Tapaoikeudet valtion byrokratian ja arktisen poliittisen ekonomian paineessa. Maanhallintanäkemyksien ja -käytäntöjen tutkiminen saamelaisten kotiseutualueella

Taloudellisten mahdollisuuksien avautuessa arktisille alueille paine maanhallintaa kohtaan lisääntyy ja kysymys saamelaisten tapaoikeuksien tunnustamisesta ja kunnioittamisesta herää uudestaan henkiin. Tässä yhteiskuntapoliittisessa tilanteessa post doc -tutkimukseni tarkastelee saamelaisten ja Suomen valtion maanhallinnan näkemyksiä ja käytäntöjä. Analysoin yhteneväisyyksiä ja eriäväisyyksiä niiden välillä kiinnittäen huomion valtapeleihin. Tarkoituksena on kriittisesti tutkia vaihtoehtoja kestävään maanhallintaan. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä käytän maanhallinnan, ympäristön oikeudenmukaisuuden ja kestävien polkujen käsitteitä, jotka juontuvat etenkin poliittisesta ekologiasta ja kehitysmaatutkimuksesta. Tarkastelen alkuperäiskansojen oikeuksia kansainvälisessä viitekehyksessä, jossa vertaan Suomen esimerkkiä globaalin etelän tapauksiin. Tutkimusmenetelmäni ovat laadullisia. Ne perustuvat mm. kirjallisuuden analyysiin, politiikan seurantaan, haastatteluihin saamelaisten ja valtion edustajien kanssa ja ryhmäkeskusteluihin. Tutkimus johtaa neljään kansainväliseen artikkeliin ja yleisiin lehtijuttuihin. Lisään näkyvyyttä esittämällä tuloksia seminaareissa ja konferensseissa. Yhteistyö Aalto-yliopiston kiinteistötalouden tutkimusryhmän kanssa edistää keskustelua kriittisen yhteiskuntatieteellisen tutkimukseni ja johtavien teknisten alojen välillä. Ylläpidän suhteita myös East Anglian yliopiston ympäristönoikeudenmukaisuutta tutkivaan huippuyksikköön.