Vuoden Tiedekynä

Vuosittain jaettavalla Vuoden Tiedekynä -palkinnolla haluamme edistää suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja tieteen tulosten saavutettavuutta sekä nostaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen arvostusta. Vuoden Tiedekynä on suurimpia tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettäviä palkintoja Suomessa.

Palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille. Arvioitavat tekstit ovat tieteellisistä lehdistä tai tieteellisistä artikkelikokoelmista, mielellään sellaisista, jotka käyttävät referee-menettelyä. Ympäristöntutkimuksen alalla artikkelien lisäksi palkinto voidaan jakaa tieteellisen kirjan kirjoittajalle. Arvioitaviksi otetaan kolmen palkintovuotta edeltävän vuoden aikana ilmestyneet julkaisut.

Yksi tavoitteistamme on vahvistaa suomen asemaa tieteen kielenä. Suomalaisen ajattelun ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että tieteessä tutkituista asioista voidaan keskustella myös suomeksi ja että eri tieteenalojen peruskäsitteet ja termistöt ovat olemassa omalla äidinkielellä. Mitä helpommin tieteen tulokset ovat ymmärrettävissä, sitä paremmin niitä voidaan hyödyntää myös yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Suomenkielisiä tieteellisiä julkaisuja tehdään tällä hetkellä hyvin pienin raha- ja henkilöresurssein. Verkkojulkaisemisen myötä etenkin painettujen lehtien julkaiseminen on käynyt taloudellisesti yhä vaikeammaksi. Lisäksi kansainvälisten artikkelien painottaminen tutkijanuralla on näkynyt suomenkielisiin julkaisuihin tarjottujen artikkelien määrän laskuna.

Säätiön hallitus nimeää vuosittain henkilön, joka puolestaan valitsee palkinnonsaajan tai -saajat.

Vuoden Tiedekynä -voittajat

Vuoden Tiedekynä 2024 (ympäristöaiheet): Tero Toivanen, Paavo Järvensivu ja Ville Lähde: ”Ekologisen jälleenrakennuksen haaste” 

Vuoden Tiedekynä 2023 (humanistiset tieteet): Sofia Kotilainen: ”Talviaisten rahapaja: Luku- ja kirjoitustaidon hyödyntäminen rahanväärennöstarkoituksiin 1800-luvulla”

Vuoden Tiedekynä 2022 (yhteiskuntatieteet): Sonja Miettinen: “Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen – Etnografinen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa”

Vuoden Tiedekynä 2021 (ympäristötieteet): Pieta Hyvärinen: “Sienestystä pohjoisilla puupelloilla: metsien moninaiset taloudet ja plantaasiosentrismin ongelma”

Vuoden Tiedekynä 2020 (humanistiset tieteet): Sanna Tirkkonen: ”Yksinäisyyden tunteet teoksessa Muumipappa ja meri”

Vuoden Tiedekynä 2019 (yhteiskuntatieteet): Anna-Maria Tapaninen: ”Rajalla laboratoriossa: Iän arviointia, iän määritystä ja ikämääräyksiä”

Vuoden Tiedekynä 2018 (ympäristötieteet): Sampo Soimakallio: ”Biomassan energiakäyttö: vaikutukset hiilinieluihin ja ilmastopäästöihin”

Vuoden Tiedekynä 2017 (humanistiset tieteet): Miika Tervonen: ”Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta”

Vuoden Tiedekynä 2016 (yhteiskuntatieteet): Tero Toivanen & Juhana Venäläinen: ”Yhteisvaurauden uusi aika” 

Vuoden Tiedekynä 2015 (ympäristötieteet): Jari Lyytimäki & Janne Rinne: ”Valon varjopuolet – Valosaaste ympäristöongelmana”

 Vuoden Tiedekynä 2013 (humanistiset tieteet): Laura Wahlfors: ”Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa” 

Vuoden Tiedekynä 2012 (yhteiskuntatieteet): Heikki Hiilamo & Olli Kangas: ”Väärien profeettojen jäljillä? Kahdeksan erää tuloerojen vaarallisuudesta”

Vuoden Tiedekynä 2011 (ympäristötieteet. Palkinto jaettiin neljän kirjoittajan kesken): Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen: ”Suomalainen aarniometsä.” // 

Kimmo Ruosteenoja. ”Miten ja miksi ilmasto muuttuu?” // Ilari E. Sääksjärvi. ”Tuntematon monimuotoisuus – trooppiset kätköpistiäiset hämmästyttävät rikkaudellaan”

Vuoden Tiedekynä 2010. Humanistiset tieteet. Palkinto jaettiin neljän kirjoittajan kesken. Timo Leisiö. ”Musiikin yhdeksän evoluutiota.” // Marke Ahonen. ”Antiikin fysiognomia.” // Pauliina Haasjoki. ”Ambivalenssin ”arvoituksellinen sulo”: Hagar Olssonin Silkkimaalaus.” // Anna-Leena Toivanen ”Hänen henkensä elää. Dambudzo Marecheran nerous.”  

Lisätiedot:
Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen, kalle.korhonen@koneensaatio.fi