Vuoden Tiedekynä 2013

Vuoden Tiedekynä -palkinnon sai musiikin- ja kirjallisuudentutkija, pianisti Laura Wahlfors artikkelistaan Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa.
Photo: Marjukka Irni

Koneen Säätiön 25 000 euron Vuoden Tiedekynä -palkinto Laura Wahlforsille

Koneen Säätiö myönsi 3. helmikuuta 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä 2013 -palkinnon tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty ansiokkaasti. Palkinnon sai musiikin- ja kirjallisuudentutkija, pianisti Laura Wahlfors artikkelistaan Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa. Artikkeli on ilmestynyt Musiikki-lehdessä vuonna 2012. Palkinto on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto ja se jaettiin nyt neljättä kertaa.

Palkinnonsaajan valitsi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi, joka kehuu palkintoperusteissaan Wahlforsin ranskalais-kirjallista tyyliä sekä keveyden, intiimiyden ja tieteellisen tutkielman yhdistelmää.

Vuoden Tiedekynä -palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja ympäristöntutkimuksen alan artikkelin tai kirjan kirjoittajalle. Vuoden Tiedekynä 2013 -palkinto myönnettiin humanistisen alan kirjoituksesta. Vuoden Tiedekynä -palkinnolla Koneen Säätiö haluaa edistää suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja tieteen tulosten saavutettavuutta sekä nostaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen arvostusta.

Lue Laura Wahlforsin artikkeli

”Artikkelia ryydittävät henkilökohtainen kokemus sekä teoreettiset ja filosofiset sivupolut”

Vuoden Tiedekynä 2013 -palkinnonsaajan valitsi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi. Nummen perustelut valinnalle ovat:

Wahlforsin kirjoitelma on hienovarainen yritys ottaa haltuun ranskalais-kirjallinen tyyli-ihanne, siihen liittyviä tapoja havaita, päätellä ja ilmaista sekä sulattaa nämä ainekset suomen kieleen ja laajentaa tällä tavoin kielemme ilmaisurepertoaaria. Vaikka kirjoitelman tyyliasu on esseistinen, kevyt ja intiimi, se pohjautuu aihepiirin varmaan tiedolliseen ja taidolliseen hallintaan sekä tieteellisen tutkielman lujaan rakenteeseen, jota ryydittävät niin henkilökohtainen kokemus kuin teoreettiset ja filosofiset sivupolut.

Laura Wahlforsin artikkeli Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa on ilmestynyt Musiikki-lehdessä (3–4/2012, 8–27). Palkitussa artikkelissaan Wahlfors käsittelee semiootikko, filosofi ja kirjallisuudentutkija Roland Barthesin analyysiä Johann Sebastian Bachin kappaleesta Courante (Partita 4). Wahlfors analysoi oman pianistintaitonsa pohjalta amatööripianisti Barthesin tapaa soittaa kappale, ja toteaa, että oman soiton hitaus muuttaa kappaleen luonnetta suuresti. Hitauden Wahlfors liittää toisaalta Barthesin omaan soittotaitoon, toisaalta oman rytmin tarpeeseen. Analyysi kasvaa laajemmin käsittelemään kirjallista luomista ja inspiraatiota, inspiraatioon liittyvää haltioitumisen kokemusta ja sitä, miten vaikeaa musiikkia on kääntää ihmiskielelle.

Palkinnonsaaja Laura Wahlfors on musiikin- ja kirjallisuudentutkija sekä pianisti

Laura Wahlfors (s. 1974) on helsinkiläinen musiikin- ja kirjallisuudentutkija ja pianisti. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui viime vuonna musiikin tohtoriksi. Hänen väitöskirjansa Muusikon kumousliikkeet. Intiimin etiikkaa musiikin käytännöissä on julkaissut Tutkijaliitto (2013).

Esiraati ilahtui humanistisen alan tieteellisten lehtien eloisuudesta

Esiraati valitsi ehdokaslistalle 12 artikkelia, joissa oli vahva ote ja persoonallinen tyyli. Kiinnostava aihe saattoi auttaa ehdokaslistalle pääsemisessä, mutta se ei yksin riittänyt. Myös luonteva kielenkäyttö tyylillisesti haastavan aiheen kohdalla teki vaikutuksen esiraatiin.

Artikkelien ja kirjojen esikarsinnan tekivät säätiön tiedeasiamies, FT Kalle Korhonen ja FM Antti Kuparinen. ”Ilahduttavan moni tieteellinen lehti on siirtynyt pois perinteisestä formaatista, jossa sisältö jakautuu tutkimusartikkeleihin ja kirja-arvosteluihin. Lehtiin on tullut eloa: on erityyppisiä kirjoituksia ja lisäksi visuaalisuutta, kuten taiteilijaesittelyjä ja muuta kuvitusta”, kertoo Kalle Korhonen.

Kustantajia ja tieteellisten lehtien julkaisijoita pyydettiin toimittamaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 ilmestyneitä suomenkielisiä artikkeleita ja kirjoja Koneen Säätiöön Vuoden Tiedekynä 2013 -ehdokkaiksi.

Esiraadin mielestä arvioitavina olleista lehdistä taiteellisen ja tieteellisen sisällön yhdistämisessä onnistuvat parhaiten filosofinen Niin & Näin ja Venäjään ja itäiseen Eurooppaan keskittyvä Idäntutkimus.

Ehdokaslistalle raati valitsi seuraavat artikkelit:

  • Olli Heikkinen, Kansakunnan virittäjät, Historiallinen aikakauskirja 1/2013
  • Elisa Heinämäki, Kuolen kun en kuole. Mystiikka ja kuolemanvietti, Tiede & Edistys 3/2012
  • Ilpo Helén, Lumo, himo, tuho. Querelle ja rivouden rituaali, Niin & Näin 2/2013
  • Janne Ikäheimo, Uusmuinaisjäännökset turistirysinä Perämeren itärannalla – kivikuvio, kirkko vai valtamerilaiva?, Faravid 35, 2011
  • Osmo Jussila, Miksi Venäjä on erilainen? Idäntutkimus 3/2012
  • Markku Kangaspuro, Salaista kaupankäyntiä Karjalalla, kirjassa Takaisin Karjalaan (toim. O. Fingerroos – M. Häyrynen, 2012)
  • Asko Lehmuskallio, Katson sinua verkottuneen kameran välityksellä, Tiede & Edistys 2/2011
  • Pekka Pesonen, Murhan etiikka, Idäntutkimus 1/2012
  • Panu Raatikainen, Teon teoria ja historiallinen selittäminen, Tiede & Edistys 4/2011
  • Jaakko Suominen, Koneen tuoksu, Tekniikan Waiheita 4/2011
  • Laura Tyysteri, Sukupuolen merkitseminen Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sanakirjan nais- ja mies-alkuisissa yhdyssubstantiiveissa, Sananjalka 53, 2011
  • Laura Wahlfors, Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa, Musiikki 3-4/2012