Saaren kartanon historia Saaren kartanon residenssiResidenssipaikan hakijalle Saaren kartanon residenssi Mynämäellä Työskentely Saaren kartanon residenssissä Kuka voi hakea? Mitä residenssipaikkaan sisältyy? Tilat ja miljöö Hakulomake ja verkkopalvelun ohjeet Hakemusten käsittely ja päätökset Residenssipaikan hakijan usein kysyttyjä kysymyksiä Residenssipaikan saajalle Residenssipaikan vastaanottaminen ja saapuminen Saaren kartanoon Apurahan käyttö Apurahojen verotus ja todistus apurahasta Asuminen ja työskentely Saaren kartanossa Residenssiapurahan maksaminen Residenssin ohjelmat Saaren Kaivo Raportointi Viestintä Koneen Säätiön ja Saaren kartanon mainitseminen ja logon käyttö Alumnit Aiemmat residenssitaiteilijat ja -tutkijat Ekologisesti kestävä residenssitoiminta Kulttuuripolku Yhteisötaiteilija Mynä-Mynä-Maa Kutsutaiteilija Residencies Reflected Tietoa Saaren kartanon residenssistä Saaren kartanon henkilökunta Saaren kartanon yhteistyö Saaren Kesä-Kaivo Saaren kartanon historia Saaren kartanon johtokunta Saari oli nimensä mukaisesti meren ympäröimä saari vielä 1000-luvun alussa, mutta maankohoamisen seurauksena se vähitellen kasvoi kiinni mantereeseen. Nykyiset pellot ovat siis ennen olleet merenpohjaa. Saaren kartanon vaiheita voidaan asiakirjojen avulla seurata aina 1200-luvulle asti, jolloin se oli Turun piispan omaisuutta. ”Soutakaamme Suomeen, sauvokaamme saareen” -kansanrunon säkeet saattavat eräiden arvelujen mukaan viitata siihen, että paikalla olisi ollut tärkeä kauppapaikka tätäkin aikaisemmin. 1500-luvulta alkaen Saari on toiminut mm. kuninkaankartanona ja everstin virkatalona, ja sitä ovat asuneet esim. Fleming- ja Aminoff-sukujen edustajat. Kartanon asukkaista tunnetuin lienee kuitenkin kreivi Augustin Ehrensvärd, joka nautti kartanossa narsissien ja kielojen kauneudesta. Sen sijaan hänen riisinviljelykokeilunsa eivät onnistuneet. Aminoff-suvun kausi Saaren kartanon haltijana päättyi vuonna 1943. Tämän jälkeen kartanossa toimi aluksi Työtehoseura, sitten koulukoti. Pisin yhtenäinen jakso Saaren kartanon lähihistoriassa oli maatalouden tutkimuksen vaihe: vuosina 1959−2005 kartanossa toimi Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema, myöhemmältä nimeltään Lounais-Suomen tutkimusasema. Koneen Säätiö osti päärakennuksen ja sitä ympäröivän puistoalueen rakennuksineen syksyllä 2006 ja osan pelloista sekä pienen metsäalueen 2009. Saaren kartanosta on säilynyt runsaasti arkistoaineistoa 1700-luvulta alkaen. Saaren kartanon arkisto on digitoitu ja tutkijoiden käytössä. Kahdeksan asiantuntijaa, joukossa maamme eturivin kartanotutkijoita mm. historian, arkeologian ja rakennushistorian alalta, on syventynyt Saaren kartanon vaiheisiin eri näkökulmista. Syksyllä 2008 ilmestyneessä SKS:n kustantamassa kirjassa esitellään uutta tutkimustietoa mm. kartanon varhaishistoriasta, kuninkaankartanovaiheesta sekä rakennus- ja maisemahistoriasta.