Jelena Jovčić

Elokuvaohjaaja, kuraattori ja antropologi

The Lost Innocence– dokumenttielokuvan käsikirjoitus/käsittely

Olen dokumenttielokuvien käsikirjoittaja, ohjaaja ja editoija. Olen lisäksi kuraattori ja antropologi. Pohjimmiltaan tarinoiden ja tarinankertojien etsijä etsii aina ihmisääniä ja ihmisistä, ryhmistä tai yhteistöistä kertovia tarinoita, jotka ovat pysyneet hiljaa ja näkymättömissä. 

Muiston ja menneisyyden etsiminen nykyisyydestä on työni perusolemuksia. Miten rakennamme ne mielessämme ja tunteissamme? Miten kannamme muistoja ja menneisyyttä nykyisyydessä? Viimeisimmän dokumenttielokuvani, The Flood, aiheena oli veden alle peittyneen paikkakunnan asukkaiden kollektiivinen muisti. Aikaisempi työni, Day of Youth, käsitteli puolestaan menneisyyden ideologioita ja uskomuksia, jotka yhä jakavat ihmisiä nyky-Serbiassa. Nyt suurimpana haasteenani on tutkia tätä – ei vain sisällön, vaan myös metodologian kautta – käyttämällä epälineaarista elokuvakerrontaa, joka ei ole kovin yleistä dokumenttielokuvissa. 

The Lost Innocence on dokumenttielokuva, jota olen kuvannut romanialaisessa sijaisperheessä 11 vuoden ajan. Yksitoista vuotta sitten tekemäni materiaali kuvaa Andrea-nimisen orpotytön viimeisiä hetkiä sijaisperheessä, ennen kuin hänet sijoitetaan isovanhempiensa luokse. Myöhemmin käy ilmi, että nuo hetket olivat samalla Andrean viimeiset hetket viattomassa lapsuudessa. 

Vuonna 2007 Andrean ollessa kuusivuotias hänet siirrettiin huolehtivasta sijaisperheestä hänen isovanhemmilleen. Isovanhemmillaan hän joutui kärsimään traumatisoivasta hyväksikäytöstä. Kahden vuoden etsinnän jälkeen sijaisperhe löysi Andrean huonokuntoisena ja toivat hänet takaisin kotiin. 

Tarina sijoittuu vuoteen 2019, aikaan, jota seuraa Andrean 18-vuotissyntymäpäivien viettäminen ja päivä, jolloin Andrean on lain mukaan irtauduttava sijaisperheestään. Tuolloin menneisyyden muistot nousevat taas pintaan. Menneisyyttä ja nykyisyyttä yhteen punomalla elokuva tutkii Andrean muistoja ja kokemuksia. 

Tavoitteenani on kietoa menneisyys ja nykyisyys yhteen pitkältä ajalta kerätyn materiaalin pohjalta (käyttäen eri tekniikoita, sillä olin erilainen kirjailijana, henkilöt muuttuivat jne.). Analysoidessani aiemman kuvaukseni materiaalia haluan tutkia sitä muistojen paikkana lopullisessa tarinassa. 

Dokumenttielokuvamaailmassa kukaan ei anna sinulle aikaa ja tilaa kokeilla, unelmoida elokuvaasi, inspiroitua ja ylittää jo tunnetun rajoja. Kaikki pyörii teollisuuden ja tuotannon ympärillä. Saaren kartanon residenssi tarjoaa tähän tilan. Residenssin aikana tutkin ja tulkitsen uudelleen vuonna 2007 kuvattua materiaalia, syvennyn epälineaariseen kerrontaan ja sovellan sitä dokumenttielokuvan käsikirjoitukseen/käsittelyyn.