Tilat ja miljöö

Vuonna 2027 residenssissä työskennellään poikkeuksellisesti asunnoissa erillisten työskentelytilojen monivuotisen remontin vuoksi. Otathan tämän huomioon myös työskentelysuunnitelmassa.

Tilat soveltuvat pääasiassa kirjoituspöydän ääressä tehtävään työhön, eikä asunnoissa ole mahdollista käsitellä esimerkiksi sotkua tuottavia materiaaleja tai työstää tilaa vaativia teoksia tai esityksiä.

Jokaisessa asunnossa on työpöytä ja internet-yhteys (Ethernet). Saaren kartanossa ei ole langatonta verkkoa.

Residenssissä on muutama projektori ja valkokangas, joita residenssiläiset voivat tarpeen mukaan lainata työskentelyään varten. Löydät tarkempia tietoja alta kohdasta Laitteisto/varusteet.

Päätökset tiloista tehdään Saaren kartanon toimesta.

Työryhmien työskentelytilat

Työryhmät voivat hakea työskentelemään kesäkuukausina ulkorakennukseen (jaakopinlato) tai päärakennuksen yläkerran kokoontumistilaan (ks. kohta Päärakennuksen olohuone ja kirjasto).

Lämpimien kuukausien aikana työskentelyyn työryhmät voivat käyttää myös muita kartanon lämmittämättömiä ulkorakennuksia.

Jaakopinlato sopii erityisesti esittävien taiteiden käyttöön, mutta myös muita ulkorakennuksia voi käyttää esimerkiksi kokoontumistiloina. Henkilökunta opastaa vieraita käytössä oleviin tiloihin residenssijakson alussa.

Jaakopinlato on vanha lato, joka soveltuu työskentelyyn lämpiminä vuodenaikoina.

• Pohja-ala on 2 000 x 900 cm.
• Tilan korkeus on noin 800 cm.
• Keskellä tilaa on parvi, 450 cm korkeudella maasta.
• Parven alla, ladon keskellä, on 4 tukipilaria noin 350 cm leveydellä.
• Ladon lattia on karkeaa lankkua.
• Oviaukon mitat 370 x 300 cm.
• Tilassa on langallinen internet-yhteys.
• Tilaan on kaksi sisäänkäyntiä: isojen ovien kautta kulkiessa tilaan on puinen liuska. Pitkällä sivulla olevaan sisäänkäyntiin on portaat, jossa on metallinen käsijohde vasemmalla puolella askelmia.
• Tila on esteetön.

Päärakennuksen olohuone ja kirjasto

Päärakennuksen yläkerran olohuoneessa on oleskeluryhmä ja kokoustila sekä pieni ekologinen kirjasto.

• Tilassa on projektori ja valkokangas.
• Olohuone on vieraiden käytössä syyskuusta huhtikuuhun ja kesäaikaan vain sopimuksen tai myönnön mukaisesti.
• Olohuoneen yhteydessä on yhteiskäytössä oleva tietokone (iMac) sekä monitoimitulostin-skanneri. Musteet ja tulostuspaperi (toimistolaatu) ovat talon puolesta.
• Tila ei ole esteetön.

Laitteisto/varusteet

Residenssiin tulevan odotetaan tuovan mukanaan työskentelyynsä tarvittavat laitteet ja materiaalit.

Residenssivieraat kustantavat itse omat tarvikkeensa.

Vieraiden yhteiskäytössä on yksi tietokone (iMac) ja tulostin-skanneri.

Residenssissä on kuitenkin myös yhteiskäyttöön tarkoitettuja lainattavia laitteita, kuten:

• muutama projektori
• muutama valkokangas
• kamerajalusta (SLIK PRO 400DX) kino- ja videopäällä.
• valotyöpöytä, Artograph LightPad 950 (432 mm x 610 mm)
• maalausteline
• kaksi sähköpianoa: yhdessä asunnossa oleva Yamaha CVP 505 Clavinova ja siirrettävissä oleva Roland FP-90X-BK.
• kaiuttimet (Genelec).

Vuonna 2027 residenssiläiset majoittuvat päärakennuksen pihapiirissä olevissa keittiö- ja lakeijarakennuksissa. Puistoalueella sijaitseva renkitupa on remontoitavana vuonna 2027.

Residenssiasuntoja on viisi, ja ne ovat erikokoisia. Asunnoissa on perusvarusteltu oma keittiö tai minikeittiö, ja jokaisessa asunnossa on oma suihku ja WC.

Vuonna 2027 kaikki yksilöresidenssiin valitut taiteilijat työskentelevät omissa asunnoissaan. Työryhmät asuvat tiiviimmin ja jakavat tarvittaessa asuntoja.

Petivaatteet, lakanat ja pyyhkeet sekä WC-paperi kuuluvat asuntojen varusteluun. Asunnoissa on lämmitysmuotoina pääasiallisesti maalämpö. Sähkö ja internetyhteys kuuluvat asunnon varusteluun.

Saaren kartanon henkilökunta tekee päätökset asumisjärjestelyistä.

Keittiösiipi

Asunto 2

Keittiösiiven tilava kolmio (79 m2) on esteetön .

• Työhuone, joka voidaan muuntaa tarvittaessa avustajan makuuhuoneeksi
• Tilava makuuhuone
• Olohuone, jossa vuodesohva
• Keittiö, jossa mm. astianpesukone
• Esteetön suihku/WC
• Kuistilla on rakenteisiin upotettu hissi, jonka avulla kuistille ja ulko-ovelle noustaan apuvälineen kanssa
• Eteisessä on pukeutumispenkki pukeutumisen helpottamiseksi
• Ei kynnyksiä
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Esteettömät säilytystilat.

Asunto 3a

Keittiösiiven yksiö (28 m2).

• Minikeittiö (mikroaaltouuni, mutta ei tavallista uunia)
• Astianpesukone
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku / WC

Asunto 3b

Keittiösiiven pieni kaksio (21 m2) on viihtyisä yhden hengen asunto.

• Minikeittiö (mikroaaltouuni, mutta ei tavallista uunia)
• Astianpesukone
• Pieni erillinen makuuhuone
• Suihku/WC

Lakeijasiipi

Asunto 4

Lakeijasiiven kaksio (59 m2).

• Keittiö, jossa mm. astianpesukone
• Iso olohuone, jossa myös työtila ja vuodesohva
• Pesukone
• Makuuhuone
• Suihku/WC.

Asunto 5

Lakeijasiiven tilava kaksio (55 m2).

• Perusvarusteltu keittiö, jossa mm. astianpesukone
• Iso olohuone, jossa myös työtila
• Digitaalipiano säestysominaisuuksilla (Yamaha CVP 505 Clavinova)
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Makuuhuone
• Suihku/WC.

Renkitupa

Renkitupa ei ole käytössä vuonna 2027 rakennuksen kunnostustöiden vuoksi.

Renkituvan yhteiskeittiö (ei käytössä vuonna 2027)

Renkituvan aamiaiskeittiö soveltuu pienimuotoiseen ruoanlaittoon.

• Renkituvan asukkaat voivat valmistaa keittiössä pieniä aterioita. Lisäksi he voivat käyttää navetan keittiötä.

• Keittiössä on astioita, liesi, astianpesukone ja jääkaappi.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Renkituvan asunto 1 (ei käytössä vuonna 2027)

Renkituvan isompi läntinen kaksio (32 m2).

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone, jossa vuodesohva
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Renkituvan asunto 2 (ei käytössä vuonna 2027)

Renkituvan isompi itäinen kaksio (35 m2).

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone, jossa vuodesohva
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Renkituvan asunto 3 (ei käytössä vuonna 2027)

Renkituvan pienempi läntinen kaksio (22 m2).

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Renkituvan asunto 4 (ei käytössä vuonna 2027)

Renkituvan pienempi itäinen kaksio (25 m2).

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone
• Makuuhuone
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Haluamme rohkaista residenssivieraitamme vuorovaikutukseen, ja residenssiläisten yhteisenä tilana ovat päärakennuksen yläkerran yhteinen olohuone (yksilöresidenssien aikana) ja puistossa sijaitseva puulämmitteinen sauna.

Kartanon ympäristössä on myös runsaasti ulkorakennuksia ja muita kylmiä tiloja, joita taiteilijat voivat mielihyvin käyttää, mutta niistä sovitaan erikseen tapauskohtaisesti. Vehreä puisto on vieraiden ahkerassa käytössä keväästä syksyyn.

Päärakennuksen olohuone ja kirjasto

Päärakennuksen yläkerran olohuoneessa on oleskeluryhmä ja kokoustila sekä pieni ekologinen kirjasto.

• Tilassa on projektori ja valkokangas.
• Olohuone on vieraiden käytössä syyskuusta huhtikuuhun ja kesäaikaan vain sopimuksen tai myönnön mukaisesti.
• Olohuoneen yhteydessä on yhteiskäytössä oleva tietokone (iMac) sekä monitoimitulostin-skanneri. Musteet ja tulostuspaperi (toimistolaatu) ovat talon puolesta.

Sauna

Saaren kartanon puistolammen äärellä sijaitseva puulämmitteinen sauna on vieraiden yhteisessä käytössä. Saunassa voi käydä yhdessä tai yksin. Jokainen ryhmä luo omat saunasääntönsä yhdessä.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Saaren kartanon miljöö

Saaren kartano sijaitsee avoimen ja tasaisen peltoaukean keskellä olevalla saarekkeella Mynälahden itäisellä rannalla. Kaakkoispuolella virtaa Mynäjoki. Etelässä ja lännessä kartanoa ympäröivät pellot, pohjoisessa kartanoalue rajautuu metsään ja idässä Saarentiehen, jonka toisella puolella sijaitsevat kartanon vanha kivinavetta, konehalli sekä kuivurirakennus. Saaren rantatien eteläpuolella on myös suuri kärryvaja.

Saaren kartanon miljöö on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, ja se on yksi harvoista Suomessa säilyneistä kuninkaankartanoista. Lisäksi se toimi pitkään sotilasvirkatalona.

Vuodesta 1959 alkaen kartanossa toimi Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema, myöhemmältä nimeltään Lounais-Suomen tutkimusasema. Koneen Säätiö osti Saaren kartanon rakennukset ja puistoalueen vuonna 2006, ja osan pelloista sekä palan metsää 2009.

Saaren kartanon residenssin henkilökunnan toimistotilat sijaitsevat päärakennuksessa. Residenssin asunnot sijaitsevat päärakennuksen sivurakennuksissa, keittiö- ja lakeijasiivessä, sekä navetan läheisyydessä sijaitsevassa renkituvassa.

Residenssin työtilat sijaitsevat Aleksander Aminoffin vuonna 1858 rakennuttamassa kivinavetassa, joka oli alkujaan mitoitettu 100 lehmälle. Vuonna 2026 kivinavetassa alkaa mittava remontti.

Päärakennus

Saaren kartanon myöhäiskustavilainen päärakennus on vuodelta 1779, mutta sen kellarit on rakennettu ilmeisesti jo 1560-luvulla. Christian Friedrich Schröderin suunnittelema päärakennus on tyypillinen esimerkki kustavilaisen kauden rakentamisperinteestä. Rakennus oli valmistuttuaan arkkitehtuuriltaan ja kiinteältä sisustukseltaan ajanmukainen.

Mansardikattoinen päärakennus on säilynyt ulkoarkkitehtuuriltaan kustavilaisessa asussa, mutta sen sijaan sisätilojen kiinteä rokokoosisustus ovineen, rintapaneeleineen ja listoituksineen poistettiin täysin 1960-luvun korjauksessa. Muutoksista huolimatta kartanon päärakennus on arkkitehtuurihistoriallinen rakennusmuistomerkki. 

Saaren kartanon alue on Museoviraston ja Elinvoimakeskuksen (entinen ELY-keskus) suojelema. Suojelu kohdistuu kartanon päärakennuksen ulkoarkkitehtuuriin, Schröderin ajalta  säilyneeseen huonejakoon, kellareihin sekä maisemaan.

Rakennukset olivat säätiön omistukseen siirtyessään hyvässä kunnossa, mutta toisaalta rakennuksia oli vuosikymmenien ajan korjailtu ottamatta huomioon niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Koneen Säätiö päätti kunnostaa päärakennuksen arvoiseensa asuun. Päärakennuksen mittava remontti valmistui vuonna 2008, ja samana vuonna alkoi myös residenssitoiminta.

Päärakennuksessa sijaitsevat residenssivieraiden yhteinen olohuone sekä pieni kirjasto. Lähes joka tiistai residenssiläiset kokoontuvat päärakennuksen saliin yhteiselle lounaalle.

Keittiösiipi

Itäinen piharakennus eli keittiösiipi on entinen keittiö, joka on rakennettu samanaikaisesti päärakennuksen kanssa. Se on pitkänurkkainen orsikattoinen hirsirakennus, jossa oli alun perin leivintupa, keittiö ja viisi asuinhuonetta. Edellisen omistajan toimesta tehdyn perusremontin aikana 1960-luvuilla sisätiloista poistettiin kaikkia alkuperäiset listat ja ovet. Rakennus on Museoviraston suojelema, ja sen ulkoasu tulee säilyttää 1700-luvun asussa.

Nyt rakennuksessa sijaitsee kolme erikokoista residenssiasuntoa, joista yksi on esteetön.

Lakeijasiipi
Läntinen piharakennus eli lakeijasiipi on ulkoasultaan identtinen keittiörakennuksen kanssa. Museovirasto on määritellyt suojeltavaksi rakennuksen ulkoasun ja rakenteet.

Lakeijasiivessä on kaksi isoa asuntoa residenssivieraille.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Renkitupa

Saarentien ja puiston välisellä alueella puolestaan sijaitsee kartanon vanha renkitupa, jossa Metsähallitus piti aikaisemmin Mietoistenlahdesta ja kosteikkoluonnosta kertovaa luontotupaa ja -näyttelyä.

Renkitupa remontoidaan vuoden 2027 aikana.

Rakennuksessa on neljä asuntoa. Asunnot jakavat yhteisen keittiön.

Käymälä

Pieni lautarakenteinen 1800-luvun käymälä on hieman kauempana kartanon pihan keskeisestä rakennusryhmästä. Se on säilynyt täydellisesti 1800-luvun alun asussa ikkunalistoineen ja karmeineen, ovineen ja panelointeineen. Koko rakennus on Museoviraston suojelema.

Rakennus ei ole käytössä.

Saaren kartanon ympäristö

Saaren kartano sijaitsee Mietoistenlahden rannan läheisyydessä. Alue oli nimensä mukaisesti meren ympäröimä saari vielä 1000-luvun alussa, mutta maankohoamisen seurauksena se vähitellen kasvoi kiinni mantereeseen. Nykyiset pellot ovat siis ennen olleet merenpohjaa.

Mietoistenlahti on pitkälle sisämaahan ulottuvan Mynälahden perukka, johon laskee Laajoki. Alueen itäpuolella on Mynäjoen suiston muodostama pieni sivulahti.

Mietoistenlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon linnuston erityissuojelualueena (SPA), ja alue on myös valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Saaren kartano on osa Suomen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on myös muinaismuistolain suojelema historiallisen merkityksensä ja kulttuuriperintöarvojensa vuoksi.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä, ja se on tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa lahdella voi levähtää samanaikaisesti jopa tuhansia vesilintuja.

Alueella on kolme lintutornia, joista kaksi sijaitsee Vasikkahaassa. Lintutorneille johtava polku lähtee luontotuvan pysäköintialueelta. Kolmas, muita matalampi torni sijaitsee Kuustossa, jonne on ohjattu ajoreitti Saarentieltä. Lisäksi Sillankarilla on tarkkailukallio. Kesällä 2018 Sillankarin läheisyyteen on avattu liikuntaesteetön lintulava sekä kulttuuripolku luontopolun täydentäjäksi. Luontopolku kulkee Saarentien lintutornien pysäköintialueelta metsikön halki Vasikkahaan lintutorneille. Polun varrella on alueen luonnosta kertovia luontotauluja.

Saaren kartanon on sitoutunut hoitamaan arvokasta kulttuurimaisemaansa Museoviraston hoito-ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kesäisin kartanon alueella maisemaa hoitavat lampaat sekä rantaniityllä ja Natura-alueella lehmät.

Kartanon läheisyydessä sijaitsee myös vanha rauhoitettu tammilehto.

Lue lisää kartanon historiasta

Saaren kartanon ja Mietoistenlahden luonnonsuojelualueen ja rantaniityn välissä kulkeva Kulttuuripolku on Koneen Säätiön Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoelämyksiä kaikille -hankkeen yhteistyönä ideoima noin puolen kilometrin pituinen nykytaidetta esittelevä virkistysreitti.

Kulttuuripolulla on vaihtuva ulkonäyttely. Lue lisää Kulttuuripolusta

Kulttuuripolun osoite on Saarenrantatie 21, 23140 Hietamäki. Kulje kartanon risteyksestä noin 50 metriä eteenpäin: Kulttuuripolku on oikealla puolella tietä. Vaihtoehtoinen osoite on lintutornien parkkipaikka Saarentie 230, 23140 Hietamäki. Pysäköintipaikkoja löytyy Saarentien varrella olevalta lintutornille vievältä parkkialueelta sekä Saarenrantatien varrella sijaitsevan Sillankarin lintutornin yhteydestä.

Kulttuuripolku-ulkonäyttely on avoinna kaikille alueella käveleville.

Kulttuuripolulla vierailevien tulee välttää kartanon alueella liikkumista residenssissä työskentelevien työ- ja asumisrauhan vuoksi.

Esteettömyys ja saavutettavuus

Saaren kartanon residenssissä on yksi esteetön asunto, josta löydät lisätietoja tämän sivun kohdasta ”Asunnot”.  Kartanon päärakennuksen ensimmäinen kerros on esteetön. Päärakennuksessa on hissi ja ensimmäisen kerroksen esteettömyyttä parannettu esimerkiksi poistamalla rakennuksen kynnyksiä. Yläkerrassa sijaitseva kokoontumistila ei ole esteetön.

Saavutettavuuden haasteina ovat vanhat, Museoviraston suojelemat rakennukset ja maalaismiljöö. Myös residenssin syrjäinen sijainti ja julkisen liikenteen vähyys voi vaikeuttaa esimerkiksi liikkumista tai avustajien saamista. Kartanon kulttuurihistoriallisesti merkittävä maasto on haastavaa, esimerkiksi päärakennukselta navetalle vievä hiekkatie on jyrkkä ja sinne mennessä pitää ylittää ajotie.

Kartanon rakennuskanta ei ole remontoitavissa täysin esteettömäksi. Jokaisessa korjauksessa pitää miettiä, miten uudet ratkaisut voidaan sovittaa suojeltuun tilaan tai ympäristöön.

Keväällä 2023 aloitimme yhteistyön Riesa Consultative Oy:n kanssa, ja arvioimme, miten voimme tehdä residenssistä esteettömämmän ja saavutettavamman. Tulevaisuuden remonteissa hyödynnetään esteettömyysasiantuntijoiden ammattitaitoa.

Saaren kartanon residenssiohjelma perustuu kohtaamiseen ja siihen, että paikan päällä asutaan kaksi kuukautta. Kansainvälisessä residenssissä kommunikoidaan pääasiassa englanniksi. Saaren kartanon residenssissä yhteiset tapahtumat, kohtaamiset ja keskustelut ovat englanninkielisiä.

Kesän 2025 lyhyemmät ryhmäresidenssit keskittyvät taiteilijaryhmien omaan työskentelyyn, jolloin ne voivat sopia paremmin esimerkiksi tukea tarvitseville taiteilijaryhmille.

Osana toimintamme sosiaalista kestävyyttä, monimuotoisuutta ja saavutettavuutta, myönnämme globaalista etelästä saapuville taiteilijoille tukea lentomatkoihin ja viisumikuluihin.

Saavutettavuuteen liittyvät toimenpiteet ja näkökulmat vaativat jatkuvaa päivittämistä. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ehdotuksia esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyen.

Mikäli sinulla on saavutettavuuteen tai esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä tai toiveita, ole yhteydessä meihin sähköpostilla saari@koneensaatio.fi tai soittamalla. Henkilökunnan yhteystiedot löydät täältä.

Yhdenvertaisuus ja turvallisempi tila

Olemme sitoutuneita yhdenvertaisuutta edistävään työhön.

Saaren kartanon residenssin yhteiselämään liittyvät säännöt sisältävät turvallisemman tilan periaatteet.

Residenssi ei hyväksy syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, yhteiskunnallisen toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, toimintakyvyn, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, luokan/sosioekonomisen taustan, ulkonäön tai muun henkilöön liittyvän syyn suhteen.

Noudatamme tapahtumissamme Koneen Säätiön turvallisemman tilan periaatteita.