Uutiset Tiede 04.05.2021 25 000 euron Vuoden Tiedekynä -palkinnosta kilpailee kahdeksan ehdokasta ympäristötieteen alalta Jaa: Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittaja valitaan tänä vuonna ympäristötieteen alalta. Kilpailuun ilmoittautui noin sata tieteellisissä lehdissä tai artikkelikokoelmissa ilmestynyttä julkaisua. Kahdeksan voittajaehdokasta on listattuna tämän artikkelin lopussa. Vuoden Tiedekynä -kilpailuun tänä vuonna tarjotuissa teksteissä korostuivat ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä seurannut globaali kriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Myös ihmisen ja luonnon rajapintoja käsiteltiin julkaisuissa monipuolisesti. ”Tarjotut tekstit olivat ympäristötieteellisestä painotuksesta huolimatta selkeästi monitieteellisiä. Suuri osa suomenkielisistä ympäristötieteellisistä julkaisuista sijoittuu ihmistieteiden ja ympäristötieteen väliseen maastoon, ja yhteiskuntatieteelliset metodit olivat myös näissä tarjotuissa artikkeleissa vahvasti läsnä”, kertoo Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen. Korhosen ja toimittaja Riikka Suomisen muodostama esiraati valitsi ehdokaslistalle kahdeksan artikkelia ja julkaisua. Valittujen ehdotusten joukosta voittajan valitsee yhteiskuntapolitiikan professori emerita Marja Järvelä. Voittaja julkistetaan tiistaina 18.5. ”Lukemamme tekstit olivat tieteidenvälisyydessään suurissa medioissa esillä olevia ympäristö- ja ilmastoartikkeleita monipuolisempia. Moni niistä ansaitsisi enemmän huomiota”, Riikka Suominen sanoo. Vuoden Tiedekynä -palkinto jaetaan vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Sen tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Palkinto myönnetään vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja ympäristötieteellisen kirjoittamisen aloilla. Palkinto jaetaan tänä vuonna yhdennentoista kerran. Ehdokaslista Säde Hormio, ”Yksilön vastuu yhteisöjen jäsenenä”, teoksessa Simo Kyllönen & Markku Oksanen (toim.) Ilmastonmuutos ja filosofia (Gaudeamus 2020) 104–125. Hormio käsittelee filosofisen ilmastoetiikan pohjalta yksilöiden ja erilaisten yhteisöjen, joihin yksilöt kuuluvat, vastuuta ilmaston lämpenemisen torjumisessa. Pieta Hyvärinen, ”Sienestystä pohjoisilla puupelloilla: metsien moninaiset taloudet ja plantaasiosentrismin ongelma” Alue ja ympäristö 49 (2020) 22–43. Hyvärinen tutkii Suomen puuntuotannon plantaasimaisuuden vaikutusta sienestykseen ja analysoi sienestykseen liittyviä kokemuksia ja siitä saatavaa toimeentuloa, joka perustuu metsän arvaamattomaan moninaisuuteen. Jere Nieminen & Ari Jokinen, ”Hulevesi muuttaa kaupunkia – infrastruktuuri suhteiden rakentamisena”, Tiede & edistys 2/2018, 129–144. Nieminen ja Jokinen käsittelevät hulevesien eli sade- ja sulamisvesien vaikutusta kaupungin infrastruktuuriin, jonka tutkijat näkevät avoimesti ja jatkuvasti kehittyvänä järjestelmänä. Panu Pihkala, Hannele Cantell, Kirsti M. Jylhä, Jari Lyytimäki, Riikka Paloniemi, Anna Pulkka & Ilkka Ratinen, ”Ahdistuksen vai innostuksen ilmasto? Ilmastoviestinnän ja -kasvatuksen keinoja ilmastoahdistuksesta selviytymiseen”, teoksessa Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen (toim.), Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (2020) 153–171. Pihkala ja kollegat tutkivat lasten ilmastoahdistuksen monenlaisia muotoja, jotka johtuvat ilmastotoimien puutteesta tai runsaasta ilmastopuheesta. Tutkijat tähdentävät lasten oma-aloitteisen toimijuuden tukemisen tarvetta. Mikko Piispa & Panu Pihkala, ”Onko ilmastonmuutos sukupolvikysymys?”, Tieteessä tapahtuu 4/2020, 3-7. Piispa ja Pihkala pohtivat, onko ilmastoahdistus sukupolvikysymys erityisesti nuorille, ja miten ilmastokriisin vaatimat toimenpiteet voitaisiin toteuttaa eri sukupolvien ja ryhmien yhteistyönä. Pertti Rannikko, ”Suden salametsästys ja vaikenemisen kulttuuri”, Oikeus 49/1 (2020) 74-93. Analysoimalla tärkeää oikeustapausta 2010-luvun lopulta Rannikko tutkii sitä, mielletäänkö suden salametsästys rikokseksi, ja toteaa, että salametsästykseen suhtautuminen on ehkä muuttumassa. Marjaana Toivonen, ”Luonnon palvelut lautasella”, teoksessa Hanna Mattila (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä (Gaudeamus 2020) 52–67. Toivonen tarkastelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vaikutuksia ruoantuotantoon ja erityisesti pölyttäjien ja muiden hyönteisten asemaa siinä. Jarno Valkonen, Olli Pyyhtinen, Turo-Kimmo Lehtonen, Veera Kinnunen & Heikki Huilaja, Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen (Vastapaino 2019). Valkonen kollegoineen erittelee jätteen merkitystä taloudessa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa sekä suomalaisen yhteiskunnan että länsimaisen elämäntavan näkökulmasta yhteiskuntatieteellisen jätetutkimuksen metodeilla. Lisätietoja Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen kalle.korhonen@koneensaatio.fi 050 344 7468