Apurahat ja residenssipaikat Tiede ja taide Keinotrooppisuus – keinotekoisen trooppisuuden ja tropiikin representaatioiden tutkimuksen syventäminen ja yhteistyön laajentaminen, taiteellinen ja tieteellinen työskentely Päähakija Taiteen maisteri Sysser Anna Sofia Myöntösumma 62500 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Nykykulttuurin tutkimus Myöntövuosi 2020 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Keinotekoinen trooppisuus kukoistaa Suomessa. Täällä on lukuisia “trooppisia” lomakohteita ja tuotteita. Pakenemme räntää kylpylöihin ja sisäpuutarhoihin, syömme tropiikin hedelmiä, sisustamme trooppisilla kasveilla – saatamme kuluttaa trooppisuutta päivittäin. Kaupallisuuden lisäksi Suomessa tehdään tärkeää suojelu-ja tutkimustyötä tropiikkiin liittyen. Maapallon kuumentuessa sisämaailmojen ylläpito kuitenkin huolettaa. On aika selvittää: Mitä trooppinen merkitsee täällä pohjoisessa? Mitä unelmia “suomalais-trooppisuuteen” kätkeytyy? Miten tämä on suhteessa ympäristökriisiin? Jatkan helmikuussa 2020 aloittamaani hanketta. Äärimmäisen kiehtovat kohtaamiset ja kasvava ymmärrys kannustavat minua jatkamaan. Olen mm. vieraillut 13 kohteessa ja haastatellut 30 henkilöä. Sisältö yllättää: suomalais-trooppisen kulisseissa on laaja kirjo ihmisiä, tarinoita ja unelmia. Praktiikkani syventämisen lisäksi laajennan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (mm. Viikki Tropical Resources Institute). Toteutan dokumenttielokuvan, esityksen, yhteisnäyttelyn, paikkasidonnaisen installaation ja kaksi yhteisartikkelia. Sovellan työssäni tropikalismin teoriaa. Se viittaa vuosisatoja vanhaan ajatteluun, jossa trooppinen on konstruoitu "läntisen" maailman ympäristölliseksi Toiseksi (esim. Arnold, The Problem of Nature, 1996). Stereotyyppinen ajattelu elää edelleen lauhkealla vyöhykkeellä. Ilmiöstä ei ole tarpeeksi keskustelua tai tutkimusta Suomessa. Haluan jakaa havaintojani monenlaisten yleisöjen kanssa ja purkaa toiseuttavia representaatioita. Reflektoin myös omaa positiotani. Hankkeeni lisää ymmärrystä Suomesta löytyvästä trooppisuudesta ja suhteestamme tropiikkiin. Ilmiön moninaisuus tarvitsee moninaiset välineet ja pitkäjänteistä työtä. Aihe on uniikki, ajankohtainen, kehollinen ja metaforinen. Pinnalliset muovipalmut ja runolliset tulevaisuushaaveet kietoutuvat yhteen. Työni ytimessä on monimuotoisuuden tärkeys, niin biodiversiteetin kuin ajattelun kannalta. Loppuraportin tiivistelmä Käsitteelläni keinotrooppisuus viittaan ilmiöön, jossa trooppisuutta luodaan ja esitetään maantieteellisen tropiikin ulkopuolella. Paikallistan tämän yleisökohteisiin ja paivittäistuotteisiin (esim. Tropiclandia tai Trooppinen Mysli). Apurahalla tein tutkimusta tästä tropikalismin viitekehyksessä, keräsin tieteellistä ja taiteellista aineistoa 20:ssä keinotrooppisessa kohteessa Suomessa ja haastattelin lukuisia työntekijöitä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Vierailin kohteissa käyttäen kehittämääni luovaa etnografista menetelmää: lomaileva havainnointi. Tutkimukseni kiinnittyy jälkikoloniaalisiin keskusteluihin ja jatkaa niitä suomalaisen kulutuskulttuurin, arjen estetiikan ja pohjoisen ympäristön kontekstissa. Toteutuneet teokset: luentoesitys Lauhkeat palmut, vertaisarvioitu artikkeli [Kulttuurintutkimus 38(4)], kuratoimani Eloa!-yhteisnäyttely, kaksi paikkasidonnaista installaatiota: Paratiisirantaviiva (Ärjänsaari) & Kietoutunut lomaan (Sotkamo), kaikenikäisille suunnattu Paradisaea-esitys työryhmänä, Lämpövyöhyke-asu ja videoteos Lyhyt kävelyluento: keinotrooppisuus & tropikalismi. Työskentelin sekä itsenäisesti että eri alojen tekijöiden kanssa. Kansainvälinen osuus työskentelystäni toteutui Bilbaossa (Baskimaa), Antespacio-kollektiivin kutsumana. Apurahakaudelta kesken jää dokumenttielokuvahanke, josta on kuvattu noin 80% materiaalista ja leikattu kaksi demoversiota. Tuotantoyhtiönä on ollut napafilms oy. Apuraha on ollut työlleni merkittävä, sillä olen voinut kehittää taiteen ja tieteen välistä praktiikkaani. Olen onnistunut avaamaan keskustelua keinotrooppisuudesta ja tropikalismista niin taiteen kuin tieteen konteksteissa, saanut innostunutta vastaanottoa ja kokenut tärkeitä kohtaamisia aineistoni kohteissa. Työtäni on ollut esillä eri puolilla Suomea ja se on tavoittanut monenlaisia yleisöjä. Aiheen laajuus, aineiston runsaus ja kietoutuminen kestävyyden kysymyksiin kannustavat minua jatkamaan seuraavaksi tohtoriopintoihin. Takaisin apurahalistaukseen