Tarinat ja julkaisut

24.10.2017

Faniyhteisöt muuttavat kulttuuria Venäjällä

Sosiaalisen median faniyhteisöt luovat valtakulttuurille vaihtoehtoisia seksuaalisuuden esityksiä normeista ja laeista välittämättä, kirjoittaa tutkijatohtori ja rohkea tekijä Saara Ratilainen, joka on tutkinut nuoria internetin käyttäjiä Venäjällä.

Olen analysoinut tutkimuksessani venäläistä kulttuuria erityisesti verkkoviestinnän kontekstissa. Sisällön jakaminen internetin käyttäjien kesken erilaisilla foorumeilla luo monipuolisen kontekstin kulttuurin tuottamiselle ja vastaanotolle, ja näitä kanavia pitkin kulttuurin käytänteet Venäjällä globalisoituvat aivan uudella tasolla.

Nuoret ja seksuaalisuus ovat otollinen alusta mediaskandaaleille, joiden myötä etenkin nuoret naiset esitetään kurinpidon kohteena. Samalla sosiaalisen median faniyhteisöissä luodaan uudenlaista mediakulttuuria, jossa valtakulttuurin sukupuolinormit sekoittuvat seksuaalisuuden esittämiseen luovuuden ja kokeilujen alueena. Faniyhteisöt luovat valtioiden ja kulttuurien rajoja ylittäviä tiloja vaihtoehtoisille seksuaalisuuden esittämiselle.

Minua ovat kiinnostaneet etenkin amatöörituotantona tehdyt videot, niiden vastaanotto erilaisissa mediankäyttäjäyhteisöissä ja niiden merkitys yleiselle käsitykselle Venäjän kulttuurista. Millaisia merkityksiä annamme yhtäältä median käyttäjille ja toisaalta kansainvälisille ja globaaleille kulttuurin ilmiöille Venäjä-tutkimuksessa?

Venäjällä, aivan kuten muuallakin, mediaa käytetään arjessa erilaisiin tarkoituksiin. Suuri osa kulutetusta sisällöstä jää poliittisen kontrollin ulkopuolelle silloinkin, kun niissä käsitellään lainsäädännön avulla marginaalisoituja aiheita, kuten ”ei-traditionaalisen seksuaalisuuden esittämistä alaikäisille”, jota presidentin vuonna 2013 allekirjoittama, niin kutsuttu ”homopropagandalaki” pyrkii rajoittamaan. Tämä laki institutionalisoi ja legitimoi homofobiaa nyky-Venäjällä.

Tverkkausskandaali ja sen rangaistukset

Monet nuoriin ja seksuaalisuuteen liittyvät mediaskandaalit välittävät toki toisenlaista kuvaa. Sen mukaan normia rikkova seksuaalisuuden esittäminen tuottaa ankaria seurauksia. Tästä esimerkki on niin kutsuttu twerk-skandaali vähän yli kahden vuoden takaa. Skandaali alkoi, kun anonyymi henkilö latasi YouTubeen etelävenäläisessä Orenburgin kaupungissa toimivan tanssikoulun kevätnäytöksessä kuvatun videon. Videolla Venäjän tällä hetkellä tunnetuinta patriotismin symbolia, Yrjön nauhaa, muistuttaviin musta-oransseihin jumppapukuihin pukeutuneet teinityöt tverkkasivat väkevärytmisen reggaeton-musiikin tahtiin paikallisen kulttuuripalatsin lavalla. Viikkoa myöhemmin YouTubeen ilmestyi uusi tanssivideo, jolla nuoret naiset esittävät tverkkausliikkeitä sisältävän tanssin toisen maailmansodan muistomerkillä Novorossijskin kaupungissa. Kuukausien ajan sosiaalisen median kautta levisi vielä useita muita videoita, joissa nuoret naiset tverkkasivat kansallisen symboliikan näkökulmasta merkittävissä paikoissa eri puolilla Venäjää.

Paikalliset viranomaiset sekä Orenburgissa että Novorossijskissa reagoivat videoihin voimakkaalla kädellä. Tanssikoulua vastaan nostettiin syyte alaikäisiin kohdistuneesta rikkomuksesta, ja videolla esiintyneistä tanssijoista muutamat pistettiin vankilaan huliganismista syytettyinä. Tverkkausvideot aiheuttivat myös kuukausia kestäneen, patrioottisiin arvoihin ja erityisesti nuorten naisten seksuaalikasvatukseen keskittyneen mediakeskustelun ja moraalipaniikin.

Teinityttöjen tverkkauksen aiheuttaman skandaalidiskurssin kautta voikin helposti tarkastella yhteiskunnassa vallitsevaa kaksinaismoralismia. Vallitseva hyperseksualisoitu tapa esittää naisia mediassa ja populaarikulttuurissa rajaa naisen tehtävän yhteiskunnassa lähinnä biologisiin funktioihin – joko synnyttämiseen tai mieskatsojaa varten tuotettuun seksuaaliseen mielihyvään. Mainonnan kontekstissa hyperseksualisoitu nainen rinnastuu kulutushyödykkeeseen.

Moraalipaniikki liittyykin selvästi siihen, että nuoret naiset ottavat nämä representaatiot omiin käsiinsä ja käyttävät niitä omista lähtökohdistaan käsin. Moraalipaniikki on näin yritys palauttaa symbolinen valta nuorten naisten seksuaalisuutta säätelevän ja hallitsevan kontrollin piiriin.

Internetin populaarikulttuuri ja nuorten seksuaalisuus

Skandaaleihin keskittyminen median ja kulttuurintutkimuksessa kuitenkin rajoittaa käsitystämme Venäjästä ja antaa valtion säätelylle liian suuren roolin. Toisinaan on mielenkiintoisempaa katsoa vähemmän skandaalinomaisia tai vähemmän tunnettuja, mutta kuitenkin tiettyjen yleisöjen keskuudessa hyvin suosittuja ja merkittäviä mediatuotantoja. Niiden kautta voi tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka nuoret käsittelevät sukupuolinormeja ja seksuaalisuuteen liittyviä arvoja ilman sitä oletusta, että heitä nujerretaan, rangaistaan tai häpäistään ”ei-traditionaalisesta” ja normit ylittävästä seksuaalisuudesta.

Tästä lähtökohdasta käsin olen analysoinut nuorten internetin käyttäjien keskuudessa kulttisuosioon noussutta amatöörisarjaa Stervotški. Se perustuu nuorten itsensä kuvaamiin videoihin, joiden sisällöt he luovat dialogissa paikallisten ja globaalien kulttuuristen vaikuttimien, kuten kansainvälisten rikosdraamojen ja saippuaoopperoiden kanssa. Amatöörivideotuotannossa avautuu mahdollisuus myös rikkoa valtamedian konventioita kulttuurisesti tunnistettavalla tavalla. Lisäksi internetin amatöörikulttuuri rakentuu aktiivisen ja näkyvään faniyhteisön avulla. Aktiivisena internetyhteisönä Stervotški-sarjan tekijät ja sen fanit onkin näin mahdollista rinnastaa myös muihin internetissä kasvaneisiin amatöörikulttuurin alueisiin, kuten kirjalliseen fanifiktioon.

Venäläistä Harry Potter -faniyhteisöä tutkineen Natalia Samutinan mukaan fanifiktiolla on potentiaalia tuottaa erilaisia ilmaisun välineitä tunteiden ja halujen kuvaamiseen ja näin tehdä faniyhteisön jäsenistä suvaitsevampia hyväksymään erilaisia seksuaalisuuden muotoja. Hän jatkaa, että fanifiktion myötä Venäjällä ovat levinneet esimerkiksi niin kutsutut slash-tarinat, joissa kaksi samaa sukupuolta olevaa populaarikulttuurin hahmoa esitetään romanttisen tai eroottisen tarinan parina.

Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että myös Stervotški-sarja sisältää runsaasti seksiä faniyhteisön pyynnöstä. Sarjan fanisivuston keskusteluketjuissa suureen rooliin nousevat erityisesti homoseksuaalisia suhteita sisältävät juoniehdotukset ja erityisesti sen naispuolisten päähenkilöiden välillä halutaan nähdä seksiä ja romantiikkaa. Sarjan neljännellä tuotantokaudella yhdellä sarjan naispäähenkilöistä, Marinalla, onkin suhde toisen nuoren naisen, Nadjan, kanssa. Tapahtuneen jälkeen Marina on hämmentynyt ja haluaa jatkaa suhdetta ”vain ystävinä”.

Vaikka homoseksuaalista rakkautta käsittelevää juonta ei Stervotškissa kehitetäkään täyteen potentiaaliinsa, laventaa se Harry Potter -fanifiktion tapaan seksuaalisuuden esittämisen tilaa venäjänkielisessä populaarikulttuurissa ja osoittaa myös sen, että venäläiset nuoret internetin käyttäjät käsittelevät homoseksuaalisuutta kiinnittymättä konservatiivisen valtamedian tuottamaan tuomitsevaan tai stigmatisoivaan diskurssiin. Populaarikulttuurin faniyhteisössä seksuaalisuus on tunteiden käsittelyn ja mielikuvituksen alue.

Seksuaalinen herääminen ja ylirajainen rakkauden sanoma

Teinityttöjen tverkkausvideot, slash-fanifiktio ja Stervotški-sarja ovat kaikki omalla tavallaan esityksiä teinivuosien elämänvaiheesta, jossa nuoret kokevat seksuaalisen heräämisen. Seksuaaliseen heräämisen yhteydessä nuoret pohtivat erilaisia seksuaalisuuden vaihtoehtoja osana omaa identiteettityötään hahmottaessaan paikkaansa maailmassa. Seksuaalisella heräämisellä on myös tärkeä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys, sillä tunnistamalla sisäisiä halujaan ja tuomalla ne osaksi omaa sosiaalista todellisuuttaan nuori itsenäistyy ja tunnistaa itsensä autonomiseksi toimijaksi.

Siksi tärkeä lisä myös venäläisen fani- ja teinikulttuurintutkimukseen olisikin analysoida sellaisia tekstejä, joissa teinien seksielämä ja heidän tuntemansa romanttinen rakkaus olisivat myös alkuperäisen tekstin keskeinen teema eikä vain viitteellisesti tai sivujuonena mukana niin kuin esimerkiksi Harry Potterissa ja Stervotškissa, jossa nuoret näyttelevät vanhempia henkilöhahmoja.

Mahdollisuuden tähän antaa norjalainen nuortensarja Skam, jolla on erittäin laaja ja omistautunut venäjänkielinen faniyhteisö. Skam ei tietenkään ole amatöörituotanto vaan Norjan yleisradion tuottama nuorisosarja. Sosiaalisessa mediassa yhteyttä pitävän faniyhteisönsä kautta se kuitenkin laajenee myös ylirajaiseksi kansalaisluovuuden ja ajatustenvaihdon kentäksi.

Venäjänkieliset Skam-fanit toimivat aktiivisena osana sarjan kansainvälistä yhteisöä. Esimerkiksi YouTubessa Norjan yleisradion tuottaman videon alla olevissa kommenteissa voi nähdä ”globaalilla fanien kielellä” eli englanniksi kirjoitettujen kommenttien seassa venäläisten fanien venäjäksi kirjoittamia kommenttiketjuja. Tämä osoittaa, että venäläiset fanit ovat jonkinasteisesta kielimuurista huolimatta integroituneet globaaleilla alustoilla käytäviin keskusteluihin. Samalla he osallistuvat myös sen innostuneen ja monipuolista rakkautta ja seksuaalisuutta ylistävän diskurssin muodostamiseen. Myös kansallisella alustalla, Venäjän Facebookina tunnetussa VKontaktessa sarjasta käyty keskustelu seuraa kansainvälisen faniyhteisön puhetapaa eikä sielläkään ole esimerkiksi ensimmäistäkään viittausta Venäjän homopropagandalakiin, vaikka yksi sarjan keskeisistä juonista kuvaa rakkaussuhdetta kahden lukiolaispojan, Isakin ja Evenin, välillä.

Kansainväliset ja kansalliset kontekstit myös rinnastuvat toisiinsa fanien kommunikaatiossa. VKontakten Skam-fanisivustolla juhlistettiin esimerkiksi Norjan kansallispäivää 17.5., joka osuu yhteen kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän kanssa. Tämä osoitettiin kuvalla Norjan lipusta, johon on upotettu kuvakaappaus suutelevista Isakista ja Evenistä. Noin viikkoa aikaisemmin 9.5. foorumilla oli juhlittu Venäjän tärkeintä valtiollista vuosijuhlapäivää, voiton päivää kuvalla Yrjön nauhasta ja kimpusta neilikoita, mikä antaa ymmärtää, että internetin faniyhteisössä venäläinen patriotismi ja seksuaalinen suvaitsevaisuus eivät ole toisiaan poissulkevia arvoja. Sivuston ylläpitäjän syntymäpäivä noteerattiin kuitenkin jälleen kuvalla Isakista ja Evenistä, joka on yhteisön kommunikaation tuloksena kehittynyt rakkauden ja ihmisten keskinäisen kunnioituksen symboliksi.

 

Kirjoittaja

Saara Ratilainen

Kirjoittaja on Venäjän kulttuuriin ja mediaan erikoistunut tutkijatohtori Helsingin yliopistossa, Aleksanteri-instituutissa. Hänen tutkimusprojektinsa Globaali informaatiotalous ja venäläisen internetin luovat yhteisöt on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä.