Syksyn 2025 rahoitusmyönnöt Syksyn 2025 rahoitusmyönnöt Koneen Säätiön syksyn rahoituspäätökset on julkistettu. Rahoitusta tieteen ja taiteen tekemiseen myönnettiin yhteensä yli 55 miljoonaa euroa. Millaisia aiheita tämän vuoden myönnöistä nousee ja mitä kaikkea hankkeiden työsuunnitelmiin kuuluu? Sivun lopussa voit selata kaikkia rahoitusta saaneita hankkeita. Kuvitukset Sanni Seppä Jaa: Koneen Säätiön hallitus myönsi yleisessä haussa rahoitusta 389 hankkeelle, joista 167 on tiedehankkeita, 167 taidehankkeita ja 55 tiedettä ja taidetta yhdistävää hanketta. Lisäksi rahoitusta sai 19 hanketta Metsän puolella -haussa. Yleiseen hakuun jätettiin ennätykselliset 7 642 hakemusta ja Metsän puolella -hakuun 643 hakemusta. ”Olen vuosikymmenien ajan saanut seurata säätiölle saapuvia apurahahakemuksia ja yhä olen vaikuttunut siitä, miten rikas ja monipuolinen suomalaisen tieteen ja taiteen kenttä on. Juuri nyt on hienoa nähdä, miten tutkijat ja taiteilijat jatkavat tärkeää työtään vaientamisyrityksistä viis veisaten”, Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen sanoo. ”Maailma, jossa elämme, on uhkakuvien galleria. Tätä taustaa vasten hankesuunnitelmien sisältämä ideoiden ilotulitus palauttaa uskoni tulevaisuuteen; maailmassahan on vielä paljon hyvää jäljellä. Uusiin hankkeisiin on taas ollut suuri ilo tutustua”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Ulla Tuomarla. Arviontiprosessi vaatii ammattitaitoa Vuosittain syyskuussa järjestettävässä yleisessä haussa jaetaan suurin osa kaikesta Koneen Säätiön myöntämästä rahoituksesta. Rahoitusta voi hakea humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen ja ympäristötieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen tutkimukseen sekä kaikilla taiteen aloilla tehtävään työskentelyyn. Kannustamme myös monialaiseen yhteistyöhön. Tänä syksynä hakemuksia arvioi yli 60 asiantuntijaa eri tieteen- ja taiteenalojen piiristä. Arvioijien päätöksiä ohjaavat säätiön strategiassa määritellyt painopisteet: tieteen ja taiteen vapaus ja itseisarvo, moniäänisyys, rohkeus, pitkäjänteisyys, ylirajaisuus sekä ympäristövastuullisuus. Arvioijien nimiä ei julkaista, jotta he saavat työrauhan. Lopulliset päätökset valinnoista tekee säätiön hallitus arvioijien ehdotusten pohjalta. Arvioijien palautteessa säätiön hallitukselle korostui tänäkin vuonna hakemusten korkea taso ja valintojen vaikeus. ”Monet hankkeista tarkentavat nykyhetkeen, totuuden ja demokratian kriisiin: tieteellisen tutkimusnäytön, asiantuntijatiedon, vapauden ja luottamuksen horjuva asema pakottavat perustavien kysymysten uudelleenajatteluun.” Tieteen arvioija ”Luettuani kaikki hakemukset, ensimmäinen tunteeni oli innostus; tällä luovalla kapasiteetillä ratkeaisivat monet maailman ongelmat. Olisipa taiteilijoilla enemmän valtaa!” Taiteen arvioija ”Tuemme ammatillista tieteellistä ja taiteellista työtä, joten myös säätiön työ hakemusten arvioinnin yhteydessä vaatii monialaista asiantuntijuutta. Arvioijien työn jälkeen pidettävissä kokouksissa keskustellaan arvioijien kanssa ehdotuksista ja säätiön painotuksista tieteen ja taiteen tukemisessa. Tähän vaiheeseen kuuluu myös taloushallinnollinen työ hankkeiden budjettien ja suunnitelmien osalta”, tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen sanoo. Lue lisää arviointiprosessista Tutustu vuoden 2025 haku- ja myöntötilastoihin Poimintoja uusista hankkeista Rahoitusta saaneiden hankkeiden joukkoon mahtuu sekä itsenäisesti, työryhmissä että organisaatioissa tehtävää työtä. Viime vuosien tapaan monissa työsuunnitelmissa korostui esimerkiksi ihmisten ja muunlajisten suhteet, ilmasto ja ympäristö, maailman ja demokratian tila sekä tieteen ja taiteen yhteistyö. Alla olevaan listaukseen olemme poimineet näiden ohella tänä vuonna erityisesti erottuneita teemoja. Voit tutustua kaikkiin rahoitusta saaneisiin hankkeisiin sivun lopusta. Nuorten monet maailmat Nuoruus ei ole kaikille samanlaista, vaan siihen mahtuu joukko keskenään erilaisia todellisuuksia. Viime vuosina yhteiskunnallinen polarisaatio on vauhdittanut myös nuorten jakautumista esimerkiksi poliittisissa kannoissa. Monissa rahoitusta saaneissa hankkeissa nuorten maailmoja tarkastellaan vertailemalla erilaisia ryhmiä: miten tietynlaiset nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen tai millaisia keinoja he löytävät arjessa pärjäämiseen? Suhdetta yhteiskuntaan tarkastellaan esimerkiksi alakulttuurien tai marginaalissa elämisen näkökulmasta. Useissa hankkeissa nuoret ovat myös mukana kanssatutkijoina. Vaikka tutkimus tekee näkyväksi epäkohdat ja haasteet, tavoitteena on myös rakentaa luottamusta ja toivoa siihen, että elämä kantaa. Lue lisää hankkeista klikkaamalla +-painiketta. Akatemiatutkija Lotta Haikkolan johtamassa hankkeessa tarkastellaan, miten nuoret sijoittajat ja nuoret kapitalismikriitikot suhtautuvat tulevaisuuteen. Tutkimuksen lähtökohtana on, että sekä sijoitusinto että kapitalismikritiikki ovat merkkejä nuorten tavoista reagoida vetäytyvän hyvinvointivaltion ja uuden varallisuustalouden luomaan epävarmuuteen ja riskeihin. Tutkimuksen etnografinen aineisto koostuu sijoittavien ja kapitalismikriittisten ryhmien yhteisöissä ja verkostoissa tehdystä havainnoinnista, nuorten haastatteluista ja sosiaalisen median sisällöistä. Hanke antaa näkökulmia siihen, luottavatko nuoret vielä hyvinvointivaltioon, mitä merkityksiä työ ja varallisuus saavat ja mitä nuoret ajattelevat yksilön vastuusta ja kollektiivisesta vastuusta nyky-yhteiskunnassa. 352 600 € Sosiaalityön professori Joa Hiitolan johtamassa hankkeessa sijoitettujen nuorten arkeen pyritään tuomaan toivoa luovia käytäntöjä, jotka auttavat jatkamaan eteenpäin ja tekemään elämästä siedettävää. Hankkeessa tarkastellaan kahta lastensuojelun tutkimuksessa vähäiselle huomiolle jäänyttä aluetta: yksin Suomeen tulleiden pakolaislasten perhesijoituksia ja elämää ryhmäkodeissa sekä sukupuolivähemmistöjä lastensuojelulaitoksissa. Tavoitteena on luoda monivähemmistöisten nuorten elämään toivoa ja iloa parempaa tulevaisuutta kuvittelemalla ja tekemällä: nuoret toimivat kanssatutkijoina sijaishuollon arjen utopioita hahmoteltaessa. Lisäksi hankkeessa järjestetään koulutuksia sijaishuollon työntekijöille. 501 300 € Dosentti, akatemiatutkija Mikko Meriläisen johtamassa hankkeessa tarkastellaan mieheydestä käytäviä keskusteluja nuorten miesten nörttiyhteisöissä, naisvihamielisissä incel-yhteisöissä ja Ylilauta-keskustelufoorumilla. Yhteisöjen osallistujat ovat paljolti nuoria miehiä, jotka usein määrittävät itsensä valtavirran ulkopuolelle, ja joihin liittyy kielteisiä sukupuolittuneita stereotypioita esimerkiksi lapsellisuudesta ja sosiaalisesta kömpelyydestä. Ryhmät eroavat kuitenkin oleellisesti siinä, miten valtavirtaihanteista poikkeavaa mieheyttä käsitellään. Nörtti- ja peliyhteisöissä perinteistä poikkeaminen nähdään usein ylpeydenaiheena, mutta incel-yhteisöissä erilaisuuden kokemus kääntyy katkeruudeksi ja toivottomuudeksi. Incel-yhteisöt tunnetaan erityisesti naisvihasta, joka on vakavimmillaan kytkeytynyt kuolonuhreja vaatineisiin väkivallantekoihin. Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miksi normeihin sopimattomuuden kokemus johtaa yhdessä ryhmässä katkeruuteen ja vihaan, mutta muotoutuu toisessa voimaannuttavaksi ylpeydeksi omasta yksilöllisyydestä. Tutkimus auttaa ymmärtämään, millaiset ryhmien piirteet voivat joko suojata nuoria miehiä väkivaltaiselta ja naisvihamieliseltä ajatusmaailmalta, tai toisaalta tarjota sille hedelmällisen maaperän. Akateemisten julkaisujen lisäksi hankkeessa tuotetaan materiaaleja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. 229 500 € Jumppatytöt-hanke jatkaa keskustelua joukkuevoimisteluharrastuksen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin – nuorten kasvurauhan puolustamiseksi. Tutkimusta, tekoja ja taidetta yhdistävään työryhmään kuuluvat filosofian tohtori Sinikka Selin sekä teatterintekijät Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki. Hanke on jatkoa samannimiselle teatteriesitykselle, joka on herättänyt keskustelua lasten urheiluun liittyvistä epäkohdista ja aikuisten vallankäytöstä. Esitykselle myönnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto kesäkuussa 2025. Hankkeen tuloksena syntyy TAHTO-urheilumuseoon näyttely, joka tuo esiin tavallisten tyttöjen kokemuksia joukkuevoimistelusta. Tieteellis-taiteellinen zine-julkaisu tarkastelee mm. voimistelijoiden kehosuhdetta ja avaa valmentajien ja voimistelijoiden muodostaman yhteisön dynamiikkaa. Lisäksi tutkimuksen tuloksena syntyy kaksi tieteellistä artikkelia. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten urheilun vaikutuksista, edistää tasa-arvoa ja tuoda esiin myös lajikulttuurin hyvät puolet. Hanke toteutetaan yhteistyössä TAHTO-urheilumuseon, Suomen Kansallisteatterin, Voimisteluliiton ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian tutkimuskeskus HEX:n kanssa. 114 600 € Filosofian tohtori Saija Volmarin johtamassa hankkeessa kerätään kokemuksellista tietoa lasten ja nuorten koulupoissaoloista. Tavoitteena on tuoda esiin niiden lasten ääni, joita koulutiedon tuotannossa harvoin kuullaan – siksi, etteivät he ole läsnä tiedonkeruun hetkellä. Tutkimus ei lähesty poissaoloa vain lasten ongelmana, vaan tuottaa tietoa koulun normeista ja rakenteista, jotka muokkaavat lasten kouluun kuulumisen kokemuksia. Lähtökohtana on ajatus, että poissaolevien lasten kokemukset voivat tarjota arvokasta tietoa peruskoulun kehittämiseen. Hankkeen ytimessä ovat dokumentaariset työpajat, joissa tuotetaan tietoa lasten ja nuorten vaikeasti sanallistuvista koulupoissaolon kokemuksista. Tiedontuotantoa laajennetaan dokumentaarisen Kuulumaton lapsi -lauluelokuvan taustatyön avulla. Hankkeen työryhmään kuuluu kasvatustieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja dokumentaarisen elokuvan tekijöitä. 477 000 € Turvallisen elämän elementtejä Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovat aiheet ovat tehneet paluun kahvipöytäkeskusteluihin ja maailmanpolitiikan ytimeen. Turvallisuutta ei rakenneta pelkästään poliittisilla päätöksillä, vaan kokemus turvasta muodostuu myös arkisten käytäntöjen, kokemusten ja luottamuksen kautta. Kuten uusissa hankkeissa osoitetaan, turvallisuuden voi ymmärtää esimerkiksi ennaltaehkäisynä, arjen hyvinvointina tai taloudellisena turvana. Dosentti Soila Lemmetyn johtamassa hankkeessa tutkitaan, miten eettiset kysymykset nähdään ja huomioidaan poliisityön arjessa ja poliisien koulutuksessa. Poliisin työssä eettisyyden merkitys korostuu, sillä poliisilla on laillinen valta rajoittaa kansalaisten vapautta ja tehdä itsenäisiä päätöksiä työarjessa. Samalla poliisilla on vahva pyrkimys rakentaa luottamusta eri väestöryhmien kanssa ja estää rikoksia ja ongelmia yhteiskunnassa. Suomessa tutkimusta poliisityön eettisyydestä on kuitenkin tehty toistaiseksi vähän. Aikuiskasvatustiedettä ja työn sosiologiaa yhdistävässä hankkeessa näkökulmia eettisyyteen saadaan poliiseilta, poliisiksi opiskelevilta ja poliisin sidosryhmiltä. Aineistoa kerätään mm. haastattelujen ja kenttäpäiväkirjojen muodossa. 470 800 € Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Hautamäki tutkii, miten hyvinvoinnin ja onnellisuuden päämäärät ovat vaikuttaneet Suomessa käsityksiin valtiollisesta turvallisuudesta. Hautamäki esittää, että historiallisesti turvallisuuspoliittinen ajattelu on Suomessa rakentunut vahvemmin saksalaiseen poliittis-hallinnolliseen kulttuuriin kuin liberaaliin rule-of-law -traditioon. Saksalaisesta perinteestä ammentaen suomalaiseen turvallisuuden käsitteeseen liitetään hyvinvoinnin, onnellisuuden ja ”menestyksen” kaltaisia abstrakteja päämääriä. Siksi turvallisuuskäsityksissä korostuvat valtion sisäistä hyvinvointia painottavat ennakoinnin, ennaltaehkäisyn ja varautumisen toimenpiteet. Väitöskirjassa hyödynnetään saksan- ja suomenkielisiä alkuperäisaineistoja, joita analysoidaan aina varhaismodernilta ajalta nykyaikaan. 68 800 € Yhteiskuntatieteiden maisteri Paula Haara tutkii, miten Suomen passilla tuotetaan turvallisuutta – ja samaan aikaan sekä edistetään että rajataan ihmisten liikkuvuutta. Turvallisuus on tänä päivänä keskeinen perustelu, kun ihmisten liikkuvuutta halutaan säännellä. Haara pohtii väitöskirjassaan liikkuvuuden turvallisuusnäkökulmia ja niiden ratkomista tarkastelemalla Suomen passin historiaa. Suomalainen passi on haltijalleen usein arkinen, mutta samalla arvokas esine, sillä se takaa sujuvan kulkemisen suuressa osassa maailmaa. Passeja ei myönnetä kaikille, eivätkä kaikki passit avaa ovia yhtä sujuvasti. Historian eri aikoina ihmisten liikkuvuutta on säännelty passin ominaisuuksia, myöntämisen perusteita ja käyttöä koskevilla päätöksillä. Tutkimuksen keskiössä on ajatus turvallisuusparadoksista: vapaa liikkuvuus näyttää samanaikaisesti vaativan tiukempaa valvontaa ja kontrollia, vaikka valvonta ja vapaus vaikuttavat vastakkaisilta tavoitteilta. Tutkimus avaa näkymiä ajankohtaisiin kysymyksiin maahanmuuton ja matkustamisen kontrollista. 66 800 € Kirjailija, sosionomi Elina Airio kirjoittaa romaania, joka käsittelee turvallisen elämän normeja väkivaltaisen koiran kautta. Teoksen päähenkilö on ostanut sekarotuisen koiran, joka on osoittautunut aggressiiviseksi, arvaamattomaksi ja vaaralliseksi. Samalla hän saa maksumuistutuksen velasta, josta ei tiedä mitään. Teoksen koira on lapsiperheen akuutin vähävarallisuuden ruumiillistuma: samoin kuin köyhyys ja luottotiedottomuus haastavat elämisen mahdollisuudet, koirakaan ei jätä rauhaan eikä rauhoitu. 62 100 € (sis. kuvatun romaanin viimeistelyn sekä toisen teoksen kirjoittamisen) Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN ry:n hankkeessa selvitetään, miten Suomen muuttuva turvallisuustilanne vaikuttaa taiteen sananvapauteen ja miten taiteen sananvapaus voidaan turvata. Taiteen sananvapaus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa, ja Suomen perustuslaki turvaa oikeuden ilmaista itseään taiteellisesti. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset sallivat kuitenkin sananvapauden rajoittamisen kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, jos tiukat kriteerit täyttyvät. Kansallista turvallisuutta voidaan myös väärinkäyttää perusteluna esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajien vaientamisessa. Koska taide usein haastaa ja koettelee yhteiskunnan asettamia rajoja, yritykset rajoittaa sananvapautta kohdistuvat usein taiteelliseen ilmaisuun. Hankkeessa tutkitaan taiteen sananvapauden moniulotteista roolia kansallisessa turvallisuudessa ja kehitetään suosituksia sen turvaamiseksi. 30 000 € Yhteinen muistimme Monissa tämän vuoden hankkeissa pohditaan sitä, mitä haluamme muistaa ja säilyttää. Ei ole pelkkää sattumaa, mitkä kertomukset jäävät elämään kansallisessa tai kansainvälisessä muistissa, ja keiden ääni jää kuulumatta. Millaista tarinaa kerromme menneisyydestämme? Mitä jälkiä jätämme tulevaan? Rahoitetuissa hankkeissa muun muassa tutkitaan aiemmin marginaaliin jääneitä aineistoja, tarkastellaan arkistojen aarteita tuorein silmin sekä luodaan uusia kokoelmia ja näkökulmia kollektiivisen muistimme tueksi. Kollegiumtutkija Özlem Celikin johtamassa hankkeessa tutkitaan, miten suurten mielenosoitusten muistot säilyvät ja muuttuvat vahvistuvan autoritaarisuuden alla. Hanke vertailee kahta protestiaaltoa Turkissa: vuoden 2013 mielenosoituksia Gezissä ja vuoden 2025 mielenosoituksia Saraçhanessa. Celik työryhmineen tarkastelee, milloin ja miten aiempien mielenosoitusten iskulauseet, symbolit ja kokemukset otetaan uudelleen käyttöön vastarinnan ja solidaarisuuden rakentamiseksi. Hanke selvittää, mitkä syyt auttavat mielenosoitusten keskeisiä muistoja säilymään sorron ja tukahduttamisen alla – ja milloin ne katoavat tai pyyhitään pois. Tutkimusta ja elokuvaa yhdistävässä hankkeessa syntyy muun muassa tieteellisiä artikkeleita, väitöskirja sekä dokumenttielokuva. 488 100 € Suunnittelijat Daniel Coull ja Eino Korkala selvittävät, miten kolonialismi on muovannut Afrikan painotuotannon historiaa ja typografiaa. Eurooppalainen kirjapainotaito oli Afrikassa kolonialistinen tuontituote, joka sivuutti ja hävitti monia paikallisia kirjoitusjärjestelmiä ja tallennusmenetelmiä. Hanke jäljittää arkistoaineistojen kautta afrikkalaisen painotuotannon varhaisia vaiheita ja siihen liittyviä kolonialistisia rakenteita. Tavoitteena on tuottaa sarja uusvanhoja fontteja useille afrikkalaisille kielille sekä niitä tukeva tietokanta. Työpari haluaa hankkeellaan tukea vastuullista suunnittelua ja parantaa tiedon globaalia saavutettavuutta. 96 000 € Filosofian tohtori Satu Koivisto tutkii soiden ennallistamisen ja arkeologian välistä suhdetta. Turvemaat eivät ole ainoastaan ekologisesti tärkeitä, vaan myös arvokkaita kulttuurimaisemia sekä ainutlaatuisia arkeologisia arkistoja, joita ilmastonmuutos ja kasvava maankäyttö uhkaavat. Niiden syvyyksiin on kätkeytynyt runsaasti tutkimatonta tietoa ihmisasutuksesta ja ympäristön muuttumisesta vuosituhansien ajalta. Koivisto keskittyy hankkeessaan siihen, miten ekologiset ennallistamistoimet voivat tarjota uusia keinoja löytää ja analysoida turpeeseen hautautuneita arkeologisia kohteita. Tutkimus yhdistää arkeologian, ekologian ja historian menetelmiä ja pohjaa pitkäjänteiseen ja uraauurtavaan työhön kosteikkoarkeologian parissa Suomessa ja Pohjoismaissa. 199 000 € Kuraattori Nina Liebenberg tutkii hankkeessaan yliopistokokoelmien näytteitä kulttuurihistoriallisina esineinä. Kokoelmien kuivatut kasvit, geologiset materiaalit, eläinnäytteet ja lääketieteelliset välineet kertovat esimerkiksi sosiaalihistoriasta, kolonialismin perinnöstä ja ekologisesta muutoksesta. Hanke hyödyntää kuratointia sekä tutkimuksellisena että taiteellisena menetelmänä tuodakseen nämä varastoihin kätketyt kokoelmat ja niiden tarinat yleisön nähtäväksi ja keskusteltaviksi. Tutkimukseen liittyvät näyttelyt, konferenssit, työpajat ja digitaaliset alustat toimivat kokeellisina tiloina, joissa tietoa luodaan yhdessä eri tieteen- ja taiteenalojen välillä. 178 100 € Taiteen maisteri Milja Laurila tekee kuva- ja sanataidetta vanhoista tietokirjoista, joiden sivuilta hän peittää ja poistaa osia sisällöistä. Poispyyhkimällä kuvia ja tekstejä Laurila kysyy, mitä jää jäljelle, ja tuo kirjoista esiin jotain uutta ja piilevää. Hän tarkastelee työssään kuvan ja sanan suhdetta sekä niihin liittyvää muistamista ja unohtamista. Hanke tuo esiin erasure-runoutta, Suomessa marginaaliin jäänyttä runouden muotoa, ja kokoaa sen tekijöitä yhteiseen näyttelyyn. Lisäksi hankkeessa syntyy kirja ja tutkimuksellinen essee. 83 100 € Kuvataiteen tohtori, kuvataiteilija, tutkija Johanna Lecklinin hankkeessa kehitetään ikääntyvien kuvataiteilijoiden tuotannon säilyttämistä, luettelointia, tutkimusta, konservointia ja esiintuomista. Taiteilijan kuollessa myös hänen teoksensa monesti tuhoutuvat tai häviävät. Taiteen kuolinsiivous -hankkeen tarkoituksena on tuoda esiin ja tallentaa institutionaalisen kartoituksen ulkopuolelle jääneiden tai jättäytyneiden kuvataiteentekijöiden tuotantoa ja tietotaitoa ennen kuin se katoaa lopullisesti. Säilytettävien teosten valintaa, katalogisointia ja dokumentointia työstetään yhdessä taiteilijoiden kanssa. Hanke tekee uraauurtavaa työtä valottaessaan ja arkistoidessaan katveessa olleiden kuvantekijöiden tuotantoa. 45 600 € Taiteilijapari Leena Valkeapää ja Oula A. Valkeapää kokoavat ja arkistoivat poroihin liittyviä tekstiviestejä lähes 30 vuoden ajalta. Hankkeessa kootaan vuodesta 1997 alkaen lähetettyjä tekstiviestejä elämänpiiristä, joka on täysin sidoksissa poroihin. Viestit välittävät täsmällisiä, suoria ja elettyjä havaintoja poroelämän tapahtumista ja paljastavat kulttuurisia sekä luonnontieteellisiä muutoksia. Tekstiviestit ovat myös runollisia kiteytyksiä erilaisista hetkistä ja omintakeisista elämäntunnoista. Niistä muodostuva tarina on kietoutunut ympäristöönsä, ja kerronta ilmentää kokonaisvaltaisesti saamelaisen käsitteen eallit čábbát (”elää kauniisti”) maailmankuvaa. Hankkeen aikana tekstiviestit kootaan, viimeistellään, ja valmistellaan arkistoitavaksi. 84 000 € Paikan päällä Mitä nousee esiin, kun globaalien kriisien aikakaudella katse tarkennetaan paikalliseen? Rahoitetuissa hankkeissa hierarkkisen keskusta–marginaali-vastakkainasettelun purkaminen tuottaa paikantuneempaa tietoa ja avaa siten uusia näkökulmia mahdollisiin tulevaisuuksiin myös periferiana pidetyillä seuduilla. Taiteen ja kulttuurin kentällä paikkasidonnaisuus voi kääntää syrjäisyyden voimavaraksi. Tutkimusprofessori Florian Stammlerin johtama työryhmä selvittää, miten Venäjän rajan tuntumassa arktisilla alueilla asuvat ihmiset varautuvat kriiseihin. Millaista kokemustietoa kriisivalmiudesta ja yhteisöissä syntynyttä resilienssiä on Naton arktisen rajan tuntumassa asuvilla? Tutkimuksen lähtökohtana on, että haastavat luonnonolot ja ympäristö, jossa erilaiset kulttuuriset, sosiaaliset ja poliittiset intressit risteävät, ovat valmistaneet paikallisia kriiseistä selviytymiseen. Tarkoituksena on vertailla Itä-Lapissa ja Pohjois-Norjan Finnmarkissa elävien marginalisoitujen yhteisöjen varautumisen kulttuureja suomalaisiin ja norjalaisiin naapureihin. 330 800 € Miltä näyttävät jälkiteollisten rajaseutujen tulevaisuudet? Taiteen tohtori Anna Jensenin taiteellinen tutkimus tekee jaetuksi välitilan kokemuksia rajakaupunki Narvassa. Rajakaupunki Narva Viron ja Venäjän rajalla sijaitsee konkreettisesti ja symbolisesti monien ideologioiden, kielten, kulttuurien ja historiankirjoitusten välissä. Jensenin hanke hyödyntää osittain kollektiivisen taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja tekee jaetuksi sitä, miten rajakaupungin välitila – olemisen, kielten, kulttuurien ja ideologioiden väliin jääminen – näkyy arjen tilallisissa ja yhteisöllisissä kokemuksissa. Millaisia ilmiöitä ja potentiaalia voidaan hahmottaa Narvassa, jossa toivo, nostalgia ja pelko sekoittuvat? Kysymällä tätä tutkimus osallistuu keskusteluun paitsi Narvan myös muiden vastaavien rajakaupunkien ja jälkiteollisten paikkojen mahdollisista tulevaisuuksista.67 600 € Väitöstutkija Miia Hautakangas tuo esiin matkailun uuskolonialistisia valtarakenteita Sansibarilla. Sosiaalipsykologian alan väitöstutkimus tarkastelee matkailua globaalina teollisuuden alana Sansibarilla, jossa 1900-luvun puolivälissä päättyneen klassisen kolonialismin vaikutus jatkuu uuskolonialismin muotoina. Vaikka matkailua markkinoidaan kehittyvien maiden kehityksen moottorina, ala on käytännössä monikansallisten toimijoiden hallinnassa, mikä ylläpitää kolonialistisia valtarakenteita ja syventää globaalia eriarvoisuutta. Tutkimus selvittää, miten haavoittuvassa asemassa olevat rantakaupustelijat epävirallisella matkailusektorilla navigoivat, neuvottelevat, ylläpitävät ja vastustavat kolonialistisia valtasuhteita. Toisaalta se tarkastelee, miten vaikutusvaltaiset matkailualan sidosryhmät, jotka vastaavat maan brändäyksestä ja investointien edistämisestä, joko vahvistavat tai haastavat näitä hierarkioita. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään osallistavaa teatteria, jonka avulla rantakaupustelijat yhteisönä käsittelevät arjen ongelmia ja etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja. 152 300 € Meän Periferia ry haluaa muuttaa Meri-Lapin sijainnin kulttuurisena periferiana voimavaraksi. Kemissä toimiva monitaiteinen yhdistys haluaa muuttaa Meri-Lapin maantieteellisen sijainnin kulttuurisena periferiana voimavaraksi ja vahvistaa alueen kulttuurikenttää. Työryhmä pohtii, miten syrjäisyys voi toimia lähtökohtana synnyttäen omanlaistaan taidetta, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä, joka on lähtöisin Meri-Lapin maisemista, kielestä ja kulttuuriperinnöstä. Toiminta on taiteilijalähtöistä, mutta mukaan kutsutaan myös muita paikallisia yhteisöjä ja toimijoita. Tavoitteena on luoda alueelle laajempi kulttuurinen ekosysteemi. 110 000 € Tekstiilitaiteilija Kerttu Ahlholm työskentelee omavaraislähtöisesti Pohjois-Karjalan Enossa: työ pellavan parissa pitää kulttuuriperinnön elävänä. Kun taiteen tekeminen on omavaraislähtöistä, se kiinnittyy tiettyyn paikkaan: Ahlholmilla Enon maalaispitäjään Pohjois-Karjalassa. Kotiseudullaan taiteilijalla on viljelysmaata, jolla hän kesän aikana kasvattaa materiaalinaan käyttämänsä pellavan, sekä perinteiset työvälineet, joilla hän syksyn tullen työstää pellavaa kuiduksi ja kehrää pellavalangan, jotta voi talvella kutoa teokset ja tuottaa prosessista zine-julkaisun. Työskentelyn tavoitteena on luoda kestävä praktiikka omavaraislähtöiselle taiteelle, joka elvyttää kulttuuriperinnöllisesti arvokkaita taitoja, sekä tuottaa laajemmin tietoa kestävästä tavasta tuottaa tekstiilitaidetta maalaisympäristössä. 34 200 € Kuva: Jussi Vierimaa Selaa kaikkia rahoitettuja hankkeja Alla olevasta listasta löydät kaikki tämän syksyn yleisessä haussa rahoitusta saaneet hankkeet. Voit lukea kunkin hakemuksen tiivistelmän klikkaamalla hankkeen nimeä. Voit myös käyttää hakusanoja ja Alat-luokitusta. Tekstit ovat suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi riippuen siitä, millä kielellä hakemus on tehty. Kaikkea Koneen Säätiön myöntämää rahoitusta viime vuosilta voit tutkia täällä. Liity Koneen Säätiön sähköpostilistalle Kun liityt sähköpostilistalle, saat ajankohtaista tietoa säätiön rahoituksesta ja rahoitetuista hankkeista. Avaa tilauslomake uuteen välilehteen