Koneen Säätiön tuella suojellaan 56 hehtaarin rakentamaton saari Jämsässä – säätiö haastaa lahjoittamaan luonnonmetsien suojeluun

Luonnonperintösäätiö ostaa Koneen Säätiön 800 000 euron lahjoituksella Vihatinsalon saaren Jämsässä ja perustaa siitä suojelualueen. Koneen Säätiö haastaa metsäyhtiöt, energiayhtiöt, rahoituslaitokset, kauppaketjut ja ympäristöalan säätiöt tekemään lahjoituksen 30 vuotta täyttävälle Luonnonperintösäätiölle.

Luonnonmetsien suojelu on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Etelä-Suomessa tilanne on erityisen kriittinen, sillä luonnontilaisia metsiä on jäljellä vain vähän, ja suojeltu ala kattaa alle kolme prosenttia metsistä.

Suomi on sitoutunut suojelemaan kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät osana EU:n biodiversiteettistrategiaa. Suomen hallitus on kuitenkin määritellyt vanhan metsän kriteerit niin tiukoiksi, että valtaosa jo suojelluistakaan metsistä ei täytä niitä. Se tarkoittaa, että Etelä-Suomen valtionmetsissä uusia alueita ei näytä olevan tulossa suojelun piiriin, vaikka niissä olisi merkittäviä luontoarvoja.

”Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteessa haluamme edistää metsien kestävää käyttöä. Metsiin liittyvän tieteen, taiteen, journalismin ja aktivismin sekä eri toimijoiden välisen keskustelun lisäämisen ohella tarvitaan myös suoraa suojelua, sillä Suomen luonnonmetsien tilanne on hälyttävä. Luonnonperintösäätiö on alan ehdoton asiantuntija, joka toteuttaa koko ketjun arvokkaiden metsäalueiden etsimisestä kaupantekoon ja suojeluun”, sanoo Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar.

Vuonna 1995 perustettu Luonnonperintösäätiö hankkii suojeltavaksi luontoarvoiltaan merkittäviä, mahdollisimman koskemattomia metsäalueita eri puolilta Suomea. Sen toiminta perustuu lahjoituksiin, joita saadaan sekä yksityisiltä että organisaatioilta. Kaikki Luonnonperintösäätiölle lahjoitettu raha menee metsiensuojelutyöhön.

Vihatinsalo – arvokas ja harvinainen suojelukohde

​​Vihatinsalo on rakentamaton, 56 hehtaarin kokoinen saari Kankarisvedessä, joka laskee Päijänteeseen. Saaresta melkein kolmannes on kokonaan koskematonta, ja puut ovat monin paikoin yli 100-vuotiaita. Havupuiden lisäksi saaressa kasvaa kookkaita pihlajia ja haapoja. Saaren metsän monimuotoisuus, lehtomaiset laikut ja rämemäiset painanteet tekevät siitä arvokkaan suojelukohteen. Saari on myös maisemallisesti merkittävä ja sen ohi kulkee tunnettu ”Wanhan Witosen” melontareitti.

”Näin suuren rakentamattoman saaren suojeleminen on poikkeuksellisen upea asia. Vihatinsalo on komea saari, joka suojelun myötä monimuotoistuu entisestään”, iloitsee Luonnonperintösäätiön aluehankinnoista vastaava suojelujohtaja Harri Hölttä.

Luonnonperintösäätiön aiemmin suojelema Aikalankankaan alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä pohjoisessa saman vesistön varrella, ja koillisessa sijaitsee kaksi muuta yksityistä suojelualuetta.

”Vihatinsalon historiasta tiedetään, että sen omistaneet kaksi veljestä sopivat jo 1700-luvulla saareen hakkuukiellon. Sikälikin saaren päätyminen suojeluun ja pysyvään hakkuukieltoon kunnioittaa myös aikaisempien sukupolvien tahtoa”, kertoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila, joka on perehtynyt saaren historiaan.

Vihatinsalon sijainti kartalla.

Haaste luonnonmetsien suojelun puolesta

Luonnonperintösäätiö on vuodesta 1995 lähtien hankkinut suojeltavaksi 227 aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä lähes 6 000 hehtaaria. Tällä hetkellä luontoarvoiltaan korkeatasoisia metsäalueita tarjotaan säätiölle enemmän kuin säätiön varoilla on mahdollista ostaa. Se tarkoittaa, että osa arvokkaista kohteista joutuu hakattavaksi, kun metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta odottaa varojen karttumista.

Puustoiset metsät ovat Suomessa hintavia, mutta ainoa varma keino suojella alueita on niiden ostaminen – siksi varainhankinta on Luonnonperintösäätiön toiminnan edellytys. Säätiölle lahjoittamalla kuka tahansa voi osallistua uuden suojelualueen syntyyn.

”Meidän toiveenamme on, että Vihatinsalon suojeluun kohdistettu lahjoituksemme Luonnonperintösäätiölle innostaisi muitakin toimijoita metsäluonnon suojeluun. Haastammekin kaikki Suomen metsäyhtiöt, energiayhtiöt, rahoituslaitokset, kauppaketjut ja ympäristöalan säätiöt mukaan tekemään lahjoituksen 30 vuotta täyttävälle Luonnonperintösäätiölle – sopivaksi katsomallaan summalla”, Koneen Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin sanoo.

Koneen Säätiö on aiemminkin hankkinut metsää suojeltavaksi. Vuonna 2017 säätiö osti Kemiönsaaren kunnalta maa-alueen, josta perustettiin Kullan luonnonsuojelualue. Vuonna 2021 säätiö osti Oulun kaupungilta Sanginjoen ulkometsän ja lahjoitti sen Metsähallitukselle suojeltavaksi, toiveena kansallispuiston perustaminen alueelle.

Lue lisää Luonnonperintösäätiön verkkosivuilta