Vuoden Tiedekynä -palkinto

Koneen Säätiö myöntää Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa.
Kuva: Maija Koivisto / Koneen Säätiö

Vuosittain jaettavalla Vuoden Tiedekynä -palkinnolla haluamme edistää suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja tieteen tulosten saavutettavuutta sekä nostaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen arvostusta. Vuoden Tiedekynä on suurin suomalainen tieteellistä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto.

Palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille. Arvioitavat tekstit ovat tieteellisistä lehdistä tai tieteellisistä artikkelikokoelmista, mielellään sellaisista, jotka käyttävät referee-menettelyä. Ympäristöntutkimuksen alalla artikkelien lisäksi palkinto voidaan jakaa tieteellisen kirjan kirjoittajalle. Arvioitaviksi otetaan julkaisut, jotka ovat ilmestyneet palkintovuoden tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Yksi tavoitteistamme on vahvistaa suomen asemaa tieteen kielenä. Suomalaisen ajattelun ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että tieteessä tutkituista asioista voidaan keskustella myös suomeksi ja että eri tieteenalojen peruskäsitteet ja termistöt ovat olemassa omalla äidinkielellä. Mitä helpommin tieteen tulokset ovat ymmärrettävissä, sitä paremmin niitä voidaan hyödyntää myös yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Suomenkielisiä tieteellisiä julkaisuja tehdään tällä hetkellä hyvin pienin raha- ja henkilöresurssein. Verkkojulkaisemisen myötä etenkin painettujen lehtien julkaiseminen on käynyt taloudellisesti yhä vaikeammaksi. Lisäksi kansainvälisten artikkelien painottaminen tutkijanuralla on näkynyt suomenkielisiin julkaisuihin tarjottujen artikkelien määrän laskuna.

Säätiön hallitus nimeää vuosittain henkilön, joka puolestaan valitsee palkinnonsaajan tai -saajat. Kilpailuun osallistumisen edellytyksenä on, että julkaisun kustantaja tai taustayhteisö ilmoittautuu mukaan.

Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, jolloin sen nimenä oli Vuoden Kynä 2010 -palkinto. Vuodesta 2011 lähtien palkinnon nimi on Vuoden Tiedekynä. Vuodesta 2015 lähtien palkinto nimetään aina sen vuoden mukaan, kun palkinto jaetaan.

 

Vuoden Tiedekynä -voittajat

Vuoden Tiedekynä 2018 (ympäristötieteet): Sampo Soimakallio: ”Biomassan energiakäyttö: vaikutukset hiilinieluihin ja ilmastopäästöihin.”

Vuoden Tiedekynä 2017 (humanistiset tieteet): Miika Tervonen. ”Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta”. 

Vuoden Tiedekynä 2016 (yhteiskuntatieteet): Tero Toivanen & Juhana Venäläinen. ”Yhteisvaurauden uusi aika.” 

Vuoden Tiedekynä 2015 (ympäristötieteet): Jari Lyytimäki & Janne Rinne ”Valon varjopuolet – Valosaaste ympäristöongelmana.”

 Vuoden Tiedekynä 2013 (humanistiset tieteet): Laura Wahlfors. ”Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa.” 

Vuoden Tiedekynä 2012 (yhteiskuntatieteet): Heikki Hiilamo & Olli Kangas. ”Väärien profeettojen jäljillä? Kahdeksan erää tuloerojen vaarallisuudesta.”

Vuoden Tiedekynä 2011 (ympäristötieteet. Palkinto jaettiin neljän kirjoittajan kesken): Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen. ”Suomalainen aarniometsä.” // 

Kimmo Ruosteenoja. ”Miten ja miksi ilmasto muuttuu?” // Ilari E. Sääksjärvi. Tuntematon monimuotoisuus – trooppiset kätköpistiäiset hämmästyttävät rikkaudellaan. 

Vuoden Tiedekynä 2010. Humanistiset tieteet. Palkinto jaettiin neljän kirjoittajan kesken. Timo Leisiö. ”Musiikin yhdeksän evoluutiota.” // Marke Ahonen. ”Antiikin fysiognomia.” // Pauliina Haasjoki. ”Ambivalenssin ”arvoituksellinen sulo”: Hagar Olssonin Silkkimaalaus.” // Anna-Leena Toivanen ”Hänen henkensä elää. Dambudzo Marecheran nerous.”  

 

Lisätiedot:
Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen, kalle.korhonen@koneensaatio.fi