Tilat ja miljöö

Saaren kartanon navetta on kunnostettu monipuoliseksi työskentelytilaksi eri alojen taiteilijoille. Navetalla on yksi tanssistudio, neljä kuvataiteilijan työtilaa sekä puuverstas.

Residenssissä ei ole

• pimiötä
• printtimahdollisuutta
• savityövälineistöä
• grafiikan välineistöä
• mediahuonetta
• tekstiilintyöstövälineistöä (ompelukonetta lukuun ottamatta).

Työtilojen varustelu:

• Navetan työtiloissa on työpöydät ja mahdollisuudet rakentaa lisäpöytiä pukkijalkojen varaan.
• Työtiloissa ei ole vakiotyökaluja tai -välineistöä.
• Jokaisessa työtilassa on internet-yhteys (Ethernet).
• Saaren kartanossa ei ole langatonta verkkoa.
• Residenssissä on muutama projektori ja valkokangas, joita residenssiläiset voivat tarpeen mukaan lainata työskentelyään varten. Löydät tarkempia tietoja alta kohdasta Laitteisto/varusteet.

Päätökset työtiloista tehdään Saaren kartanon toimesta.

Studio 1, iso kuvataiteilijan työtila

Navetassa sijaitseva studio 1 on valoisa ja monikäyttöinen. Tila on jaettu kahteen osaan, josta toista käytetään presentaatio- ja palautteenantokokoontumisissa ennalta ilmoitettuina ajankohtina.

• Työtilassa on työpöytä ja mahdollisuus rakentaa pöytiä pukkijalkojen varaan.
• Työtilassa ei ole vakiotyökaluja /-välineitä.
• Tilassa on runsaasti pistokkeita sekä myös voimavirtapistokkeita.
• Työtilassa on langallinen internetyhteys.
• Työtilan ikkunat ovat etelään, mutta syvät ikkunasyvennykset (120 cm) estävät suoran valon pääsyn tilaan. Valaistus on tasainen ja häikäisemätön, ja ulkoa tulevaa valaistusta voi säätää verhoilla.
• Työtilassa on yksi vesipiste lavuaarilla.
• Tilan lattia on vaaleanvihreää muovipinnoitettua betonia.
• Koko: n. 50 m²
• Korkeus: 295 cm
• Ovi: 125 cm x 205 cm

Studio 2, kuvataiteilijan työtila

• Työtilassa on työpöytä ja mahdollisuus rakentaa pöytiä pukkijalkojen varaan.
• Työtilassa ei ole vakiotyökaluja /-välineitä.
• Tilassa on runsaasti pistokkeita sekä myös voimavirtapistokkeita.
• Työtilassa on langallinen internet-yhteys.
• Työtilan ikkunat ovat etelään, mutta syvät ikkunasyvennykset (120 cm) estävät suoran valon pääsyn tilaan. Valaistus on tasainen ja häikäisemätön, ja ulkoa tulevaa valaistusta voi säätää verhoilla.
• Työtilassa on yksi vesipiste lavuaarilla.
• Tilan lattia on vaaleanvihreää muovipinnoitettua betonia.
• Koko: noin 30 m²
• Korkeus: 295 cm

 Studio 3, kuvataiteilijan työtila

• Työtilassa on työpöytä.
• Työtilassa ei ole vakiotyökaluja /-välineitä.
• Tilassa on langallinen internet-yhteys.
• Työtilan ikkuna on etelään, mutta syvä ikkunasyvennys (120 cm) estää suoran valon pääsyn tilaan.
• Valaistus on tasainen ja häikäisemätön , ja ulkoa tulevaa valaistusta voi säätää verhoilla.
• Tilan lattia on vaaleanvihreää muovipinnoitettua betonia.
• Koko: noin 16,5 m²
• Korkeus: 295 cm

Tanssistudio

Navetassa sijaitseva tanssistudio on alan asiantuntijoiden opastuksella suunniteltu.

• Salissa on suuret kahdella seinällä olevat peilit, jotka voi tarvittaessa myös peittää verhoilla.
• Tanssistudiossa on äänentoistojärjestelmä: Äänijärjestelmä on varustettu Presonus AM8 -mikserillä, kiinteällä Tascam CD-200i CD/MP3- soittimella ja tietokoneen kytkentämahdollisuudella. Lisäksi järjestelmään voi tarvittaessa kytkeä 1–2 kpl mikrofoneja. Äänentoisto on toteutettu tilaan sijoitetuilla Electro Voicen neljällä ylä- / keskiäänikaiuttimella sekä kahdella tanakalla bassokaiuttimella. Lisäksi työtilassa on internet-yhteys.
• Salin joustava lattia luo turvallisen pohjan tanssimiselle.
• Tanssilattian koko: 1100 x 1100 cm.
• Korkeus: 280 cm. Tila ei sovellu paljon korkeutta vaativille projekteille.
• Tilassa on muutama ripustuskohta.

Puuverstas

Navetan puuverstas on hyvin varusteltu työtila, jossa on perustarvikkeet puun työstämiseen ja muihinkin työmuotoihin. Turvallisuussyistä vaadimme puuverstaassa työskentelyyn koulutuksen koneiden käyttöön sekä erillisen käyttöönopastuksen ennen työskentelyn alkamista.

• Peruskäsityökalut
• Höyläpenkki
• Sähköhöylä
• Vannesaha
• Rakennusjiirisaha
• Sähkömoottorisaha
• Pistosaha
• Akkuporakoneita ja iskuporakone
• Rakennussirkkeli ja käsisirkkeli
• Hiomakone ja pieni kulmahiomakone
• Puruimuri
• Vesipiste
• Koko: 45 m²
• Korkeus: 310 cm

Lisäksi varusteisiin kuuluu metallityökaluja isosta kulmahiontakoneesta hitsauslaitteisiin, joiden käytöstä tulee sopia etukäteen.

Ulkorakennukset

Kesäisin kartanolla työskentelevien ryhmien on mahdollista käyttää työskentelyynsä myös kartanon lämmittämättömiä ulkorakennuksia. Jaakopinlato sopii esimerkiksi sirkuksen tai teatterin käyttöön, mutta myös muita ulkorakennuksia voi käyttää esimerkiksi kokoontumistiloina. Henkilökunta opastaa vieraita käytettäviin tiloihin residenssijakson alussa.

Jaakopinlato on vain kesäkäyttöön soveltuva vanha lato.

• Pohja-ala on 2000 x 900 cm.
• Tilan korkeus on noin 800 cm.
• Keskellä tilaa on parvi, 450 cm korkeudella maasta.
• Parven alla, ladon keskellä, on 4 tukipilaria noin 350 cm leveydellä.
• Ladon lattia on karkeaa lankkua.
• Oviaukon mitat 370 x 300 cm.
• Tilassa on langallinen internet-yhteys.

Laitteisto/varusteet

Oletuksena on, että residenssiin tulijalla on oma tietokone sekä esimerkiksi oma kamera, jos hän tarvitsee sitä työskentelyssään. Residenssivieraat kustantavat itse omat tarvikkeensa.

Vieraiden yhteiskäytössä on navetan tietokone (iMac) ja tulostin-skanneri.

Residenssin lainattaviin laitteisiin kuuluvat myös:

• muutama projektori
• muutama valkokangas
• kamerajalusta (SLIK PRO 400DX) kino- ja videopäällä.
• valotyöpöytä, Artograph LightPad 950 (432 mm x 610 mm)
• maalausteline
• kaiuttimet (Genelec).

Residenssiläisten käytössä olevat asunnot sijaitsevat päärakennuksen pihapiirissä olevissa keittiö- ja lakeijarakennuksissa sekä puistoalueen renkituvassa. Residenssiasuntoja on yhdeksän, ja ne ovat erikokoisia. Isommat asunnot on tarkoitettu kirjallista työtä tekeville tai perheellisille taiteilijoille ja tutkijoille. Renkituvassa on yhteiskeittiö, muissa asunnoissa on perusvarusteltu keittiö tai minikeittiö. Jokaisessa asunnossa on oma suihku ja WC.

Residenssipaikkaan sisältyy yksilöresidenssissä kuukausiapurahan lisäksi oma asunto sekä joko erillinen tai asunnon yhteydessä oleva työtila. Ryhmät asuvat tiiviimmin ja jakavat tarvittaessa asuntoja. Petivaatteet, lakanat ja pyyhkeet sekä WC-paperi kuuluvat asuntojen varusteluun. Asunnoissa on lämmitysmuotoina pääasiallisesti maalämpö. Sähkö ja internetyhteys kuuluvat asunnon varusteluun.

Päätökset asumisjärjestelyistä tehdään Saaren kartanon toimesta.

Keittiösiipi

Asunto 2
Keittiösiiven tilava kolmio (79 m²) on tarkoitettu kirjallista työtä tekevälle taiteilijalle tai tutkijalle. Asunto on esteetön ja sopii myös perheellisille.

• Työhuone, joka voidaan muuntaa tarvittaessa avustajan makuuhuoneeksi
• Tilava makuuhuone
• Olohuone, jossa vuodesohva
• Keittiö, jossa mm. astianpesukone
• Esteetön suihku/WC
• Kuistilla on rakenteisiin upotettu hissi, jonka avulla kuistille ja ulko-ovelle noustaan apuvälineen kanssa
• Eteisessä on pukeutumispenkki pukeutumisen helpottamiseksi
• Ei kynnyksiä
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Esteettömät säilytystilat.

Asunto 3a
Keittiösiiven yksiö (28 m²) on valoisa ja se on tarkoitettu muissa tiloissa työskentelevälle taiteilijalle tai tutkijalle. Tämä asunto on tarkoitettu koiran kanssa residenssiin saapuvalle.

• Minikeittiö (mikroaaltouuni, mutta ei tavallista uunia)
• Astianpesukone
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku / WC

Asunto 3b
Keittiösiiven pieni kaksio (21 m²) on tarkoitettu muissa tiloissa työskentelevälle taiteilijalle tai tutkijalle.

• Minikeittiö (mikroaaltouuni, mutta ei tavallista uunia)
• Astianpesukone
• Pieni erillinen makuuhuone
• Suihku/WC

Lakeijasiipi

Asunto 4
Lakeijasiiven kaksio (59 m²) on tarkoitettu kirjallista työtä tekevälle taiteilijalle tai tutkijalle. Asunto sopii myös perheille.

• Keittiö, jossa mm. astianpesukone
• Iso olohuone, jossa myös työtila ja vuodesohva
• Pesukone
• Makuuhuone
• Suihku/WC

Asunto 5
Lakeijasiiven tilava kaksio (55 m²) on tarkoitettu kirjallista työtä tekevälle taiteilijalle tai tutkijalle. Asunto sopii myös perheille.

• Perusvarusteltu keittiö, jossa mm. astianpesukone
• Iso olohuone, jossa myös työtila
• Digitaalipiano säestysominaisuuksilla (Yamaha CVP 505 Clavinova)
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Makuuhuone
• Suihku/WC

Renkitupa

Renkituvan yhteiskeittiö
Renkituvan aamiaiskeittiö soveltuu pienimuotoiseen ruoanlaittoon.

• Renkituvan asukkailla voivat valmistaa keittiössä pieniä aterioita,  navetan keittiö on myös käytettävissä.
• Keittiössä on astioita, liesi, astianpesukone ja jääkaappi.

Renkituvan asunto 1
Renkituvan isompi läntinen kaksio (43 m²) on tarkoitettu kirjallista työtä tekevälle taiteilijalle tai tutkijalle.

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone, jossa vuodesohva
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Renkituvan asunto 2
Renkituvan isompi itäinen kaksio (40 m²) on tarkoitettu kirjallista työtä tekevälle taiteilijalle tai tutkijalle.

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone, jossa vuodesohva
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Renkituvan asunto 3
Renkituvan pienempi läntinen kaksio (31 m²) on tarkoitettu kirjallista työtä tekevälle taiteilijalle tai tutkijalle.

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Renkituvan asunto 4
Renkituvan pienempi itäinen kaksio (35 m²) on tarkoitettu kirjallista työtä tekevälle taiteilijalle tai tutkijalle.

• Yhteiskeittiö, jossa mm. astianpesukone
• Työhuone
• Makuuhuone
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Haluamme rohkaista residenssivieraitamme vuorovaikutukseen, ja tarjoamme vieraiden yhteiseen käyttöön erilaisia tiloja vanhalla kivinavetalla sekä päärakennuksen yläkerrassa.

Kartanon ympäristössä on myös runsaasti ulkorakennuksia ja muita kylmiä tiloja, joita taiteilijat voivat mielihyvin käyttää, mutta niistä sovitaan erikseen tapauskohtaisesti. Vehreä puisto on vieraiden ahkerassa käytössä keväästä syksyyn.

Navetan yhteiskeittiö

Navetan viihtyisä yhteiskeittiö on miellyttävä kohtaamispaikka. Yhteiskeittiössä on mukava tehdä ruokaa ja syödä isommallakin porukalla.

• Navetan yhteiskeittiö on kaikkien residenssivieraiden yhteiskäytössä.
• Viihtyisässä keittiössä on astioita, liesi, uuni, kahvin- ja vedenkeitin sekä astianpesukone ja jääkaappi.
• Siivoojat siivoavat keittiön viikoittain, mutta vieraat huolehtivat keittiön päivittäisestä siisteydestä ja esimerkiksi kierrättävät jätteet kierrätysohjeiden mukaisesti ja täyttävät asianpesukoneen aterioiden jälkeen.

Navetan tietokonepiste

Navetan tietokonepiste on kaikkien vieraiden käytössä. Täällä voit tulostaa ja skannata. Musteet ja tulostuspaperi (toimistolaatu) ovat talon puolesta.

•    iMac
•    tulostin
•    skanneri
•    langallinen verkkoyhteys.

Grillikatos

Navetan läheisyydessä sijaitseva Jan-Erik Anderssonin suunnittelema grillikatos Himogrillaajan karusellikatos on tarkoitettu residenssitaiteilijoiden grillikatokseksi sekä kohtaus-, luku- ja katselupaikaksi, ja se toimii veistoksen tapaan maamerkkinä.

• Katoksen muodon lähtökohtana ovat olleet Anderssonin muistot lapsuuden karuselleista ja kuusiomuotoisista maaseudun tanssi- ja maitolavoista.
• Andersson on tehnyt rakenteen, jossa värikkäät teräspalkit kohtaavat elävän luonnon materiaalit ja värit. Katto on tehty ruo’osta ja grillin sivut on valettu katoksen ympärille kaivetuissa maakuopissa.
• Lattiaa koristaa ornamentaalinen kuvio Soijanakkien tanssi.

Sauna

Saaren kartanon puistolammen äärellä sijaitseva puulämmitteinen sauna on vieraiden yhteisessä käytössä. Saunassa voi käydä yhdessä tai yksin.

Päärakennuksen olohuone ja kirjasto

Päärakennuksen yläkerran olohuoneessa on oleskeluryhmä ja kokoustila sekä pieni kirjasto.

• Tilassa on projektori ja valkokangas.
• Olohuone on vieraiden käytössä syyskuusta huhtikuuhun ja kesäaikaan vain sopimuksen mukaan.
• Yläkerrassa majoittuu välillä Koneen Säätiön rahoittamia hankkeita lyhyitä aikoja, jolloin tila ei ole residenssiläisten käytössä. Asiasta ilmoitetaan aina etukäteen

Saaren kartanon miljöö

Saaren kartano sijoittuu avoimen ja tasaisen peltoaukean keskellä olevaan saarekkeeseen Mynälahden itäisellä rannalla. Kaakkoispuolella virtaa Mynäjoki. Etelässä ja lännessä kartanoa ympäröivät pellot, pohjoisessa kartano alue rajautuu metsään ja idässä Saarentiehen, jonka toisella puolella sijaitsevat kartanon vanha kivinavetta, konehalli sekä kuivurirakennus. Saaren rantatien eteläpuolella on myös suuri kärryvaja.

Saaren kartanon miljöö on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, ja se on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista. Lisäksi se toimi pitkään sotilasvirkatalona.

Vuodesta 1959 alkaen kartanossa toimi Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema, myöhemmältä nimeltään Lounais-Suomen tutkimusasema. Koneen Säätiö osti Saaren kartanon rakennukset ja puistoalueen vuonna 2006 ja osan pelloista ja hiukan metsää 2009.

Saaren kartanon residenssin henkilökunnan toimistotilat sijaitsevat päärakennuksessa. Residenssin asunnot sijaitsevat päärakennuksen siipirakennuksissa, keittiö- ja lakeijasiivessä, sekä navetan läheisyydessä sijaitsevassa renkituvassa.

Residenssin työtilat sijaitsevat Aleksander Aminoffin vuonna 1858 rakennuttamassa kivinavetassa, joka oli alkujaan mitoitettu 100 lehmälle.

Päärakennus

Saaren kartanon myöhäiskustavilainen päärakennus on vuodelta 1779, mutta sen kellarit on rakennettu ilmeisesti jo 1560-luvulla. Christian Friedrich Schröderin suunnittelema päärakennus on tyypillinen esimerkki kustavilaisen kauden rakentamisperinteestä. Rakennus oli valmistuttuaan arkkitehtuuriltaan ja kiinteältä sisustukseltaan ajanmukainen.

Mansardikattoinen päärakennus on säilynyt ulkoarkkitehtuuriltaan kustavilaisessa asussa, mutta sen sijaan sisätilojen kiinteä rokokoosisustus ovineen, rintapaneeleineen ja listoituksineen poistettiin täysin 1960-luvun korjauksessa. Muutoksista huolimatta kartanon päärakennus on arkkitehtuurihistoriallinen rakennusmuistomerkki. Päärakennus on Museoviraston suojelema, ja suojelu kohdistuu ennen muuta kartanon ulkoarkkitehtuuriin, Schröderin asussa säilyneeseen huonejakoon sekä kellareihin.

Rakennukset olivat säätiön omistukseen siirtyessään periaatteessa moitteettomassa kunnossa, mutta toisaalta rakennuksia oli vuosikymmenien ajan korjailtu ottamatta huomioon niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Koneen Säätiö päätti kunnostaa päärakennuksen arvoiseensa asuun. Päärakennuksen mittava remontti valmistui vuonna 2008, ja samana vuonna alkoi myös residenssitoiminta.

Päärakennuksessa sijaitsevat residenssivieraiden yhteinen olohuone sekä pieni kirjasto. Päärakennuksen salissa kokoonnutaan yksilöresidenssien aikaan joka tiistai lounaalle.

Keittiösiipi

Itäinen piharakennus eli keittiösiipi on entinen keittiö, joka on rakennettu samanaikaisesti päärakennuksen kanssa. Se on pitkänurkkainen orsikattoinen hirsirakennus, jossa oli alun perin leivintupa, keittiö ja viisi asuinhuonetta. Edellisen omistajan toimesta tehdyn perusremontin aikana 1960-luvuilla sisätiloista poistettiin kaikkia alkuperäiset listat ja ovet. Rakennus on Museoviraston suojelema, ja rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää 1700-luvun asussa.

Nyt rakennuksessa sijaitsee kolme erikokoista residenssiasuntoa.

Lakeijasiipi
Läntinen piharakennus eli lakeijasiipi on ulkoasultaan identtinen keittiörakennuksen kanssa. Museovirasto on määritellyt suojeltavaksi rakennuksen ulkoasun ja rakenteet.

Lakeijasiivessa on kaksi isoa asuntoa residenssivieraiden käytössä.

Renkitupa

Saarentien ja puiston välisellä alueella puolestaan sijaitsee kartanon vanha renkitupa, jossa Metsähallitus piti aikaisemmin Mietoistenlahdesta ja kosteikkoluonnosta kertovaa luontotupaa ja -näyttelyä. Rakennuksessa on neljä asuntoa. Asunnot jakavat yhteisen keittiön.

Käymälä

Pieni lautarakenteinen 1800-luvun käymälä on hieman kauempana kartanon pihan keskeisestä rakennusryhmästä. Se on säilynyt täydellisesti 1800-luvun alun asussa ikkunalistoineen ja karmeineen, ovineen ja panelointeineen. Koko rakennus on Museoviraston suojelema.

Rakennus ei ole käytössä.

Saaren kartanon ympäristö

Saaren kartano sijaitsee Mietoistenlahden rannan läheisyydessä. Saari oli nimensä mukaisesti meren ympäröimä saari vielä 1000-luvun alussa, mutta maankohoamisen seurauksena se vähitellen kasvoi kiinni mantereeseen. Nykyiset pellot ovat siis ennen olleet merenpohjaa.

Mietoistenlahti on pitkälle sisämaahan ulottuvan Mynälahden perukka, johon laskee Laajoki. Alueen itäpuolella on Mynäjoen suiston muodostama pieni sivulahti.

Mietoistenlahti kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon linnuston erityissuojelualueena (SPA), ja alue on myös valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Saaren kartano on osa Suomen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on myös muinaismuistolain suojelema historiallisen merkityksensä ja kulttuuriperintöarvojensa vuoksi.

Saaren kartanon läheinen Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä, ja se on tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa lahdella voi levähtää samanaikaisesti jopa tuhansia vesilintuja.

Alueella on kolme lintutornia, joista kaksi sijaitsee Vasikkahaassa. Lintutorneille johtava polku lähtee luontotuvan pysäköintialueelta. Kolmas, muita matalampi torni sijaitsee Kuustossa, jonne on ohjattu ajoreitti Saarentieltä. Lisäksi Sillankarilla on tarkkailukallio. Kesällä 2018 Sillankarin läheisyyteen on avattu liikuntaesteetön lintulava sekä kulttuuripolku luontopolun täydentäjäksi. Luontopolku kulkee Saarentien lintutornien pysäköintialueelta metsikön halki Vasikkahaan lintutorneille. Polun varrella on alueen luonnosta kertovia luontotauluja.

Saaren kartanon on sitoutunut hoitamaan arvokasta kulttuurimaisemaansa Museoviraston hoito-ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kesäisin kartanon alueella maisemaa hoitavat lampaat sekä rantaniityllä ja Natura-alueella lehmät.

Kartanon läheisyydessä sijaitsee myös vanha rauhoitettu tammilehto.

Lue lisää kartanon historiasta

Saaren kartanon ja Mietoistenlahden luonnonsuojelualueen ja rantaniityn välissä kulkeva Kulttuuripolku on Koneen Säätiön Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoelämyksiä kaikille -hankkeen yhteistyönä ideoima alle puolen kilometrin pituinen nykytaidetta esittelevä virkistysreitti.

Kulttuuripolulla on vuosittain vaihtuva ulkonäyttely.

Kulttuuripolun osoite on Saarenrantatie 21, 23140 Hietamäki. Kulje kartanon risteyksestä noin 50 metriä eteenpäin: Kulttuuripolku on oikealla puolella tietä. Vaihtoehtoinen osoite on lintutornien parkkipaikka Saarentie 230, 23140 Hietamäki. Pysäköintipaikkoja löytyy Saarentien varrella olevalta lintutornille vievältä parkkialueelta sekä Saarenrantatien varrella sijaitsevan Sillankarin lintutornin yhteydestä.

Kulttuuripolku-ulkonäyttely on avoinna kaikille alueella käveleville. Kulttuuripolulla vierailevien tulee välttää kartanon alueella liikkumista residenssissä työskentelevien työ- ja asumisrauhan vuoksi.

Esteettömyys ja saavutettavuus

Saaren kartanon residenssissä on yksi esteetön asunto, josta löydät lisätietoja tämän sivun kohdasta ”Asunnot”.  Kartanon päärakennuksessa on hissi. Vuonna 2022 tehtiin laaja peruskorjaus, jossa parannettiin rakennuksen esteettömyyttä ja päivitettiin henkilökunnan sosiaalitiloja. Myös esteettömyyttä parannettu poistamalla rakennuksen kynnyksiä.

Saavutettavuuden haasteina ovat vanhat, Museoviraston suojelemat rakennukset ja maalaismiljöö sekä residenssin syrjäinen sijainti ja julkisen liikenteen vähyys. Kartanon rakennuskanta ei ole remontoitavissa täysin esteettömäksi. Jokaisessa korjauksessa pitää miettiä, miten uudet ratkaisut voidaan sovittaa suojeltuun rakennukseen tai tilaan.

Keväällä 2023 aloitimme yhteistyön Riesa Consultative Oy:n kanssa, ja arvioimme, miten voimme tehdä residenssistä esteettömämmän ja saavutettavamman. Tulevaisuuden remontit toteutetaan hyödyntäen esteettömyysasiantuntijoiden ammattitaitoa.

Saaren kartanon residenssiohjelma perustuu kohtaamiseen ja yksilöresidenssien aikana myös siihen, että paikan päällä asutaan kaksi kuukautta. Kansainvälisessä residenssissä kommunikoidaan pääasiassa englanniksi. Saaren kartanon residenssissä yksilöresidenssien yhteiset tapahtumat, kohtaamiset ja keskustelut ovat englanninkielisiä.

Kesän lyhyemmät ryhmäresidenssit keskittyvät taiteilijaryhmien omaan työskentelyyn, jolloin ne voivat sopia paremmin esimerkiksi tukea tarvitseville taiteilijaryhmille.

Osana toimintamme sosiaalista kestävyyttä, monimuotoisuutta ja saavutettavuutta, myönnämme globaalista etelästä saapuville taiteilijoille tukea lentomatkoihin ja viisumikuluihin.

Saavutettavuuteen liittyvät toimenpiteet ja näkökulmat vaativat jatkuvaa päivittämistä. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ehdotuksia esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyen.

Mikäli sinulla on saavutettavuuteen tai esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä tai toiveita, ole yhteydessä meihin sähköpostilla saari@koneensaatio.fi tai soittamalla. Henkilökunnan yhteystiedot löydät täältä.

Yhdenvertaisuus ja turvallisempi tila

Olemme sitoutuneita yhdenvertaisuutta edistävään työhön. Noudatamme ja odotamme kaikkien residenssiläisten noudattavan rohkeamman ja turvallisemman tilan periaatteita.

Saaren kartanon residenssiin ovat tervetulleita kaikki riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

• Jokainen saa päättää, millä nimellä ja pronominilla tulee kutsutuksi.
• Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää, kuten esimerkiksi rasismia, ableismia (vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää), sukupuoleen tai seksuaalisuuteen kohdistuvaa syrjintää tai huonoa käytöstä.
• Emme suvaitse väkivaltaa, ilkivaltaa tai muita haitallisia tekoja.
• Haluamme tarjota parhaan mahdollisen työskentely-ympäristön jokaiselle residenssissä työskentelevälle.
• Avainsanoina residenssissä ovat kunnioitus, yhteistyö ja turvallisuus.
• Jokaisella on oikeus työskennellä ympäristössä, joka tukee luovuutta, kannustaa toisten huomioimiseen sekä kunnioittaviin ja ei-seksuaalisiin työsuhteisiin.
• Residenssin häirintäyhdyshenkilö on Iiris Lahti (iiris.lahti@koneensaatio.fi).

Mitä tarkoitamme häirinnällä:

loukkaava, vihamielinen, nöyryyttävä tai pelottava käytös, joka aiheuttaa toiselle henkilölle stressiä, pelkoa tai ahdistusta, ja myös käyttäytymistä, joka seksualisoi paikan.