Kuinka yhdistyvät nykytaide ja arkeologia?

Hangon Tulliniemellä vuosina 1942–1944 sijainneen saksalaisen kauttakulkuleirin jäänteet avautuivat yleisölle vuonna 2014. Valokuvaaja Japo Knuutila työryhmineen on koonnut osana Poeettinen arkeologia -tutkimushanketta Deutsches Lager -näyttelyn saksalaisleirin historiasta. Exhibition Laboratoriossa parhaillaan esillä olevassa näyttelyssä on muun muassa valokuvia, videoita ja alueelta kaivettuja esineitä.

Kerro itsestäsi Olen toiminut valokuvaamisen parissa noin 40 vuotta. Olen opettanut valokuvaamista eri korkeakouluissa sekä tehnyt valokuvataidetta pitkään. Valokuvaamisen lisäksi olen tehnyt muun muassa videoinstallaatioita ja kirjallisia elementtejä valokuvien oheen.

Mihin hait apurahaa Koneen Säätiöltä? Kun Hangon Tulliniemeen avattiin luontopolku vuonna 2014, saimme kuvataiteilija Jan Kailan kanssa selville, että vanhan saksalaisen kauttakulkuleirin parakkeja oli edelleen pystyssä alueella. Päätimme, että haluamme toteuttaa Poeettinen arkeologia -hankkeemme siellä. Kävi ilmi, että arkeologi Jan Fast oli aloittamassa kaivaukset Tulliniemessä ja ehdotimme hänelle yhteistyötä.

Poeettisessa arkeologiassa tehdään historiantutkimusta yhdistämällä tiedettä ja taidetta. Näyttelyssä yhdistyvät sekä arkeologisissa kaivauksissa löydetyt esineet että valokuvat ja videot, jotka kertovat leirin historiasta.

Mikä hankkeessa on rohkeaa? Projektimme käsittelee lähihistoriamme vaikeita kohtia, joista käydään nykypäivänäkin vain vähän keskustelua. Tulliniemen kauttakulkuleiri liittyy vahvasti Suomen ja Saksan yhteistyöhön toisessa maailmansodassa. Toinen projektimme 1918 nyt! taas käsittelee vuoden 1918 tapahtumia Suomessa.

Vaikka arkeologian ja taiteen välillä yhteistyötä on ollut jo pitkään, hanke yhdistää tiedettä ja taidetta siinä mielessä uudella tavalla, että näiden alojen yhteistyötä ei ole nähty niinkään nykytaiteen puolella.

Mikä on hankkeenne tärkein tavoite? Haluaisin, että toisimme jotain uutta tietoa tai näkökulmaa toisen maailmansodan aikaiseen yhteistyöhön Suomen ja Saksan välillä. Tämä voisi herättää keskustelua Suomen lähihistorian vaikeammistakin tapahtumista.

Hankkeen tarkoituksena on myös kertoa leirin arjesta ja asukkaista erilaisin keinoin. Herää esimerkiksi kysymys, ovatko leirin läpi kulkeneet nuoret välttämättä olleet natseja vai ovatko he vain nuoria miehiä, jotka on pakotettu armeijaan.

Mikä innostaa sinua työssäsi? Uuden oppiminen ja erilaisiin ihmisiin ja ongelmiin tutustuminen opettaa aina uutta. Uusien tekijöiden kautta voi löytää vastauksia tai uusia kysymyksiä.

Mitä haasteita työhösi liittyy? Arkeologia alana ja sen menetelmät olivat entuudestaan vieraita. Hankkeen edetessä tuli huomattua, että alaan liittyy todella paljon erilaisia elementtejä.

Menneisyyden kertominen voi olla vaikeaa, sillä siihen liittyy paljon oletuksia ja ihmisen muistin varassa toimimista.

***

Valokuvaaja Japo Knuutila toimii Koneen Säätiön apurahansaajana ja työstää Poeettinen arkeologia -projektin hankkeita Deutsches Lager ja 1918 nyt!

Ensimmäiseen hankkeeseen liittyvä Japo Knuutilan, valokuvaaja Jan Kailan ja arkeologi Jan Fastin Deutsches Lager – Inside and Beside the Camp -näyttely on esillä Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory -näyttelytilassa 18.8.-10.9.2017.