksen, miksi ekologista toimintaa pitää toteuttaa, ja miksi ekologisia kysymyksiä pitää miettiä? Tässä ollaan mielestäni olennaisen äärellä: onko meillä vaihtoehtoja? Tavoitteenani on ollut saada liikkeelle syvälle luotaava ajattelutavan muutos, jonka tuloksena ymmärtäisimme oman paikkamme muiden lajien rinnalla, ei yläpuolella, ja oppisimme elämään luontoa kunnioittaen, ei kuluttaen.

Koko prosessissa ilahduttavaa on ollut organisaatiomme sisäinen yhteinen kehityskaari. Meillä on ollut kahden vuoden mittainen ajattelun, tiedon ja toiminnan oppimisprosessi. Kyse on ollut uuden ajattelutavan sisäistämisestä.

Työssäni parasta on ollut innostuminen ja mahdollistaminen. Voimme kokeilla ja olemme avoimia uudelle. Saaren kartano on itsessään erityinen, upea ja ainutlaatuinen paikka, joka ruokkii ajattelua ja inspiroi.”

Kuuntele Saaren kartanon residenssin Reviving the Wild -podcastia

Lue lisää podcastista

JAKSO 1: Miten voimme kohdella muita eläimiä paremmin?

Suhteessamme muihin eläimiin on usein kyse arvosta. Onko meidän ihmisten mahdollista luoda syvempi yhteys eläimiin, joita olemme käyttäneet hyväksi hyvin kauan? Mieti vaikkapa lintuja, ja kaikkea, mitä ihminen on tehnyt niille kautta aikojen.

Tässä jaksossa Miia Laine tapaa filosofi Elisa Aaltolan ja ekologi Mia Röngän. Saaren kartano sijaitsee Mietoistenlahdella, joka on luonnonystävien ja lintutarkkailijoiden hyvin tuntema suojelualue. Se on myös alue, joka ei kukoistaisi ilman ihmisten vaikutusta ympäristöön.

JAKSO 2: Puiden kieltä oppimassa

Vaikka puut peittävät yli 75 prosenttia Suomen pinta-alasta, vain 3 prosenttia metsistä on luonnontilaisia. Mikä määrittää ”luonnollisen” luonnon?

Tässä jaksossa Miia Laine tekee syväsukelluksen puihin ja metsiin arboristi Riku Parkattin ja saaristoekologi Panu Kuntun kanssa. He puhuvat nykymetsien hauraudesta ja puiden tarkoituksesta. Mitä elämämme kaupungeissa olisi ilman niitä?

Kuuntele podcast-sarjaa Spotifyssa

Kuuntele podcastia Apple Podcasts -palvelussa