Rohkeutta, ei vain retoriikkaa

Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen kirjoittaa syksyn 2018 myönnöissä rahoitusta saaneista rohkeista tutkijoista.
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Koneen Säätiö

Miksi puhumme rohkeista avauksista? Alkaako ilmaus jo maistua puulta? Eihän Suomessa tarvitse olla rohkea, että saa tehdä tiedettä, eihän? Jos retoriikka kyllästyttää, voi miettiä tutkijoiden työtä maailmalla.

Koneen Säätiö päätti juuri tukea esimerkiksi sukupuolentutkijaa, joka on väitellyt Budapestissa Keskieurooppalaisesta yliopistosta. Sukupuolentutkimuksen tekeminen on äskettäin Unkarissa kielletty ideologisista syistä, ja maineikas Keskieurooppalainen yliopisto joutui Unkarin hallituksen vihakampanjan vuoksi siirtymään Wieniin. Tutkijalahjakkuus siirtyy Suomeen, ja Unkarin tiede häviää.

Toinen säätiön tukema tutkija on pakistanilainen, ja hän tutkii kielipolitiikkaa maassaan, josta tänne kauas kantautuu vain uutisia luonnonkatastrofeista ja väkivallasta. Englannin ja urdun suhde Pakistanissa on kiinnostava, ja siihen liittyy paljon intohimoja ja oikeita vaaroja, sillä Pakistanin talebanit ovat tuhonneet kouluja, samaan aikaan kun maan hallitusten kielipolitiikassa englanti on nostettu entistäkin tärkeämpään asemaan.

Yksi vuoden 2018 haussa rahoitetuista yhteiskuntatieteilijöistä taas tutkii Itä-Ukrainassa Venäjän ja Ukrainan välillä käytävästä sodasta johtuvia ympäristökatastrofeja. Toinen yhdistää kielentutkimusta, toimintatutkimusta ja aktivismia ja syventyy siihen, miten läntinen media analysoi Kiinan yhteiskunnallista aktivismia, ja miten kiinalaiset aktivistit itse näkevät toimintansa suhteessa läntisen median kertomukseen heistä. Kaikki nämä apurahahankkeet kertovat myös painopisteen siirtymisestä: länsimaista ei tulla enää osoittelemaan ja kertomaan, mitä demokratia on, vaan äänessä ovat paikalliset.

Näiltä tieteilijöiltä on todella vaadittu rohkeutta, että heidän nykyinen tutkimuksensa on edes mahdollistunut, ja tullaan vaatimaan vielä enemmän. Rohkeuden korostaminen ei varmasti heistä tunnu teennäiseltä.

Tammikuussa 2019 Helsingissä järjestettävien Tieteen päivien teemana on muuten rohkeus. Tieteen päivät avataan hienosti 9.1. tilaisuudessa , jossa puhuu mainitsemani Keskieurooppalaisen yliopiston vararehtori Éva Fodor.  Aiheena on akateemisen vapauden puolustaminen.

 

Kalle Korhonen

Tiedejohtaja

Koneen Säätiö