Filosofian maisteri Ijas Silja

Ainujen kieliasenteet ainun kieltä ja ainun kielen modernisaatiota kohtaan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Käsittelen monografia-väitöskirjassani ainujen kieliasenteiden roolia ainun kielen elvytyksessä ja modernisoinnissa. Japanin valtion kielipolitiikka alkuperäiskansa ainujen uhanalaista kieltä kohtaan yhtäältä korostaa kielen perinteistä käyttöä erityisesti kaupallisissa ja turismia edistävässä käytössä, ja toisaalta ainu on julistettu ensimmäiseksi kieleksi valtiorahoitteisessa Upopoy ainumuseokompleksissa, jossa kieltä on kehitetty vastaamaan moderneihin tarpeisiin. Mutta mitä ainut itse toivovat kielensä elvytykseltä? Millaisissa konteksteissa kieltä tulisi heidän mielestään käyttää? Entä pitäisikö ainun kieltä modernisoida ja kehittää kieleen uudissanoja? Etsin vastauksia näihin kysymyksiin sosiolingivistiikan alaan kuuluvalla kieliasenteiden tutkimuksella. Tutkimusaineisto kerätään puolistrukturoituina haastatteluina, jotka analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin ja kriittisen diskurssianalyysin menetelmiä käyttäen. Kieliasenteita on perinteisesti tutkittu määrällisillä tutkimusmenetelmillä, mutta viime vuosina myös enenevissä määrin laadullisesti. Ainut suhtautuvat historiallisen kaltoinkohtelun takia penseästi tutkijoihin, joten luottamuksen rakentaminen on tärkeää ja se onnistuu parhaiten kasvotusten haastattelussa. Muutan aineiston keräämistä varten haastattelemani ainuyhteisön asuinpaikkaan, jossa haastatteluiden lisäksi teen osallistavaa toimintatutkimusta. Näin ainujen oma ääni pääsee parhaiten kuuluviin. Ainun sosiolingvistiseen tutkimukseen ei panosteta Japanissa riittävästi johtuen muun muassa selvittämättömistä historiallisista ristiriidoista ainujen ja japanilaisten välillä, minkä takia ainuihin liittyvät asiat ovat poliittisesti arka aihe. Ainujen kieliasenteista ei olekaan kattavaa aikaisempaa tutkimusta, joten niiden selvittäminen on tärkeää kokonaiskuvan saamiseksi maailman alkuperäiskansojen tilanteesta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös käytännössä ainujen omiin toiveisiin pohjautuvan ainun kielipolitiikan suunnittelussa.