Tarinat ja julkaisut Saaren kartanon residenssi 11.02.2022 Hidas matkustaminen opettaa katsomaan toisin Kuva: Leena Kela Avainsanat Ekologinen residenssitoiminta, Hidas matkustaminen Jaa: Saaren kartanon residenssin ekologisesti kestävän residenssitoiminnan yksi keskeisimmistä toimintamalleista on mahdollistaa hitaan matkustamisen vaihtoehto lentomatkustamisen ja muiden hiilidioksidipäästöjä lisäävien matkustusmuotojen sijaan. Mitä maa- ja meriteitse tapahtuvassa matkustamisessa tulisi huomioida? Miksi valita hitaampi matkustustapa nopeamman lentämisen sijaan? Saaren kartanon residenssiin hakevilla taiteilijoilla on ollut mahdollista vuodesta 2019 lähtien hakea residenssihaussa tukea myös hitaaseen matkustamiseen. Tuen tavoitteena on tarjota hakijoille mahdollisuus tutustua vähäpäästöisiin tapoihin matkustaa ja leikata matkustamisen hiilidioksidipäästöjä. Saaren kartanon residenssiä ylläpitävän Koneen Säätiön koko henkilökunnan työmatkustamisen osuus on pieni säätiön kokonaishiilijalanjäljestä, mutta myös henkilökunnan työmatkustamisen kestävyyden tarkasteleminen on olennaista. Saaren kartanon residenssin johtaja Leena Kela ja ekologisen residenssitoiminnan koordinaattori Jaana Eskola osallistuivat Glasgow’ssa järjestetyn COP26-ilmastokokouksen yhteydessä pidettyyn kansainvälisen residenssiverkoston tapaamiseen Cove Park -residenssissä Skotlannissa marraskuussa 2021. Maata ja merta pitkin Suomesta Skotlantiin Lähdimme matkaan perjantaina 29.10.2021 Turun satamasta Viking Grace -autolautalla Tukholmaan, josta jatkoimme junalla Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Belgian läpi Skotlantiin. Vähiten hiilidioksidipäästöjä tuottava tapa matkustaa Suomesta Tukholmaan on joko potkurikone tai nestemäistä maakaasua käyttävä matkustajalautta. Nesteytettyä maakaasua LNG:tä (englanniksi liquified natural gas) polttoaineenaan käyttävä Grace on kuitenkin yhä nykytiedon mukaan yksi vähäpäästöisimmistä kulkuvälineistä, jolla voi matkustaa Euroopan junareittien alkupisteeseen Tukholmaan. Matkareittimme oli Eurooppaan ja siitä eteenpäin Britanniaan matkaavan perusreitti: Turku–Tukholma–Kööpenhamina–Hampuri. Hampurista eteenpäin matka jatkui Brysseliin ja sieltä Eurostar-junalla Lontooseen ja edelleen Glasgow’hun. Koska matkamme tapahtui samaan aikaan Glasgow’ssa järjestettävän COP26-ilmastokokouksen kanssa, olivat Britannian junavuorot varaushetkellä jo melkein täynnä. Tästä johtuen emme yöpyneet junissa, vaikka alun perin ajatus oli matkustaa Lontoosta lähtevällä Caledonian Sleeper -junalla Glasgow’hun, ja säästää matka-ajassa puoli vuorokautta. Junien loppuunmyydystä lipputilanteesta johtuen päädyimme kahden hotelliyöpymisen taktiikkaan, ja yövyimme matkan aikana Hampurissa sekä Lontoossa, josta jatkoimme aamujunalla viimeisen etapin Glasgow’hun. Etsi vähäpäästöisin matkustustapa lukemalla, tutkimalla ja vertailemalla Jos haluaa matkustaa Suomesta ulkomaille tai Suomeen lentämistä välttäen, on olemassa kolme pääreittiä joko Tukholman, Tallinnan tai Pietarin kautta. Matka Tukholman tai Tallinnan kautta tarkoittaa autolauttaa ja Helsingistä pääsee suoraan Pietariin Allegro-junalla. Suomesta ulkomaille matkaava voi käyttää matkansa suunnittelun apuna esimerkiksi suomalaista Maata pitkin -verkkosivustoa, jonka perusajatuksena on auttaa ympäristöystävällisemmän matkustamisen suunnittelemisessa. Viime kuukausien aikana on käyty paljon keskustelua ympäristöystävälliseksi miellettyjen nesteytettyä maakaasua energialähteenään käyttävien autolauttojen tahattomista metaanipäästöistä. Lisäksi viime vuosina on julkaistu lukuisia vertailuja siitä, onko Suomesta Tukholmaan lopulta kestävintä matkustaa potkurikoneella vai meriteitse. Asiaan voi perehtyä tekstin lopusta löytyvien linkkien kautta (suomeksi). Tarjolla olevien vaihtoehtojen joukosta nesteytettyä maakaasua käyttävä autolautta voidaan yhä katsoa kestäväksi vaihtoehdoksi, ja tähän nojaten mekin suunnittelimme reittimme nimenomaan Viking Gracen aikataulun varaan. Varaa aikaa junanvaihdoille, matkanteolle ja osta liput ajoissa Kun lautta saapuu aamulla Tukholmaan, on hyvin aikaa käydä aamiaisella keskustassa ennen jatkamista junalla Malmön kautta Kööpenhaminaan. Tukholmasta Kööpenhaminaan on yli 10 junayhteyttä päivässä (https://www.sj.se/), ja työskentely junassa onnistuu erinomaisesti 5,5 tuntia kestävän matkan aikana. Seuraava junan vaihto tapahtuu Kööpenhaminassa, jossa hyvällä aikataulutuksella jää aikaa sopivasti myöhäiselle lounaalle. Sitten matka jatkuu junalla aina Hampuriin saakka, jonne saavutaan illalla. Glasgow’n ilmastokokous marraskuussa oli jo täyttänyt parhaat junavuorot ja koska olimme myöhään liikkeellä matkavarausten kanssa, vain reilua viikkoa ennen matkaa, jouduimme valitsemaan hitaan yhteyden Kööpenhaminasta Hampuriin usealla lyhyellä välipysähdyksellä. Kannattaa varata matkat ajoissa, ei ainoastaan edullisempien hintojen vuoksi mutta myös välivaihtojen minimoimisen suhteen. Hitaammilla junavuoroilla lukuisat välipysähdykset ja junien lyhyet vaihtovälit aiheuttavat helposti dominoefektin sekä stressiä myöhästymisestä seuraavilta yhteysväleiltä. Kun varaa matkansa ajoissa, voi varmistaa istumapaikan suoriin tai yhden vaihdon junavuoroille ja pääsee illalla ajoissa perille. Kuva: Leena Kela Hampuriin tutustuminen jäi meillä myöhäisen saapumisen vuoksi hotelliyön ja runsaan saksalaisen hotelliaamiaisen varaan, ja aamujuna Kölnin kautta Brysseliin lähti jo puoli kahdeksalta. Lounaan söimme Kölnin tuomiokirkon edustalla ulkona, ja junassa istuttujen pitkien päivien jälkeen seisominen ja ulkoilma tekivät enemmän kuin hyvää. Brysseliin saavuttuamme törmäsimme ensi kertaa rajamuodollisuuksiin, ja Eurostarin lähtöselvitys toi etäisesti mieleen lentokoneen lähtöselvityksen, vaikka junamatka itsessään onkin nopea ja mukava siinä kuin muutkin yhteysvälit. Aikatauluta matkasi huolella Matkaa suunnitellessa on hyvä jättää väljyyttä aikatauluun, jos suinkin mahdollista, jotta matkustaminen ei muutu liian raskaaksi. Kahden pitkän junassa vietetyn matkapäivän jälkeen pidempi vapaailta Lontoossa tuli tarpeeseen, ja ehdimme kartoittaa Camdenin parhaan vegaaniravintotarjonnan ja rentoutua ennen seuraavana päivänä alkavaa seminaaria ja symposiumia. Kaikki Euroopan läpi kulkevien junareittien liput kannattaa varata osoitteesta www.bahn.com, jolloin on oikeutettu korvauksiin, jos junien myöhästyminen viivästyttäisi matkaa. Deutsche Bahnin DB Navigator -sovellus on myös kätevä ja se kannattaa ladata puhelimeen jo ennen matkaa. DB Navigator -sovellukseen saa ladattua kaikki Deutsche Bahnin kautta ostetut matkaliput ja se näyttää matkareitit, vaihtoajat ja oikeat lähtölaiturit. Lisäksi sovellus näyttää junien kulun reaaliajassa ja varoittaa mahdollisista myöhästymisistä. Junaliput kannattaa varata ajoissa etukäteen, jotta voi varmistaa paikat haluamilleen parhaille yhteysväleille sekä parhaat hinnat. Vastoin yleistä oletusta, junamatkustaminen ei aina ole kallista. Ajoissa liikkeellä oleva kokenut matkaaja osaa poimia parhaat yhteydet edulliseen hintaan, jolloin junamatkustaminen voi olla paitsi mukavaa, ekologisesti kestävää sekä kustannuksiltaan kohtuullista lentämiseen verrattuna. Junassa vietetyt tunnit voivat olla tehokasta työaikaa, ja työnteko on maisemien seuraamisen ohella paras tapa taittaa matkaa. Huomaa kuitenkin, että junien wifi-verkkoon ei aina voi luottaa, ja tietokoneelle kannattaakin ladata etukäteen riittävästi materiaalia offline-työskentelyä varten. Kokonaisuutena junamatkustaminen on vaivatonta ja rauhoittavaa, ja se on mielestäni ehdottomasti lentomatkustamista vähemmän stressaavaa. Erot matkustamistapojen välillä eivät koske vain hiilidioksidipäästöjä Palasimme Skotlannista Suomeen lentäen, koska perhesyistä johtuvat aikataulut pakottivat nopeampaan palaamiseen. Paluumatka lentäen haastoi vertailemaan ja pohtimaan eri matkustustapojen eroja. Kolmen päivän matkustamisen sijaan paluumatka kesti ovelta ovelle 12 tuntia. Suora lento Edinburghista Helsinkiin tuottaa 398,6 kg CO2 päästöjä, verrattuna lautalla ja junalla tehdyn menomatkan 296,4 CO2 kg:n (laskurina ecopassenger.org). Matkustustapojen ero on hiilidioksidipäästöissä mitattuna 102,2 kg. Merkittävin ero lentämisen ja hitaan matkustamisen välillä on matkustamisen syvimmässä olemuksessa: junalla matkustaessa keho liikkuu, matkustaa kilometrien mukana, maisemat vaihtuvat ja matkaa tehdään konkreettisesti, maisemassa edeten. Lentokenttien turvatarkastusten ja lähtöselvitysten jonot voivat olla stressaavia verrattuna junamatkustamiseen. Mielestäni parasta junamatkustamisessa on, että rautatieasemilla voi kävellä oikeaan vaunuun, istua alas, ja matka alkaa. Lentokentille siirtyminen, lähtöselvitysjonot, matkatavaroiden läpivalaisu ja turvatarkastuksen yksityiskohtaiset kuviot ja ahtaaseen koneeseen ahtautuminen on mielestäni stressaavaa, ja se vie parhaimmillaankin tunteja. Junamatkustaminen on paitsi ympäristövalinta, myös ehdottoman suositeltava keino muokata uudelleen omaa suhtautumista matkustamiseen, sen tarpeellisuuteen ja aikaan. Kansainvälisyys ja maata pitkin matkustaminen eivät sulje toisiaan pois, mutta ekologisen kestävyyden asettaminen reunaehdoksi pakottaa meidät väistämättä karsimaan, hidastamaan ja oppimaan uusia tapoja kokoontua yhteen ja liikkua. Koneen Säätiön hitaan matkustamisen tuki on luotu palvelemaan tätä ajatustyötä ja uuden löytämistä. Kokeile uutta, hidasta ja koe enemmän! Saaren kartanon residenssi rohkaisee residenssiin tulijoita hitaaseen matkustamiseen Vuoden 2021 lopulla Saaren kartanoon matkasi kaksi residenssiin tulevaa taiteilijaa eri puolilta Eurooppaa. Hitaan matkustamisen tuen on tarkoitus mahdollistaa sekä kestävämpi tapa matkustaa että hidas siirtyminen omasta arjesta residenssityöskentelyyn jo matkan aikana. Ympäristöystävällisemmän matkustamistavan lisäksi hidas matkustaminen avaa erilaisen matkakokemuksen lentämiseen verrattuna, sillä hitaasti matkustaessa on mahdollisuus nähdä paljon enemmän matkan aikana kuin lentokentän terminaalit ja lentokenttäkuljetukset. Hitaan matkustamisen tukea on mahdollista hakea Saaren kartanon residenssin vuosittaisen residenssihaun yhteydessä. Ulkomailta Suomeen tulevien residenssiin valittujen on mahdollista saada tukea niin matkustuskuluihin kuin majoitukseen sekä yli viikon kestävien matkojen ajaksi myös työskentelyapurahaa. Perheen kanssa Puolasta Mynämäkeen bussilla Marras–joulukuussa 2021 Saaren kartanon residenssissä työskennellyt Krystyna Jedrzejewska-Szmek perheineen päätti ympäristösyistä vähentää lentomatkustamista minimiin jo vuosia sitten. Koneen Säätiön tarjoama hitaan matkustamisen tuki oli alun perin Krystynalle yksi kannusteista hakea residenssiin. Vaikka hitaan matkustamisen tuki myönnetään vain residenssipaikan saaneelle, myös muu perhe halusi matkustaa hitaan matkustamisen periaatteella. Koska perhe matkusti 6-vuotiaan lapsen kanssa, ensisijainen ja sujuvin vaihtoehto heille olisi ollut junamatkustaminen Euroopan läpi interrail-passeilla, mutta lopulta matkareitiksi valikoitui kuitenkin 17 tunnin suora bussiyhteys Varsovasta Tallinnaan, joka lähti Varsovasta iltapäivällä ja saapui Tallinnaan aamupäivällä klo 11. He viettivät Tallinnassa muutaman yön ja jatkoivat matkaa sitten Helsingin kautta junalla Turkuun ja edelleen bussilla Mietoisiin. Pitkä bussimatka lapsen kanssa sujui hyvin, kun mukana oli tarpeeksi eväitä, peitto nukkumista varten sekä tekemistä matkan ajaksi. Hitaan matkustamisen puolestapuhuja Saaren kartanon ekologinen residenssitoiminta ja hitaan matkustamisen tuki oli innoituksena hakea residenssiin myös samalla residenssijaksolla työskennelleelle brittiläiselle Joshua Le Galliennelle. Joshua on valinnut hitaan matkustamisen myös aiempien taiteellisten projektiensa yhteydessä, koska maata pitkin matkustaminen on hänelle ensisijainen tapa matkustaa. Lentäminen on hänelle viimeinen tapa matkustaa, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Matkan suunnittelu vei paljon aikaa, koska jokaisen välietapin aikataulut piti etsiä kunkin maan omien liikenneyhtiöiden nettisivuilta ja ne olivat usein saatavilla vain kyseisen maan kielellä. Koko matkan aikataulujen yhteensovittaminen vei 3–4 työpäivää, ja aikataulutietojen löytämisessä vaikeimmaksi osoittautuivat liityntäyhteyksien löytäminen Lyypekistä matkan alkupaikkaan Travemünden terminaaliin sekä Helsingissä Vuosaaren satamasta keskustaan rautatieasemalle pääsemiseksi. Valmiiden matkasuunnitelmien ja linkkien kokoaminen hitaan matkustamisen suunnittelun edesauttamiseksi ja eri matkustusmuotojen hiilijalanjäljen vertailemisen helpottamiseksi on tarpeen, ja tätä pyrimme jatkossa tekemään myös Saaren kartanon residenssin puolesta. Suosittelemme myös tutustumaan HIAP – Helsinki International Artist Programmen ympäristöystävällisemmän matkustamisen reittiohjeisiin täällä. COVID-19 ja matkustaminen Vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia on vähentänyt matkustamista ja se on myös asettanut erilaisia rajoituksia ja vaatimuksia matkustajille niin matkustamisen kuin maahantulon suhteen. Joshuan oli vaikea löytää tietoa, millaisia maahantulovaatimuksia eri mailla oli, jonka lisäksi Brexit toi lisähaastetta matkustamiseen. Näistä syistä Joshua matkasi lautalle Saksaan yhden päivän aikana, lähtien Brightonista aamulla, nopeilla junanvaihdoilla Euroopan läpi ja saapui Lyypekkiin kello kolmelta aamuyöllä. Suorilla junanvaihdoilla hän sai transit-matkustajan statuksen koko menomatkan ajaksi, joka selkeytti matkustamista koronaviruspandemian aikana. (Transit-matkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on lähtenyt matkaan riskimaasta, mutta saapuu Suomeen turvallisen maan kautta.) Finnlinesin lautta Lyypekistä Helsinkiin oli matkan rennoin ja mukavin osuus, ja 27 tuntia laivalla sujui viihtyisästi lukien, saunoen ja syöden laivan buffetissa, jossa on huomioitu myös vegaanit. Joshuan mukaan Saaren kartanon residenssin hitaan matkustamisen tuki oli hänelle paras mahdollinen kannuste. Hidas matkustaminen on usein lentämistä kalliimpaa, ja taloudellinen tuki antaa taiteilijoille mahdollisuuden matkustaa ympäristöystävällisemmin. Tämänkaltaisia esimerkkejä maata pitkin matkustamisen mahdollistamisesta tulisi olla enemmän, jotta ne kannustaisivat muitakin instituutioita muutokseen. Linkkejä hiilidioksidipäästöjen vertailemiseksi eri matkustusmuotojen välillä: Sitran Veli-Matti Lahden artikkeli matkustajalauttojen ja lentokoneiden hiilidioksidipäästöistä välillä Helsinki-Tukholma (23.7.2018): https://www.sitra.fi/blogit/pelasta-maailma-lomallasi-ja-tule-hulluksi-pelastuslaskelmia-tehdessasi/ Eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöt yhteysvälillä Helsinki-Tukholma (2.3.2018): https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.226412 Helsingin Sanomien artikkeli nesteytettyä maakaasua käyttävien matkustajalauttojen metaanipäästöistä (5.11.2021): https://www.hs.fi/talous/art-2000008314264.html (maksumuurin takana) Artikkeli hitaasta matkustamisesta: Saaren kartanon alumnin Rob La Frenaisin artikkeli hitaasta matkustamisesta residenssiin