Demokratiakasvatus ja poliittinen polarisaatio globaalien kriisien aikakaudella

Hakemuksen tiivistelmä

Monitieteisen, yhteiskunta- ja kasvatusfilosofiaa yhdistävän tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista teoreettista näkökulmaa demokratiakasvatukseen. Hanke pureutuu yhteen aikakautemme keskeisimmistä poliittisista kysymyksistä: miten globaalien, koko ihmiskuntaa koskettavien kriisien ratkaiseminen on mahdollista tilanteessa, jossa poliittista toimintaa leimaa yhä kärjistyvä, identiteettiperustainen vastakkainasettelu? Tutkimushanke tarkastelee kysymystä kahdesta, keskenään ristiriitaisia elementtejä sisältävästä tutkimustraditiosta käsin ja yhdistää niille ominaisia piirteitä aiemmin totutusta poikkeavalla teoreettisella otteella. Tutkimuksen lähtökohtana ovat 1) demokratia- ja globaalikasvatuksen teorioille ominainen näkemys eri arvomaailmojen jakamista demokraattisista periaatteista ja 2) identiteettipoliittiset teoriat, jotka perustuvat ajatukseen erilaisista poliittisista identiteeteistä ja niihin liittyvistä intresseistä ja valtapyrkimyksistä. Yhdistämällä näitä näkökulmia hanke tutkii kasvatuksen mahdollisuuksia edistää globaalien kriisien (ilmastonmuutos, pakolaisuus, pandemiat) ratkaisuun tähtäävää kollektiivista toimintaa poliittisessa kulttuurissa, jota leimaa poliittinen polarisaatio. Tutkimuksen kokeileva, poikkitieteellinen metodologinen ote hyödyntää mm. filosofisen ja yhteiskunta- ja kasvatustieteellisen tutkimuksen metodeja ja aineistoja luoden uusia yhteyksiä tieteenalojen välille. Tutkimushanke luo myös edellytyksiä kasvatuskäytänteille, jotka edistävät poliittisen kulttuurin muutosta rakentavampaan suuntaan tukemalla yhteisen poliittisen perustan rakentumista. Tutkimuksen keskiössä on näkemys poliittisesta toiminnasta ristiriitaisena ja monisyisenä ilmiönä, joka vaatii kasvatukselta ja koulutukselta aiempaa monipuolisempia toimintatapoja. Tutkimuksessa tarkastellaan demokratiakasvatuksen hyödyntämättä jääneitä mahdollisuuksia mm. poliittisten tunteiden, aktivismin, ihmisoikeuskasvatuksen ja nuorisoliikkeiden näkökulmista.

Monitieteisessä, yhteiskunta- ja kasvatusfilosofiaa yhdistävässä tutkimushankkeessa tuotiin dialogiin kaksi keskenään ristiriitaisiakin elementtejä sisältävää teoreettista traditiota: demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusteoriat ja niiden universalistiset filosofiset lähtökohdat, sekä kriittiset yhteiskunta- ja kasvatustieteelliset teoriat, joiden keskiössä ovat erilaisia identiteettejä koskevat yhteiskunnalliset ja poliittiset, etenkin eriarvoisuuden, kysymykset. Tämän dialogin tavoitteena oli tuottaa demokratiakasvatukselle uudenlaisia teoreettisia lähtökohtia, joiden avulla voidaan tukea yhteisten poliittisten päämäärien tavoittelua polarisoituvassa poliittisessa kulttuurissa. Hankkeen tuloksina syntyi neljä kasvatustieteiden ja filosofian alan väitöskirjaa sekä lukuisia tieteellisiä julkaisuja, keskeisimpänä teos ”Demokratiakasvatus polarisaation ajassa” (Gaudeamus). Näissä julkaisuissa hankkeen keskiössä olevaa teoreettista dialogia ja sen tuloksia kuvataan muun muassa deliberatiivisen demokratian, poliittisten tunteiden teorian, Hannah Arendtin filosofian, ihmisoikeuskasvatuksen ja koulun julkista roolia koskevien teorioiden näkökulmista. Yhteistä näille tutkimustuotoksille on näkemys jaettujen demokraattisten toimintatapojen edistämisestä kasvatuksessa tavoilla, jotka perustuvat erilaisten identiteettien ja niihin liittyvien eriarvoisuuksien aktiiviseen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Hankkeen tutkijat osallistuivat aktiivisesti tutkimuksen teemoja koskevaan yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen keskusteluun erilaisten asiantuntijapuheenvuorojen, haastattelujen, podcastien, julkisten keskustelutilaisuuksien ja mediaesiintymisten muodossa. Yksi keskeisimmistä hankkeen tapahtumista oli Helsingin yliopistossa kesäkuussa 2023 järjestetty, yli 100 osallistujaa ja noin 60 esitelmää kattava kansainvälinen demokratiakasvatuksen konferenssi ”Democratic Education in Transition”.