Pennie Key

monialainen taiteilija

Kuva: Jussi Virkkumaa

Saaren kartanossa viettämänsä residenssin aikana Lontoossa asuva monialainen taiteilija Pennie Key tutkii seksimyönteiseen tai pornografiseen työhön keskittyneitä naistaiteilijoita ja kysyy seuraavanlaisia kysymyksiä: Milloin seksimyönteisyydestä tulee pornografiaa? Missä kulkee seksuaalisuuden juhlistamisen ja sensaationtavoittelun raja? Entä millä tavoin asenteet ovat muuttuneet 1970-luvusta tähän päivään niin, että uskaliaat kuvat eivät enää shokeeraa ja olemme ylialtistuneet paljastaville kuville naisista?

”Olen kiinnostunut seksistä ja pornosta, koska ne ovat aina olleet kiistanalaisia aiheita keskustelussa feminismistä ja naistaiteesta. Sekä seksimyönteiset taiteilijat että seksityöntekijät nähdään yhä usein ’huonoina feministeinä’. Ihmisenä, joka kokee olevansa näistä molempia, minua kiinnostaa meneillään oleva dialogi feminismistä, taiteesta ja populaarikulttuurista”, Pennie kertoo.

Koska hän käyttää työssään monia eri keinoja (valokuvausta, performanssia, kirjoittamista), hänen työskentelymenetelmänsä vaihtelevat. ”Suurimman osan ajasta työmenetelmäni on yhdistelmä visuaalista tutkimusta (lähinnä itse ottamiani ja myös netistä löytämiäni valokuvia) ja valtava määrä muistiinpanoja ja töherryksiä. Luen ja katson rinnakkain materiaaleja, mutta se ei ole koskaan ennalta harkittua eikä se rajoitu tiukasti aiheeseeni. Sitten leikittelen studiossa ja kokeilen eri asioita, kunnes syvennyn tiettyyn ideaan ja alan työstää sitä intensiivisemmin. Lopullinen idea paljastuu prosessin kautta, johon liittyy yleensä paljon stressiä ja uskomus, että olen menettänyt kaikki kykyni ja että minun pitäisi lopettaa taiteilijan urani. Vasta sen jälkeen asiat jotenkin selviävät”, Pennie kuvailee taiteellista työskentelyään.

Pennie Key alias Penelope Koliopoulou (s. 1987 Ateenassa) on Lontoossa asuva ja toimiva monialainen taiteilija. Arkipäivä usein painaa leimansa hänen töihinsä: hänen identiteettinsä queer-naisena, aktiivisena eri kamppailulajien taitajana ja erilaisten seksityömuotojen tekijänä, kuten dominana ja fetissipainijana. Hän tarkastelee henkilökohtaisten kokemuksiensa kautta halun ja läheisyyden periaatteita sekä sitä, miten yhteiskunnalliset normit ja valtarakenteet voidaan kaataa tietyissä ryhmissä tai tilanteissa. Pennie valmistui kuvataiteen maisteriksi erinomaisin arvosanoin Lontoon Goldsmiths-yliopistosta (2016) ja on saanut stipendin Rijksakademie van Beeldende Kunsten -akatemiaan vuodelle 2020. Eräs hänen viimeaikaisista projekteistaan on yhteistyödokumentti ohjaaja Lola Clavon kanssa. Dokumentti kuvaa hänen jokapäiväistä elämäänsä ja sai kantaesityksensä November-elokuvafestivaaleilla. Pennie kuuluu SHAM Collectiveen, jonka töitä on ollut näytteillä ympäri Lontoota.