Kohti ekologisesti kestävää residenssitoimintaa

Saaren kartanon erityislaatuinen miljöö ja luonto toimivat inspiraationa monimuotoisuustyölle. Paikallinen ja historiansa kautta paikkaan sidottu residenssi kurkottaa samalla myös Suomen ulkopuolelle uusien näkökulmien avulla.

Koneen Säätiö julkisti uuden strategiansa huhtikuussa 2021, ja uudessa strategiassa korostuu tieteen ja taiteen vapauden vaalinen ja sen mahdollistaminen apurahoilla ja residenssitoiminnalla. Strategian keskeiseksi arvoksi nousee myös ekososiaalinen sivistys, jolla tarkoitetaan ”sosiaalista, kulttuurista ja ekologista vastuuta ihmisestä, muista lajeista ja ympäristöstä”.

Säätiön ylläpitämässä Saaren kartanon kansainvälisessä taiteilija- ja tutkijaresidenssissä kehitetään residenssitoimintaa kokeillen ja pitkäjänteisesti ekologisuuden ehdoilla. Residenssin tavoitteena on olla kestävien toimintamallien edelläkävijä kansainvälisellä residenssikentällä.

Hyvältä pohjalta on helppo jatkaa

Saaren kartanon residenssin ekologisesti kestävän residenssitoiminnan ohjelma käynnistyi vuoden 2020 keväällä, kun ohjelman koordinaattori Jaana Eskola aloitti työskentelynsä residenssissä. Ensimmäisen vuoden aikana hän enimmäkseen kartoitti tarpeita ja myös sitä, mitä on jo olemassa ja teki suunnitelmia tulevaa varten. ”On ollut hieno huomata, miten paljon Saaren kartanossa on jo tehty ekologisuuden saralla. Residenssin ensimmäisen toiminnanjohtajan Hanna Nurmisen aloittama kestävyyden arvopohja residenssitoiminnassa on jatkunut hienosti nykyisen toiminnanjohtaja Leena Kelan johdolla”, ohjelman koordinaattori Eskola kertoo.

”Suuri osa residenssin toiminnasta on jo nyt kestävällä pohjalla, ja siitä on hyvä kehittää toimintaa eteenpäin. Residenssi on samaan aikaan hyvin paikallinen ja historiansa kautta paikkaan sidottu, mutta samalla kurkotamme myös Suomen ulkopuolelle uusien näkökulmien avulla. Työskentely yhdessä kovan tason tieteen, taiteen ja paikallisten ammattilaisten kanssa on antanut paljon ohjelmalle ja innostaa työstämään sitä eteenpäin. Myös residenssitaiteilijat ovat lähteet innolla mukaan kaikkiin kestävyyskysymyksiin liittyviin pohdintoihin ja opimme kaikki jatkuvasti toisiltamme”, hän jatkaa.

Syksyllä 2020 ekologisesti kestävän residenssitoiminnan ohjelmaa jalkautettiin paikallisesti Mynämäellä työpajatyöskentelyn muodossa. Saaren kartano järjesti yhteistyössä Mynämäen kunnan kanssa D-mat oy:n tuottaman Kestävien elämäntapojen kiihdyttämön, johon osallistui kymmenkunta mynämäkeläistä taloutta. Kiihdyttämö herätti paljon mielenkiintoa ja keskustelua osallistujien kesken, ja yhdessäoppiminen ja oivaltaminen olivat varmasti yksi työpajan parhaimpia anteja.

Kestävien elämäntapojen kiihdyttämön loppuraporttiin voi tutustua täällä ja oman hiilijalanjäljen voi laskea täältä: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä yhdenmukaistaa residenssin toimintaa

Vuoden 2021 alussa residenssissä käynnistyi Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentaminen, jonka avulla vähennetään toiminnan ympäristövaikutuksia ja yhdenmukaistetaan residenssin käytäntöjä. ”Ekokompassin rakentaminen Saareen luo hyvät raamit toiminnalle ja se myös asemoi residenssin jatkuvaan kehittämiseen ekologisuuden huomioimiseksi. Ympäristöjärjestelmän avulla voimme miettiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa, miten residenssin toimintoja saadaan laajana kokonaisuutena kestävämmälle pohjalle. Hanke on myös innostanut henkilökuntaa lisäämään omaan osaamistaan ja asiantuntijuuttaan,” Eskola sanoo.

Saaren kartanon residenssissä on kolme suurempaa kokonaisuutta, joihin Ekokompassissa keskitytään: monimuotoisuus, ympäristöviestintä sekä kestävät hankinnat. Lisäksi Saaren kartanon energiajärjestelmää kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella.

Kartanolla ollaan siirtymässä kokonaisuudessaan uusiutuvan energian käyttöön, ja käytetty sähkö on kotimaista tuulivoimaa. Saaren kartanon rakennukset – yhtä asuinrakennusta ja saunaa lukuun ottamatta – lämpiävät maalämmöllä, mutta nekin tullaan aikanaan remontin yhteydessä muuttamaan uusiutuvalla energialla lämmitettäväksi. Lämmityksen turvana sähkökatkojen varalla kartanolla on varageneraattori, jonka nykyään käyttämän dieselin tilalle selvitellään parhaillaan kestävämpää vaihtoehtoa. ”Tulevina vuosina on myös tarkoitus lisätä residenssin energiatehokkuutta ja vähentää energian käyttöä.  Energiatehokkuutta lisätään remonttien ja muun muassa valaistuksen avulla, ja tulevissa remonteissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota rakennusten lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja tiiviyteen”, hän kuvaa.

Residenssisseistä puhuttaessa liikkuminen nousee yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi.  Residenssin ajatus on paikkasidonnainen, taiteilija matkustaa uuteen paikkaan, irtautuu arjestaan ja saa tilaa uudenlaisille ajatuksille ja virikkeille.

Saaren kartanon residenssissä rohkaistaan residenssiin tulevia hakemaan jo hakuvaiheessa tukea hitaaseen matkustamiseen. Taiteilijat voivat saada matkojen lisäksi työskentelytukea matkan ajaksi, jos matka kestää kokonaisuudessaan yli viikon. Lisäksi kauempaa tuleville työryhmille suositellaan pidempiä kuukauden ryhmäresidenssejä. Aina hidas matkustaminen ei ole kuitenkaan mahdollista esimerkiksi maantieteellisen sijainnin tai turvallisuusnäkökulman vuoksi, joten residenssit ja liikkuminen tulee olemaan keskustelussa ja kehittämisen kohteena myös jatkossakin.

Saaren kartanolla pyritään paikan päällä vähentämään liikkumisen päästöjä syksyllä 2020 hankitulla leasing-sähköautolla. Päämääränä residenssin toiminnassa ja liikkumisessa on irtautua fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Residenssiläisillä on lähes sen koko toiminnan ajan ollut mahdollisuus päästöttömään liikkumiseen kartanon polkupyörillä, ja nykyään heidän käytössään on myös muutama sähköavusteinen polkupyörä. Lisäksi residenssin asukkaita on ohjattu keskittämään ruoka- ja tarvikehankinnat kerran viikossa tehtävällä yhteisellä kauppareissulla.

 

Monimuotoisuuden turvaaminen

Vuonna 2021 Saaren kartanossa on päästy konkreettisten tekojen pariin ja residenssissä tehdään paljon ekologisesti kestävämmän residenssitoiminnan parissa. Yksi tämän vuoden teemoista ohjelmatyössä on monimuotoisuus ja sen turvaaminen.

”Lokakuussa vierailimme residenssiläisten sekä henkilökunnan kanssa Qvidjan kokeilutilalla. Vierailu oli inspiroiva kimmoke koko tiimille joka antoi meille paljon ideoita ohjelman kehittämiseen. Lisäksi Saaren kartanon erityislaatuinen miljöö ja luonto toimivat inspiraationa monimuotoisuustyölle”, Eskola kuvailee.

Saaren kartanon sijainti Mietoistenlahden läheisyydessä ja sen kulttuurihistoriallinen merkitys luovat paikalle erityisen luonteen. Mietoistenlahti on osa Natura 2000 -verkostoa, ranta-alue niittyineen ja peltoineen on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ja lisäksi Saaren kartano on osa Suomen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kartano on myös muinaismuistolain suojelema historiallisen merkityksensä ja kulttuuriperintöarvojensa vuoksi.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä, ja se on tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka. Natura 2000 -alue on myös linnuston erityissuojelualuetta (SPA). Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa lahdella voi levähtää samanaikaisesti jopa tuhansia vesilintuja. Alue on suosittu virkistäytymisalue ja siellä on myös kolme lintutornia.

Saaren kartanon on sitoutunut hoitamaan arvokasta kulttuurimaisemaansa Museoviraston hoito-ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kesäisin kartanon alueella maisemaa hoitavat lampaat sekä rantaniityllä ja Natura-alueella lehmät. Kartanon läheisyydessä sijaitsee myös vanha rauhoitettu tammilehto.

Saaren kartanon alueella rakennetaan kesän 2021 aikana kaksi uutta laidunta lampaille ja lehmille. ”Laidunnus yksi tehokkaimmista keinoista palauttaa monimuotoisuutta alueelle. Rotaatiolaidunnuksessa kulttuuriperinnemaisema palautuu vuosien myötä luonnonmukaisella tavalla tilaan, jossa kasvi-, eliö- ja lintulajien monimuotoisuus rikastuu”, Eskola kertoo. Lisäksi kartanon pelloille ympäröivien metsäalueiden väliin on suunnitteilla ekologisia käytäviä, jotka lisäävät eri eliöiden eloonjäämisen mahdollisuuksia. Ekologiset käytävät ovat kapeita vyöhykkeitä, jotka mahdollistavat eläinten ja eliöiden liikkumisen ja lisäävät näin luonnon monimuotoisuutta.

”Kartanon puistossa on tehty jo aikaisemmin monimuotoisuuden turvaamiseksi tilanhoitaja Heidi Lapilan toimesta erilaisia toimia, joita jatketaan myös tulevaisuudessa. Puistossa on tehty ketoalueita ja nurmikkoa on jätetty paikoittain ajamatta, jotta kasvit ehtivät siementää ja jatkaa eloaan seuraavanakin vuonna. Tänä vuonna tehdään perhospuisto, rakennetaan hyönteishotelleja ja jätetään lahopuuta metsälaitumien alueelle”, hän jatkaa.

Monimuotoisuus on ajankohtainen teema, joka kiinnostaa monia ihmisiä, ja monimuotoisuuden turvaaminen on mukana useiden residenssissä työskentelevien taiteilijoiden projekteissa. Yksi näkyvä osa monimuotoisuuden teemaa on Saaren kartanon residenssin ja Luomuliiton yhteistyö, jossa äänitaiteilija Ville Aalto työskentelee yhdessä sauvolaisen Kamparsin luomutilan kanssa. Valmis teos sijoitetaan kesän ajaksi kartanon mailla olevalle Kulttuuripolulle, jossa on Aallon teoksen lisäksi muidenkin Saaren kartanon residenssissä työskennelleiden taiteilijoiden teoksia. Kulttuuripolku on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun ja siellä voi tutustua monimuotoisuuteen taiteen keinoin.

Eskola ei toimi pelkästään Mynämäellä, vaan yhteistyö eri alojen toimijoiden sekä muiden ekologisiin kysymyksiin keskittyvien residenssien kanssa on yksi keskeinen osa koordinaattorin työkuvaa. ” Olen säännöllisesti yhteydessä kansainvälisiin toimijoihin ja suomalaisiin taidealan organisaatioihin, sekä työskentelen yhteistyössä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa”, Eskola kertoo.

Kestävyys läpäisee koko säätiön

Ekologinen kestävyys ei koske vain Saaren kartanon residenssiä, vaan koko Koneen Säätiön organisaatiota.

Koneen Säätiö huomioi toiminnassaan syntyvät ympäristöhaitat ja haluaa turvata luonnon monimuotoisuuden säilymistä: Säätiö perusti vuonna 2017 Kullan suojelualueen Kemiönsaareen ja maaliskuussa 2021 säätiö osti Oulun kaupungilta Sanginjoen metsäalueen, joka lahjoitettiin Suomen valtiolle suojeltavaksi. Säätiö haluaa 130 hehtaarin Kullan suojelualueella kompensoida säätiön työntekijöiden ja myös lähes tuhannen apurahansaajan aiheuttamaa luontoon ja luonnonvaroihin kohdistuvaa kulutusta. Sanginjoen metsän suojeleminen on yksi säätiön keinoista turvata luonnon monimuotoisuutta, ja toiveena onkin, että suojelualueesta tulee kansallispuisto. Säätiö on myös esittänyt valtiolle toiveen hallitusohjelmaan kirjatun Luontolahja Suomelle -periaatteen mukaisesti toisen vastaavan kokoisen alueen suojelemisesta.

Säätiö selvittää parhaillaan hiilijalanjälkeään Green Carbon Finland Oy:n CO2-mittauksen avulla, joka avulla saadaan tärkeää tietoa säätiön toiminnan ilmastovaikutuksista.