Apurahat ja residenssipaikat

Taide

Kirjoitetun tonkiminen ja koostaminen kirjallisiksi kokonaisuuksiksi sekä uudet esitystaiteelliset muodot ja interventiot reuna-alueilla merta kunnioittaen

Hakemuksen tiivistelmä

Takanani on 20 vuotta kokeellista, sisäisestä päin laajoillekin areenoille päätynyttä tinkimätöntä teatteritaiteellista työtä oman teatteriryhmän johtajana. Nyt olen taiteellisesti uuden ja kihelmöivän luovan kierroksen alussa; haluan keskittyä kirjoittamiseen, joka saa kasvaa reunalla ja versoa rauhasta, toisaalta risteytyen eri alojen taiteilijoiden, kontekstien ja traditioiden kanssa. Käyn läpi vuosien aikana kirjoittamani materiaalin, kokoan yhteen ne, jotka vaativat kirjallista muotoa, järjestän ja kirjoitan uutta. Koostan tulevina vuosina ainakin kolme eri genren käsikirjoitusta. Pisimmälle on hahmottunut Totuuskirja: laaja, eri tekstirekistereissä kulkeva omaelämäkerrallinen teos, joka kuvaa totuuden etsintää taiteen kautta. Sekä runokokoelma Seitsemän meren rannalla, jossa käsittelen kodin kysymystä. Muut tekstit ja teemat saavat kasvaa vielä tuntemattomiin suuntiin. Jatkan reunoilla, rannikoilla ja saarilla asumista ja otan tämän pitkäaikaisen tarpeeni taiteellisessa mielessä tosissani, antaen sille tilaa tulla merkittävällä tavalla työni määrittäjäksi. Vastaan saaristokirkkojen kutsuun järjestämällä tilaisuuksia, joissa yhdistän omia tekstejäni ja eri taidegenrejä uskonnollisiin kaavoihin. Kehittelen lisäksi yhdessä sirkustaiteilijoiden, säveltäjien, laulajien kanssa tapoja, joilla kirjallinen työskentely yhdistyy esitystaiteellisiin interventioihin, luoden uusia suuntia ja sisältöjä mm. merikeskuksissa. Teemme työtä kansainvälisesti. Työhön yhdistyy merensuojelullinen aspekti. Työsuunnitelmassani on läsnä uusi kutsumustietoisuus. Se ammentaa hiljaisuudesta, jota mielestäni koko yhteiskunta kipeästi tarvitsee. Kirjalliset ja esitystaiteelliset työni lähtevät sisältäpäin, dialogisesti ympäristön ja toisten kanssa. Teen aina töitä pitkäjänteisesti ja syvällisesti. Tavoittelen yhteisesti jaettavaa.

Kahden vuoden apurahakauteni aikana pääsi vauhtiin ja osin toteutui kaikki se uusi tekeminen ja taide, mille etsin tilaa ja mahdollisuutta, lopetettuani täysipäiväisen 20 vuotta kestäneen työni teatteriohjaajana ja oman teatteriryhmän johtajana.

Keskityin kirjoittamiseen, kahden vuoden aikana erityisesti työnimellä Totuuskirja kulkevan proosateoksen tekemiseen ja lisäksi runokokoelman valmistamiseen. Apurahahakemukseni oli kolmelle vuodelle enkä kaksivuotisen kauden päätyttyä ole teosten kanssa vielä siinä pisteessä jossa suunnittelin olevani. Mutta molemmat teokset ovat löytäneet muotonsa, tiivistyneet ja tarkentuneet. Totuuskirjasta on tulossa sielumatkakertomus, jonka kerronnan tyyli on yhtenäistynyt, löytänyt huumoria ja tyylinsä. Jatkettuani apurahakauden jälkeen työtä tiiviisti, käsikirjoitus lähtee kustantajien luettavaksi kolmannen työskentelyvuoden puolivälissä. Runokokoelma odottaa proosateoksen kustannussopimusta, jotta voidaan rytmittää molempien julkaisut tarkoituksenmukaisella tavalla.

Aikomukseni oli jatkaa ”reunoilla, rannikoilla ja saarilla asumista ja ottaa tämän pitkäaikaisen tarpeeni taiteellisessa mielessä tosissani, antaen sille tilaa tulla merkittävällä tavalla työni määrittäjäksi.” Näin olen tehnyt, apurahan turvin. Sitä kautta olen päässyt kiinni siihen elämäntapaan ja tilaan, jolla haluan jatkossakin työskennellä, taloudellisista resursseistakin huolimatta.

Aikomukseni oli ”vastata saaristokirkkojen kutsuun järjestämällä tilaisuuksia, joissa yhdistän omia tekstejäni ja eri taidegenrejä uskonnollisiin kaavoihin.” Tästä apurahahakemuksessa vielä täysin idullaan olevasta ideasta versoi saaristoon taidefestivaali Sida vid sida med havet. Nyt jo kolmatta vuotta toteutuvassa, kuratoimassani ja tuottamassani festivaalissa luodaan paikkasidonnaisia esityksiä ja konsertteja luodaan saariston kirkkoihin. Ajatus oman kirjoittamiseni risteytymisestä eri alojen taiteilijoiden, kontekstien ja traditioiden kanssa on toteutunut.

Takaisin apurahalistaukseen