Lauttasaaren kartanon historia

Koneen Säätiön muutto kartanoon vuonna 2018 merkitsi uutta vaihetta vuonna 1837 rakennetun kartanon ja Lauttasaaren vanhimman rakennuksen, vuosilta 1791–93 peräisin olevan Punaisen huvilan, monivaiheisessa historiassa.

Maanviljelijä- ja kauppiassukua edustanut Mårten Weurlander rakennutti Lauttasaaren kartanon ensimmäisen päärakennuksen, Punaisen huvilan, 1792. Weurlander-suku omisti Lauttasaaren tilukset lähes sata vuotta, kunnes vuonna 1836 omistajaksi tuli lääketieteen tohtori Lars Henrik Törnroth. Tämä puolestaan möi saaren Claes Wilhelm Gyldénille, joka oli Suomen yleisen maanmittauskonttorin yli-insinööri. Gyldénit omistivat Lauttasaaren kartanon 1836-1839. Claes Wilhelm Gyldén rakennutti kartanon uuden empire-tyylisen päärakennuksen 1837, mutta rakennuksen suunnittelijaa ei tiedetä.

Lauttasaaren kartano vaihtoi omistajaa jo vuonna 1839, kun sen osti maanmittari Nils Siljander. Seuraava omistaja oli venäläissyntyinen kauppias Ivan Wavulin, joka osti kartanon 1871 ja asettui perheineen sinne asumaan. Wavulinien aikana Lauttasaareen, pääasiassa sen rannoille, alettiin rakentaa pääkaupunkilaisten säätyläisten huviloita. Ensimmäinen tontti myytiin tähän tarkoitukseen vuonna 1873, mutta varsinaisesti palstoitus käynnistyi vuonna 1895. Wavulinin ollessa kartanon omistaja palstoja sekä vuokrattiin että myytiin.

Kauppaneuvos Julius Tallberg osti Wavulinilta vuonna 1905 Kotkavuoren pohjoisrinteellä sijainneet Hjördishemin ja Sätran palstat. Vanha palstajako on osin vieläkin näkyvissä, sillä vuokrasopimukset ulottuivat 1940-luvulle asti. Tallberg osti itse kartanon ja sen jäljellä olevat maat vuonna 1911. Julius Tallbergin aikana 1920-luvun alussa kartanon päärakennuksessa toimi muun muassa kahvila. Hänen poikansa Gunnar Tallberg muutti rakennukseen asumaan 1920-luvulla, jolloin rakennusta uudistettiin.

Kartanon puiston suunnitteli vuonna 1921 Bengt Schalin, yksi maan johtavista suunnittelijoista. Lauttasaaren kartanon puutarhasuunnitelma edustaa ajalleen tyypillistä porvarishuvilan tai -kartanon muotopuutarhasuunnitelmaa.

Vuonna 1946 Julius Tallbergin miniä Clara Tallberg myi kartanon rakennuksen Allergiatutkimussäätiölle. Vuonna 1954 kartano muutettiin SPR:n sairaalaksi. Helsingin kaupunki osti kartanon Suomen Punaiselta Ristiltä vuonna 1978. Vuonna 1980 kartanosta tuli muistisairaiden vanhusten hoitokoti, joka toimi rakennuksessa vuoteen 2012 saakka.

Koneen Säätiö osti kartanon sekä sen pihapiirissä sijaitsevan Punaisen huvilan Helsingin kaupungilta syksyllä 2015. Punainen huvila vuodelta 1793 on Lauttasaaren vanhin pystyssä oleva rakennus. 

Lauttasaaren kartanoalue muodostaa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on historiallisesti kerrostunut. Yleiskaavassa alue on määritelty arvokkaaksi ja se on myös suojeltu asemakaavalla. Suojelu koskee sekä rakennuksia että sen ympäristöä.

Lue lisää: