Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2023 on myönnetty

Koneen Säätiö on myöntänyt 27 yksittäiselle taiteilijalle ja kymmenelle taiteelliselle työryhmälle työskentelyjakson Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiin vuodelle 2023.

Maaliskuun avoimessa haussa Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiin jätettiin 580 hakemusta 72 eri maasta. Yksilöresidenssiin jätettiin 507 hakemusta, joista työpareja oli 56. Ryhmäresidenssihakemuksia oli 73 hakemuksista. Residenssipaikka vuodelle 2023 myönnettiin 6,2 prosentille hakijoista.

Hakemuksia arvioineiden asiantuntijoiden mukaan hakemusten taso oli yleisesti ottaen hyvin korkea ja moninainen. Ukrainan sodan syttyminen keväällä näkyi myös hakemusten sisällöissä, ja useasta hakemuksesta välittyi huoli tulevaisuudesta. Residenssiin hakeneiden työsuunnitelmista nousivat esille myös henkilökohtaisten narratiivien, sukupolvien välisten traumojen, maahanmuuton, väkivallan ja muistin kysymykset. Monissa hakemuksissa tuli esille myös luontoon, kestävään kehitykseen ja ekologiaan liittyviä teemoja ja niihin liittyvää huolestuneisuutta.

”Ensi vuonna pääsemme vihdoin jatkamaan residenssitoimintaa täydellä kapasiteetilla Saaren kartanon monivuotisten remonttien valmistuttua, ja saamme jälleen vastaanottaa todella mielenkiintoisen joukon taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Vaikka hakemusmäärä olikin edellisiä vuosia pienempi, oli se sitäkin runsaampi ideoiden, aiheiden, tekemisen tapojen ja näkökulmien moninaisuudessa”, kertoo Saaren kartanon residenssin johtaja Leena Kela.

Valtaosa yksiöresidenssin hakemuksista edusti kuvataiteita ja vastaavasti ryhmäresidenssiä haettiin pääasiassa esittävien taiteiden työryhmille. Tämä vuoden hakukierroksella toistui edellisten vuosien tapaan länsimaalainen painotus: eniten hakemuksia tuli Suomesta, seuraavaksi eniten Saksasta, Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta ja Alankomaista. Enemmistö yksilöresidenssiin hakijoista oli 36–50-vuotiaita ja seuraavaksi eniten hakijoista sijoittui 27–35 vuoden ikäluokkaan. Suurin osa yksilöresidenssiin hakijoista oli naisia (61 %), miehiä oli hakijoista selvästi vähemmän (34 %) ja muunsukupuolisia oli 5 % hakijoista.

“Olisi ollut varsin helppo piiloutua taiteen laadun taakse ja valita vain heidät, joilla on loistava ura ja loistavat teokset sekä sokaiseva ansioluettelo. Olisi turvallista pitäytyä hakemuksissa, jotka on kirjoitettu täydellisesti, jotka vastaavat tämän hetken vaateisiin. Mutta: jos emme anna mahdollisuuksia tuntemattomalle, epämääräiselle, epävarmalle, epäilyttävälle, ei-valmiille, epäröivälle, käykö niin että köyhdytämme itse taidetta? Mikäli emme koskaan ota riskiä, emme anna tilaa tuntemattomille ja tuntemattomalle, emme todennäköisesti koskaan löydä ketään tai mitään uutta”, pohtii yksi hakemusten anonyymeista arvioijista. Lue lisää arvioijan mietteistä täältä.

Nykytaiteen moninaiset teemat esillä residenssijaksoilla

Vuonna 2023 Saaren kartanon residenssissä työskentelevät taiteilijat käsittelevät tulevissa teoksissaan muun muassa kehollisuutta, seksuaalista halua, sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä, ympäristöä, taiteellista tutkimusta, eri taiteentalojen yhdistämistä sekä uusia ilmaisutapoja.

Ensi vuonna Saaren kartanon taiteilijaresidenssissä työskentelevät muun muassa taiteilija Moe Mustafa, kuvataiteilija Miia Kettunen sekä videotaidetta ja musiikkia yhdistävä Oraakkeli-työryhmä.

Moe Mustafa tarkastelee työssään halun hierarkioita

Helsingissä työskentelevä taiteilijalle Moe Mustafalle (s. 1985, Kuwait) residenssijakso tarkoittaa oman taiteellisen praktiikan syventämistä ja uusien hypoteesien testaamista kokeellisen teatterin parissa.

Palestiinalais-jordanialais-suomalaiseksi itsensä kokeva Mustafa on taiteen moniottelija: hän hyödyntää työssään muun muassa videotaidetta, teatteria, kokeellista elokuvaa tai äänitaidetta. Hänen töidensä teemat ovat usein poliittisia, jotka liittyvät rotuun, identiteettiin tai seksuaalisuuteen. Taiteilijana Mustafa kokee, ettei hän ole vielä vakiinnuttanut asemaansa, ja hän haluaa välttää liiallista urautumista omaan taiteellisen ilmaisun suhteen.

Saaren kartanossa Mustafa työstää performatiivista The Heavenly Body -projektiaan, jossa hän tarkastelee halua ja haluttavuuteen liittyviä hierarkioita

”Kasvoin homona työväenluokkaisessa perheessä Ammanissa, ja etsin aina paikkaa, missä minua katsottaisiin ja arvostettaisiin. Tunteakseni itsensä hyväksytyksi, täytyy tulla nähdyksi, halutuksi ja tunnustetuksi.  Muutettuani Suomeen, havaitsin pian, että toisten miesten tapaamisessa romanttisessa mielessä on selkeä hierarkia seksuaalisessa haluttavuudessa. Valkoiset miehet ovat halutumpia kuin etelä- tai itäaasialaiset tai afrikkalaiset miehet paitsi, jos rotu on jollekulle jonkinlainen fetissi. Seksi on mielenkiintoinen aihe, koska se liittyy niin vahvasti valtaan: halun kohteena olemisen arvoon”, hän avaa työnsä aihetta.

”Voimmeko me muuttaa, miten ja mitä me haluamme? Haluan kyseenalaistaa prosessin, missä halut muodostuvat ja mitä tarkoittaa olla epähaluttu”, Mustafa kertoo.

Hän käyttää omaa elämäänsä teoksensa raakamateriaalina ja kirjoittaa tekstejä, joita esitetään keskustellen pienissä ryhmissä. Residenssissä hän aikoo myös harjoitella itämaista tanssia, jossa hän hyödyntää egyptiläisiä vatsatanssivideoarkistoja ja musiikkia. Vatsatanssin kautta hän haluaa tarkastella oman esillä olevan kehonsa haluttavuutta.

Miia Kettunen luo vaihtoehtoisia kohtaamisia ihmisen ja luonnon välille

Rovaniemeläinen kuvataiteilija TaM Miia Kettunen työstää Saaren kartanon residenssissä yhteisöllistä taidetta ja tiedettä yhdistävää Keskusteluja veden kanssa -teosprosessin materiaaleja. Teos syntyy harvaan asutun lappilaisen järvialueen, Kemijärven Kalkiaisjärven, pientä yhteisöä osallistaen ja vuorovaikutuksessa sen järviympäristön kanssa.

“Koostan teokseeni materiaalia järveen liittyvistä keskusteluista paikallisen yhteisön kanssa ja niiden tallenteista. Lisäksi dokumentoin luonnonolosuhteiden aiheuttamia muutoksia järven alueelle tekemässäni vesi- ja maainstallaatiossa sekä kuvaan rehevöityneen järven tilaa. Residenssissä aion editoida materiaalia ympäristökuvallisena kokonaisuutena yhteisön äänen, installaation tallentaman muutoksen ja järven kuvallisuuden välisen dialogin ohjaamana. Työskentelyn pohjalta valmistuu ensi vuonna kokeellinen lyhytelokuva, jonka on tarkoitus olla ympäristödialoginen avaus ja aktivistinen pyrkimys rehevöityneen järven tilan kohentamiseen taiteen keinoin”, Kettunen kertoo.

Kettunen työskentelee usein ympäristöaiheisten projektien parissa, joissa hän tutkii ihmisen ja luonnon välistä yhteyttä. Hänen taiteellinen praktiikkansa on pääsääntöisesti paikkasidonnaista ja yhteisötaiteellista, ja hänen monitaiteiset teoksensa tuovat esiin vaihtoehtoisia kohtaamisen ja yhdessä kulkemisen tapoja.

Keskusteluja veden kanssa -projekti on Kettuselle henkilökohtainen ja tärkeä, koska alue on hänen lapsuudenmaisemaansa. Hän tuntee olevansa myös itse osa alueen yhteisöä, joka jakaa huolen ojitusten vuoksi rehevöityneen järven tilasta.

Oraakkeli-työryhmä haluaa uudistaa konserttomuotoista esitystä

Oraakkeli on videotaiteilija Irene Suosalon ja säveltäjä Lauri Supposen yhteisteos lyömäsoittaja Kalle Hakosalolle. Kolmihenkinen Oraakkeli-työryhmä työskentelee Saaren kartanon ryhmäresidenssissä kesällä 2023.  

Työryhmä pyrkii uudistamaan konserttomuotoisen esityksen. Teoksessa on kaksi solistia: lyömäsoittaja Kalle Hakosalo ja videotaiteilija Irene Suosalo. Konserttoa perinteisesti säestävä orkesteri on korvattu 16-henkisellä vokaaliyhtyeellä. Hakosalo ja Suosalo ovat myös teoksen oraakkeleja, jotka vuoroin tulkitsevat ja vuoroin luovat näkyjä.

”Metodit ja mediat ovat tulkitsijoilla erilaiset. Näyt tai ilmentymät – tarinat – ovat subjektiivisia kertomuksia. Tulkintoja määrittää samanlaisuus tai erilaisuus riippuen miltä etäisyydeltä ja mistä kulmasta teosta tarkastelee”, Supponen, Hakasalo ja Suosalo kuvailevat.

”Huomasimme ensimmäisen yhteisen residenssimme myötä Kööpenhaminassa tammikuussa 2022, että yhdessä jaetun ajan ja tilan myötä pääsemme paremmin toistemme työskentelyn äärelle. Eri medioiden yhdistelmä tuntui jo silloin aidolta ja intuitiiviselta ja spontaanilta, eikä tarkkaan laskelmoidulta ja ennaltamääritellyltä. Odotamme innolla, että pääsemme jatkamaan yhteistä dynamiikkaamme Saaren kartanolla”, työryhmä jatkaa. Residenssissä valmistettavan videota ja musiikkia yhdistävän kokonaistaideteoksen kantaesitykset ovat Kööpenhaminassa 21.–22. syyskuuta 2023.

Ajatusten vaihtoa ja oivalluksia maaseudun rauhassa

Koneen Säätiön ylläpitämä Saaren kartano taiteilija- ja tutkijaresidenssi Mynämäellä tarjoaa yksittäisille ammattitaiteilijoille sekä taiteilijaryhmille työskentelyapurahan ja majoituksen lisäksi monipuoliset työtilat ja rauhallisen maalaisympäristön, jotka antavat antoisat puitteet omaan työskentelyyn keskittymiseen. Saaren kartanon residenssissä työskentelee samaan aikaan eri taiteidenalojen edustajia, ja residenssiläisiä kannustetaan yhteisölliseen vuorovaikutukseen ja ajatustenvaihtoon toistensa kanssa, mikä parhaimmillaan voi johtaa uuteen ja yllättäväänkin yhteisyöhön.

Koneen Säätiön hallitus myönsi Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2023 kokouksessaan 3.6.2022.

Lista yksilöresidenssipaikkojen saajista

Lista ryhmäresidenssipaikkojen saajista

Lisätietoja:

Residenssin johtaja Leena Kela
+358 40 732 3628, leena.kela@koneensaatio.fi