Uutiset Julkaisut 28.01.2020 Koneen Säätiön kieliohjelma tuki Suomen monikielisyyttä eri tavoin Jaa: Kielten tukeminen ja kieliymmärryksen lisääminen parantavat kieliyhteisöihin kuuluvien osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia, vähentävät syrjäytymistä ja viime kädessä edistävät yhteiskuntarauhaa. Tähän tulokseen päätyy dosentti Ulla Tiililä, joka laati tänään julkaistavan Koneen Säätiön viisivuotisen kieliohjelman vaikuttavuuden arvioinnin. Koneen Säätiön kieliohjelmassa pyrittiin edistämään sekä suomen ja pienten suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvien kielten että Suomen vähemmistökielten asemaa. Säätiö myönsi rahoitusohjelmassa vuosina 2012–2016 yhteensä noin 20 miljoonaa euroa noin 250 hankkeelle, joista viimeiset jatkuivat 2010-luvun loppuun asti. Ohjelmassa oli tavalla tai toisella mukana ainakin 60 eri kieltä, murretta tai kielimuotoa. Kieliohjelma eteni monella rintamalla: kieliä dokumentoitiin ja tutkittiin, järjestettiin opetusta, laadittiin opetusmateriaaleja sekä tehtiin taidetta. Näin kieliohjelmasta tuli kielipoliittinen. Kielten asemaan vaikutettiin nostamalla esiin vähemmistökielien merkitystä niiden puhujayhteisöille ja parantamalla heikosti dokumentoitujen kielten dokumentaatiota, kieliteknologiaa ja opetusta. Kieliä tuettiin erillisinä, mutta myös yhdessä, sillä monikielisyyden tukeminen kuului ohjelman arvoihin. Vaikuttavuuden arvioinnissa kävi ilmi, että kieliohjelmasta rahoitetut tutkijat toivat paljon uusia kieliaineistoja tutkimuksen piiriin ja myös kieliyhteisöjen käyttöön, mutta myös kielen parissa työskenteleviä toimijoita ympäröivään yhteiskuntaan. Esimerkiksi Itä-Helsingin kouluissa toiminut hanke pystyi oikealla hetkellä tukemaan opettajia toimimaan rohkealla tavalla monikielisessä ympäristössä. Ohjelma lisäsi muutenkin ymmärrystä siitä, että yksilöllinen monikielisyys on tärkeä osa inhimillistä kulttuuria. Lukuisat tutkimushankkeet Suomen ja muiden maiden yliopistoissa vahvistivat kieliohjelman piirissä olleiden suomalais-ugrilaisten kielten ja Suomen vähemmistökielten, kuten romanin, kuvausta ja tutkimusperinnettä. Kansalliskirjastossa digitoitiin suuri määrä suomalais-ugrilaisten kielten aineistoja 1900-luvulta, Kuurojen liitossa luotiin viittomakielen kansalaissanakirja, ja Kotuksessa Vanhan kirjasuomen sanakirja edistyi huomattavasti. ”Koneen Säätiö pohtii vaikuttavuuttaan monella tasolla ja painottaa vaikuttavuuden laadullista analyysiä sekä tiede- ja taiderahoituksen vaikuttavuuden pitkää aikajännettä. Tutkimusrahoitus vaikuttaa yleensä hitaasti, eikä varsinkaan humanistinen tutkimus yleensä johda nopeisiin innovaatioihin, vaan tutkimustulokset muuttavat vähitellen yliopisto-opiskelijoiden ja suuren yleisön käsityksiä asioista sekä lopulta myös yhteiskuntaa. Sama pätee kieliohjelmaan: sen pitkän tähtäimen vaikuttavuutta voi arvioida vasta vuosien kuluttua”, toteaa Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen. Kieliohjelman vaikuttavuuden arviointi tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 2017 ja 2019. Tutkimuksena se perustui laadulliseen sisältöjen analyysiin. Kielten tukeminen on ihmisten ja yhteisöjen tukemista – Koneen Säätiön kieliohjelman vaikuttavuuden arviointi -raportti julkaistaan tänään tiistaina 28.1. säätiön järjestämässä Kieli, valta ja osallisuus -seminaarissa Helsingin Paasitornissa. Seminaarin puheenvuoroissa keskustellaan siitä, miten keskeinen kieli on ihmisten ja yhteisöjen valtasuhteiden rakentumisessa ja poliittisten tavoitteiden toteutumisessa, esimerkiksi yhdenvertaisuudessa ja osallisuuden kokemuksissa. Lue raporttiLue Itä-Helsingin uudet suomen kielet -hankkeessa mukana olleen toimittaja Reetta Rädyn kirjoitus Kutsumme kielitaidottomiksi niitä, jotka osaavat eniten kieliä – kielen valta näkyy myös puheessa kielistäSeuraa Kieli, valta ja osallisuus -seminaarin striimausta ti 28.1. klo 9.00–13.00 Facebookissa Koneen Säätiön sivulla.