Hevosen ja ihmisen suhteesta – ja muita sarjakuvia uusista apurahankkeista

Pyysimme kolmea sarjakuvataiteilijaa – kaikki vuoden 2016 apurahansaajiamme – piirtämään omat tulkintansa kolmesta uudesta apurahahankkeesta. Mari Ahokoivun kuvitus kertoo tutkija Victoria Peemotin väitöskirjan aiheesta: ihmisen ja hevosen suhteesta Tuvan ja Altain tasavalloissa ja Länsi-Mongoliassa Keski-Aasiassa. Hannele Richert tarttui ohjaaja Pauliina Feodoroffin ja suuren työryhmän ainutlaatuiseen projektiin Miltä sopu näyttää. Juliana Hyrri piirsi sarjakuvaansa tutkija Ralf Kaurasen, dosentti Olli Löytyn ja sarjakuvataiteilija Johanna Rojolan Sarjakuva ja siirtolaisuus -projektista.

Pauliina Feodoroff ja työryhmä: Miltä sopu näyttää

Saamelaisaktivisti ja ohjaaja Pauliina Feodoroffin koollekutsuma työryhmä yhdistää monivuotisessa hankkeessaan perinteistä luontotietoa, tutkimusta ja taidetta tavoitteenaan korjata ihmisen metsille ja vesistöille aiheuttamia vahinkoja Näätämö-joen valuma-alueella ja Muddusjärjen paliskunnassa.

”Miltä sopu näyttää yhdistää konfliktitutkimuksen uusinta ymmärrystä ja kriittisen dialogin menetelmiä taiteen keinoihin ja paikalliseen tietoon dekolonioidakseen saamelaisalueen maankäyttöä ja näyttääkseen, kuinka sopu tehdään mahdolliseksi”, kertovat tekijät.

Victoria Peemot: Ihmisten ja hevosten suhteet Keski-Aasiassa

Ihmisten kyvyttömyys ylläpitää ekologista tasapainoa on saanut tutkijat tarkastelemaan uudelleen lajienvälisiä suhteita. Eläinten tutkimuksessa on viime aikoina tutkittu ihmisen riippuvuutta ja vuorovaikutusta muiden kuin ihmislajien kanssa. Tutkija Victoria Peemot aikoo etnologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan tutkia ihmisen ja hevosen välisiä suhteita Tuvan ja Altain tasavalloissa ja Länsi-Mongoliassa Keski-Aasiassa. Näillä alueilla yhteisöt ovat olleet perinteisesti nomadisia, ja niihin ovat vaikuttaneet etenkin ihmisten ja eläinten väliset suhteet. Poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset Neuvostoliiton sosialistisesta kolonisaatiosta globaaliin markkinatalouteen ovat muovanneet liikkuvien paimentolaisten ja eläinten elämää.

Hevosilla on ollut suuri henkinen ja aineellinen merkitys alueella, mutta tähän asti ei ole tutkittu, miten ihmisten ja ei-ihmisten väliset suhteet ovat muuttuneet ja muotoutuneet näiden muutosten keskellä.

Sarjakuva ja siirtolaisuus. Kuuluminen, kerronta ja aktivismi

Tutkija Ralf Kaurasen, dosentti Olli Löytyn ja sarjakuvataiteilija Johanna Rojolan työryhmä aikoo käsitellä aikamme keskeistä yhteiskunnallista kysymystä: siirtolaisuutta. Ryhmä uskoo, että sarjakuvalla on voimaa auttaa ja korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita sekä ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja.

Kun ihmiset ovat liikkeessä, johonkin paikkaan tai kulttuuriin kuulumisesta muodostuu keskeinen ihmisten arvoa, asemaa, kokemuksia ja olemista määrittävä kysymys. Silloin on tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni pääsee kuuluviin, ketkä taas jäävät näkymättömiin. Miten sarjakuvalla voidaan tuottaa yhteiskunnallista kuulumista?