Uutiset

Taide

25.04.2019

Yhteisötaiteen triennaali 2019: Heidi Hänninen: Aktivismia taiteella

Katutaiteilija, yhteisötaiteilija ja taidekasvattaja Heidi Hänninen toteuttaa Lauttasaaressa katutaideprojektin yhdessä paikallisen yhteisön kanssa. Triennaalin koordinaattori Veera Lehtola kysyi Hänniseltä, mitä yhteisötaide hänelle merkitsee.






Heidi Hänninen on katutaiteilija, yhteisötaiteilija ja taidekasvattaja. Hän on valmistunut Kuvataideakatemiasta ja työskentelee yhteisötaiteen kentällä. Huhti–toukokuussa Heidi toteuttaa katutaideprojektin Lauttasaareen.

Sosiaalisten projektien kutsu on voimakas. ”Olen kyllä tehnyt taidetta myös ihan omista lähtökohdistani, mutta vähemmän. Surullisten piknik -installaatio (2013–2018) oli sellainen projekti. Mutta siinäkin minua alkoi häiritä vuorovaikutuksen puuttuminen ja aloin vetää työpajoja kuoleman ja surun teemoista”, Heidi toteaa.

Mitä tarkoittaa olla yhteisötaiteilija? Heidille sitä, että eettinen vastuu kasvaa moninkertaiseksi, kun tekee taidetta yhteisöjen kanssa. ”Olen itse sitoutunut tutkimaan vastuuta ja valtaa, mutta jokainen käsite pitää jaksaa reflektoida.” Heidi ei halua vaikuttaa liikaa syntyvien yhteisötaideteosten estetiikkaan: ”Katutaiteilijana ja kuvanveistäjänä tulen usein jonkun tekniikan kanssa. Minulle on kuitenkin tärkeää mennä ihmiset edellä. Ei niin, että teoksesta tulee minun tekemäni näköinen.”

Toisaalta Heidin Kontulaan vuonna 2018 tekemä Seesami-kissa-seinämaalaus on kokonaan Heidin käsialaa. Sen yhteisötaiteellinen osuus on rakentunut vasta maalauksen jälkeen, lasten sadutustyöpajoissa. ”Kontulassa monilla on pakolaistausta. Seesamin tarinaa on rakennettu lasten ehdoilla. Usein Seesami on paennut sotaa tai nälänhätää ja tullut etsimään parempaa elämää ja sitä kautta lapset ovat saaneet rakentaa myös omaa tarinaansa.”

Viime aikoina Heidi on työskennellyt yhteisötaiteilijana Merilahden peruskoulussa Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeessa. ”Se on ollut ihan mahtavaa, ihan mielettömiä ahaa-elämyksiä! Se voimaantuminen, että kaikista haasteista ja kielten moninaisuudesta on löytynyt voimavaroja!” Kielet ylipäänsä kiinnostavat Heidiä. ”Kommunikaatio on mielestäni yhteisötaiteen keskeinen elementti. Taidekin on kieli.”

Heidillä on vahva ajatus yhteisvastuusta, ihmisten jaetusta olemassaolosta. ”Haluan vastustaa polarisoitumista. Haluan, että ihmiset löytävät toisensa. Mahdollista on enemmän kuin mahdotonta.” Taide on uuden luomista ja sitä kautta myös toivon luomista. Aiemmin Heidillä on ollut tarve valita taiteen ja aktivismin välillä. ”Nyt on ollut jo pidemmän aikaa harmoninen olo. Yhteisötaide on minun paikkani maailmassa.”

Kirjoittaja

Veera Lehtola