Hate to be an old lonely faggot tai it is great to be an old faggot, hehheh! -näyttelyiden järjestäminen sekä kolmituntisen videoteoksen Miehen keho on kaunis (työnimi) tekeminen

Hakemuksen tiivistelmä

Jouko Turkkaa lainaten "jos haluat tehdä surullisen ja traagisen esityksen, tee se vanhenevasta homosta". Olen nyt 58-vuotias, ja uteliaana ja pelolla seuraan, miten ruumiini muuttuu, vanhenee ja rapistuu. Teen taidettani häpeästä, syyllisyydestä, kuolemasta, vanhenemisesta, yksinäisyydestä ja sairauskokemuksistani, tragikoomisesti hate to be an old faggot tai it is great to be an old faggot, hehehe! Apurahakaudella työskentelen, pidän näyttelyitä ja teen zinen ja videoteoksen. Videoteos tulee esille kolmen tunnin kokonaisuutena sekä kuutena erillisenä puolen tunnin (kuudella näytöllä yhtä aikaa) esityksenä.

Ukrainan sodan alettua ja yleisen ilmapiirin muututtua sotaisaksi taiteeseeni on tullut entistä enemmän kommentointia rauhan puolesta sotaa vastaan. Olen ollut aktiivinen rauhanliikkeessä vuodesta 1984 ja tämä aika on masentavaa ja lannistavaa - tuntuu välillä että rauhan puolustaminen on valtiorikos, kun ei halua juhlia Natoa, asehankintoja, raja-aitoja ja sotilasparaateja. Olen osallistunut Rauhan äänet -näyttelyihin taiteilijana että näyttelyiden kokoajana vuonna 2023.
Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa minulla oli näyttely yhdessä kirjoittaja-muusikko Terho Aallon kanssa ja se oli pasifistinen hätähuuto sotaa ja vihaa vastaan. Lisäksi näyttelyssä oli teoksia, joissa oli pohdintaa ja toteamuksia vanhenevan homoseksuaalin yksinäisyydestä, siitä miltä tuntuu kun tuntee olevansa ei-haluttu (syövän 2017 jälkeen olen sisäistänyt itseeni ja itsestäni raadollisen negatiivisen kehokuvan - keho joka on toimimaton, pelokas ja seksuaalisesti vastenmielinen). Näyttelyssä oli esillä videoteos, valokuvia, piirustuksia, maalauksia ja pienimuotoinen mielenosoitus - kylttejä jotka sisälsivät sodan vastaisia rauhaan kannustavia lauseita ja äänettömiä huutoja.
Näyttelijä Matti Pajulahti käsikirjoitti itselleen monologiesityksen Trölli (ohjaus Lauri Mattila). Trölli oli yksinäisen ja syrjäytetyn olennon sanaton kehollinen puheenvuoro erilaisuuden puolesta ja kunniaksi. Olin mukana luomassa Tröllin visuaalista maailmaa, maailmaa maailman laidalla.
Militarismin myötä äärioikeistolaisuus ja vanhoillinen konservatismi ovat saaneet valtaa - valtaa joka sukupuolivähemmistöön kuuluvasta taiteilijasta tuntuu kuristavalta, uhkaavalta ja pelottavalta. Pääministeri Petteri Orpon johdolla Suomesta on tullut vanhauskovainen ja äärioikeistolaisempi maa, jossa vihataan sukupuolivähemmisöjä ja vääränmaalaisia, tuhotaan luontoa ja säästetään vähävaraiset ja -osaiset hengiltä. Kesäkuussa 2024 minulla oli näyttely Jukka Korkeilan kanssa Kriittisessä Galleriassa näistä teemoista otsikolla HÄPEÄ.