Mynä-Mynä-Maassa tekijät toimivat tasavertaisina ja avoimesti kommunikoiden

Veera Saukkonen tutki alkuvuodesta 2023 hyväksytyssä pro gradu -tutkielmassaan Koneen Säätiön Saaren kartanon residenssin ja Mynämäen kunnan yhteistyössä toteuttamaa yhteisötaideteosta, joka oli avoinna yleisölle kesällä 2022 tavoittaen yli 10 000 vierailijaa. Teosta rakennettiin puolentoista vuoden ajan yli 250 tekijän voimin kunnan entiseen palvelukeskukseen, joka puretaan lähitulevaisuudessa.

Entinen palvelukeskus saa uuden elämän

Koneen Säätiön Saaren kartanon ja Mynämäen kunnan yhteistyössä toteuttama yhteisötaideteos Mynä-Mynä-Maa hurmasi yleisönsä saavuttaen 10 000 kävijän määrän vuoden 2022 aikana. Teosta työstettiin puolentoista vuoden ajan Mynämäen entisen palvelukeskuksen Lizeliuskodin tiloihin.

Yhteisötaideprojekti huipentui avajaisiin toukokuussa 2022, jonka jälkeen teoskokonaisuus oli yleisön nähtävillä saman vuoden kesän ja osittain myös syksyn ajan. Yli 250 henkilön voimin toteutettu yhteisötaideteos sisältää 72 teosta, joista 43 on toteutettu erillisiin huoneisiin, pääosin entisiin potilashuoneisiin.

Jokainen teos imaisee kävijän sisään omaan maailmaansa. Teosten aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, tosin jotkut aiheet toistuvat toisia enemmän. Paikallisuus sekä ihmisen ja luonnon suhde ovat esimerkiksi teoksissa toistuvia aiheita. Enimmäkseen teokset ovat kuitenkin omia kokonaisuuksiaan, joilla kaikilla on oma tarinansa. Teosten sisällöt kiinnittyvät useasti tekijöiden elämään ja käsittelevät esimerkiksi paikallisia elinkeinoja ja luonnonsuojelua. Aiheiden, materiaalien ja teosten toteutustapojen runsaudesta huolimatta teokset muodostavat eheän kokonaisuuden, jolla tuntuu olevan yhteinen identiteettinsä.

Projektissa muodostuneet tekijyyden kokemukset

Yhteisötaideteoksena Mynä-Mynä-Maa on mahdollistanut erilaisia tekijyyden kokemuksia. Kaikki projektin luovaan tekemiseen osallistuneet henkilöt ovat projektin tekijöitä, sillä tekijä vastaa terminä parhaiten tekijöiden kokemusta heidän roolistaan projektissa. Tekijä ei terminä erottele ammattimaisia ja ei-ammattimaisia tekijöitä toisistaan, vaan korostaa kaikkien tasavertaista roolia projektin toteutuksessa.

Puolentoista vuoden aikana projektiin ehti osallistua ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Heidän tavoitteet osuutensa suhteen saattoivat vaihdella. Vaikka projekti näyttäytyi usealle tekijälle yhdessä tekemisenä projektin tiloissa, on olennaista tunnistaa myös muunlaiset tekijyyden kokemukset.

Yhteisötaideteoksen toteuttamiseen osallistui myös ihmisiä, jotka olivat mukana vain lyhyen ajan, eivätkä aina edes paikan päällä Mynä-Mynä-Maan tiloissa. Tällöin tekijyyden kokemus ei päässyt välttämättä vahvistumaan. Pitkän kestonsa ansiosta projekti mahdollisti kuitenkin erityisen sitoutuneen osallistumisen tekijöilleen. Kuukausien, joidenkuiden kohdalla jopa yli vuoden aikana tapahtunut taiteellinen työskentely projektissa soi heille mahdollisuuden paneutua erityisesti omiin teoksiinsa ja tavoitteisiinsa niiden suhteen. Tällaiset jäsentyneet taiteelliset pyrkimykset korostuvat Mynä-Mynä-Maan tekijöiden keskuudessa.

Pitkän kestonsa lisäksi yhteisötaideteos tarjosi tekijöille mittavan kokoisilla tiloillaan kattavat mahdollisuudet toteuttaa omia taiteellisia visioitaan. Mynä-Mynä-Maa on ollut yhteisötaideteoksena siitä poikkeuksellinen, että kaikki tekijät ovat esiintyneet siinä omilla nimillään, jolloin motivaatio työstää omaa teosta on todennäköisesti kasvanut. Tämän myötä tekijyyden kokemus on päässyt kehittymään aivan erityislaatuisella tavalla.

Yksin yhdessä tehty taide ja vertaistuen merkitys

Erilaisten tekijyyden kokemuksien ja erityisesti tekijöiden keskittymisen henkilökohtaisiin taiteellisiin pyrkimyksiinsä mahdollisti yhteisötaideprojektin lähtökohtien lisäksi myös sitä ohjaavat yhteisötaiteilijat Pia Bartsch ja Meri-Maija Näykki sekä heidän ja tekijöiden välillä vallinnut luottamuksen sekä vastavuoroisen ja tasavertaisen kommunikoinnin ilmapiiri.

Ohjaavilla yhteisötaiteilijoilla oli olennainen rooli projektin yhtenäistämisessä ja siinä, että tekijät tunsivat itsensä ja ideansa tervetulleiksi heti ensimmäistä kertaa Mynä-Mynä-Maahan astuessaan. Tekijöiden toinen toisilleen koko prosessin ajan tarjoama vertaistuki lisäsi heidän tunnettaan oman osuutensa merkityksestä projektissa sekä vahvisti yhteisöllisyyden kokemusta.

Erilaiset tekijyydet näkyivät Mynä-Mynä-Maassa muun muassa erilaisina työskentelytapoina. Yhteisissä tiloissa tapahtuneen taiteellisen toiminnan lisäksi työskenneltiin itsenäisesti omien teosten parissa, joko pienemmän ryhmän kesken tai yksin. Tällainen yksin yhdessä tehty taide kuvaa suurta projektia ja sen yhteisön sisällä olevia pienempiä ryhmiä sekä niiden sisäistä taiteellista työskentelyä ja tavoitteita. Onkin tunnistettava, kuinka yhteisöllisyys ja taiteen tekeminen eivät näyttäydy yhteisötaideprojektissa välttämättä ainoastaan taiteen varsinaisena yhdessä työstämisenä. Sen sijaan tekijyyden tavat tulevat esiin myös projektin sisäisinä yhteisöinä tai yksittäisinä tekijöinä, joiden taiteelliset pyrkimykset ja tekemisen pääpaino kohdistuvat heidän omiin teoksiinsa.

Huolimatta siitä, millaisella kokoonpanolla tekijät omaa teostaan työstivät tai kuinka paljon he osallistuivat oman teoksensa ulkopuolella tapahtuvaan taiteelliseen työskentelyyn, muodostui suurimmalle osalle kokemus ryhmään kuulumisesta. Yhteinen päämäärä yhteisötaideteoksen toteutumisesta yhdisti tekijät suureksi joukoksi, jossa jokainen teki parhaansa oman osuutensa suhteen, omista lähtökohdistaan riippuen.

Materiaaliset muutokset ja katoavan teoksen luonne

Mynä-Mynä-Maan prosessia ohjasivat tekijöiden lisäksi materiaalivalinnat ja niiden saatavuus sekä entisen palvelukeskuksen tilat, joihin yhteisötaideteos sijoittuu. Erityisesti pohjatyöhön vaadittavia välineitä ja materiaaleja lukuun ottamatta projektissa käytetyt materiaalit ovat enimmäkseen kierrätettyjä, jolloin nimenomaan niiden saatavuus on vaikuttanut teosten ideointiin ja toteutukseen. On myös voitu tietoisesti korostaa materiaalien merkitystä teoksiin sisältyvän kerronnan välineenä. Teoksissa on hyödynnetty muun muassa rakennustyömaalta yli jäänyttä eristysmateriaalia, lääkeluettelon sivuja ja luonnonkasveja.

Mynä-Mynä-Maan fyysinen ympäristö on osaltaan rajannut, mutta myös mahdollistanut mitä villeimpienkin ideoiden toteuttamisen. Entiset potilashuoneet ovat taipuneet esimerkiksi merenalaiseksi maailmaksi ja ihmisen jälkeisen ajan tilaksi, jonka luonto on vallannut omakseen.

Mynä-Mynä-Maa on moniaistinen kokonaisuus, jonka teokset näyttäytyvät ja tuntuvat monella tapaa. Visuaalisen muotonsa lisäksi teokset sisältävät erilaisia pintoja, joista osaa voi jopa koskettaa. Moniaistisuus ilmenee teoksissa niin ikään äänen ja liikkeen muodossa. Molemmat toimivat niissä esimerkiksi osallistavina elementteinä ja tunnelman luojina. Moniaistisuus esiintyy teoskokonaisuudessa myös muutoksina, joihin tekijät eivät ole varsinaisesti itse voineet vaikuttaa.

Projektin aikana ja sen valmistumisen jälkeen materiaalit ovat jatkaneet olemistaan. Ne toimivatkin yhteisötaideteoksessa myös itsenäisinä toimijoina, yhteistyössä ihmisen kädenjäljen kanssa.

Tällaisten ei-inhimillisten toimijoiden aiheuttamat materiaaliset muutokset teoksissa ovat huomattavissa niiden visuaalisessa ulkoasussa, kun esimerkiksi luonnonmateriaalit kuihtuvat, maalipinnat kuluvat ja paperiset pinnat kupristuvat ajan kuluessa. Kuukausia avajaisten jälkeen esimerkiksi luonnonmateriaaleja tai savipohjaisia materiaaleja sisältävissä teoksissa on havaittavissa hajumaailman muutoksia.

Joidenkin teosten tapa keskustella Mynä-Mynä-Maan rajojen ulkopuolisen ympäristön kanssa vaikuttaa niiden tunnelmaan. Teokset saattavat näyttäytyä erilaisina esimerkiksi valaistuksesta tai jopa vuodenajasta riippuen. Yhteisötaideteoksen sijoittuminen ympäristöönsä ja sen maiseman muutoksiin korostaa teoksen muuntuvaisuutta.

Mynä-Mynä-Maan erityisyys

Hankkeen erityisyys piilee sen poikkeuksellisen mittavassa toteutustavassa ja sijoittumisessa juuri paikalliseen entiseen palvelukeskukseen. Toteutustapa käsittää puolestaan niin projektin keston, sen konkreettisen koon kuin merkittävän tekijämäärän. Ohjaavien yhteisötaiteilijoiden ja muiden tekijöiden keskinäinen ja tasavertainen yhteistyö sekä teosten esittäminen jokaisen tekijän omalla nimellä on epäilemättä lisännyt heidän motivaatiotaan toteuttaa teoksensa.

Yhdessä tekemisen ja tekijöiden ryhmään kuulumisen tunteen lisäksi olennaiseen osuuteen projektissa nousivat heidän taiteelliset pyrkimyksensä ja niiden tavoittelu. Ehtona tekijöiden taiteellisten visioiden toteutumiselle oli heidän mahdollisuutensa toimia projektissa aktiivisina osapuolina. Tekijyyden kokemus nousikin lopulta taiteilijuutta tärkeämmäksi, vaikka tekijät kokivat kyllä tekevänsä taidetta. Myönteinen tapa haastaa ja laajentaa käsityksiä taiteesta ja taiteilijuudesta korostaa Mynä-Mynä-Maan ainutlaatuisuutta.