Ulla Tuomarla nimitettiin Koneen Säätiön toimitusjohtajaksi 

FT, dosentti Ulla Tuomarla on nimitetty Koneen Säätiön toimitusjohtajaksi 1.7.2022 alkaen. Toimitusjohtajan toimi on säätiössä uusi, ja sen perustaminen viimeistelee säätiössä viime vuodet käynnissä olleen organisaatiouudistuksen.  

Ulla Tuomarla on taustaltaan ranskan kielen tutkija ja ranskan kääntämisen yliopistonlehtori, joka siirtyi säätiöön humanistisen tiedekunnan varadekaanin tehtävästä Helsingin yliopistosta. Vuodesta 2021 alkaen Tuomarla on hoitanut säätiössä johtajan opintovapaan sijaisuutta. 

Toimitusjohtaja on säätiölain mukaan toimielin, joka mahdollistaa johtavaa toimihenkilöä selkeämmän toimivalta- ja vastuunjaon johtajan ja hallituksen välillä. Toimitusjohtaja vastaa säätiön tarkoituksen toteutumisesta säätiön hallitukselle, ja hän johtaa operatiivista toimintaa säätiön strategian, sääntöjen ja hallituksen ohjeiden mukaisesti.  

Koneen Säätiön hallitus päätti siirtyä toimitusjohtajarakenteeseen osana säätiössä tehtyä organisaatiouudistusta, jonka myötä säätiöön luotiin aikaisemmin yksikkörakenne. Säätiössä on neljä yksikköä – apurahat, Saaren kartanon taiteilijaresidenssi, talous ja hallinto sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet – joiden työtä johtaa yksikönjohtaja. Organisaation kehittämistä on tarvittu, sillä säätiö on kasvanut voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana: apurahojen vuosittainen myöntösumma on kasvanut lähes 50 miljoonaan euroon ja henkilökunnan määrä on kolminkertaistunut. 

Ulla Tuomarla saa johdettavakseen yhden suurimmista suomalaisista säätiöistä. Koneen Säätiön tehtävänä on tukea ja vaalia vapaata tiedettä ja taidetta. Koneen Säätiö rahoittaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta sekä ympäristötutkimusta ja taiteellista työskentelyä. Säätiön myöntämä apuraha merkitsee pitkäjänteisen ja itsenäisen ammatillisen työskentelyn mahdollistamista vuosittain noin 1000 tutkijalle ja taiteilijalle. Vuonna 2021 Koneen Säätiö myönsi rahoitusta tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. 

Helsingin yliopistossa pitkän uran tehneellä Ulla Tuomarlalla on vankka kokemus hallinnon johtotehtävistä akateemisessa maailmassa. Vuodesta 2018 alkaen hän vastasi humanistisen tiedekunnan varadekaanina tiedekunnan opetusasioista, ja sitä ennen hän työskenteli Nykykielten laitoksen johtajana. Tieteellisessä työssään hän on tutkinut erityisesti median kielenkäyttöä, mutta myös kaunokirjallisuuden tyylipiirteitä. Viime vuosina Tuomarlan tutkimus on kohdistunut vihapuheeseen. 

”Hyvä johtaja on aidosti läsnä” – neljä kysymystä Ullalle

Millaista on mielestäsi hyvä johtajuus?  

Hyvä johtaja hahmottaa isompia kokonaisuuksia ja katsoo pidemmälle eteenpäin. Hyvä johtaja on riittävästi työyhteisön saapuvilla, aidosti läsnä vuorovaikutustilanteissa ja kestää kuulla myös eriävän mielipiteen. Hyvä johtaja saa esiin työntekijöiden parhaat puolet ja huolehtii myös omasta jaksamisestaan ja osaamisensa kehittämisestä. 

Olet ollut Koneen Säätiössä töissä nyt reilut 1,5 vuotta. Millaisena Koneen Säätiö ja suomalaiset säätiöt näyttäytyvät sinulle? Millaisena näet Koneen Säätiön tulevaisuuden näkymät? 

Apurahasäätiöt ovat tulleet tutuiksi tutkijan roolissa, kun olen hakenut ja monasti saanutkin rahoitusta tutkijanurani eri vaiheissa omiin hankkeisiini. Nyt onkin ollut hyvin kiinnostavaa kurkistaa säätiökenttään ikään kuin sisältäpäin. Suomessa on hyvin monenlaisia säätiöitä, mikä on rikkaus. Koneen Säätiön tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset, ja säätiöiden merkitys ylipäänsä suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin merkittävä. 

Olet tehnyt pitkän uran tutkijana. Pystytkö ylläpitämään tutkijan identiteettiäsi uudessa toimitusjohtajan asemassa jollakin tavalla?  

Se jää nähtäväksi, mutta pyrin pitämään yllä omaa asiantuntemustani. Onhan minulla myös pitkä kokemus siitä, että tutkimusta tehdään hallinnollisen työn rinnalla tai rakosissa. Oman kokemukseni mukaan tutkimuspäivät lataavat akkuja, sillä omiin tutkimusaiheisiin uppoutuminen on hyvin palkitsevaa.  

Toimitusjohtajan työsi käynnistyy toden teolla kesäloman jälkeen. Miten aiot viettää kesälomasi? 

Paljolti kesämökillä Sääksmäellä. Tavoitteenani on saavuttaa lapsuudesta tuttu olotila, jossa aika ei kulu. Lapsena se turhautti, nyt en keksi mitään ihanampaa. Olen koko elämäni viettänyt kesiäni sukuni kesäpaikassa, joten siitä on tullut hyvin rakas. Vaikka pidän matkustamisesta, kesällä nautin mielelläni Suomen suvesta. Uin, kokkaan ja luen paljon kesällä.