Uutiset Apurahat 28.08.2023 Koneen Säätiö haluaa nostaa metsäkeskustelun tasoa: 20 metsään liittyvälle hankkeelle yhteensä 2,8 miljoonan euron rahoitus Metsän puolella -yhteisössä Jaa: Metsän puolella on Koneen Säätiön uusi avaus, joka tuo yhteen metsän parissa työskenteleviä tutkijoita, taiteilijoita, journalisteja ja aktivisteja. Ensimmäisten tuensaajien joukkoon kuuluu muun muassa Luonnonmetsä-työryhmä, joka tekee vaikuttamistyötä valtion metsien suojelun puolesta. Compensate-säätiö kehittää laskurin metsän taloudellisen arvon mittaamiseksi hiili- ja luontoarvomarkkinoilla. Dosentti Nora Schuurman tutkii metsää eläinten kanssa jaettuna monilajisena kotina, ja Elokapina toteuttaa metsäteemaisen kampanjan. Koneen Säätiö julkisti toukokuussa 2023 Metsän puolella -avauksen, joka rahoittaa syvällisiä, oivaltavia ja rohkeita hankkeita laajasti metsään liittyvistä aiheista. Sen tavoitteena on lisätä moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua metsien monista merkityksistä ja tuoda esiin ääniä, jotka eivät ole päässeet kuuluviin metsäkeskusteluissa. Metsän puolella -rahoitusta haetaan Koneen Säätiöltä avoimella ja jatkuvalla haulla. Hankkeiden toivotaan sisältävän monitieteistä tutkimusta, taidetta, journalismia ja aktivismia erilaisissa yhdistelmissä tai syventyvän yhteen tieteen- tai taiteenalaan. Kaikilla hankkeilla tulee olla kytkös tieteeseen tai taiteeseen. Ensimmäiselle arviointikierrokselle lähetettiin 89 hakemusta, joista Koneen Säätiön hallitus myönsi rahoituksen 20 hankkeelle. ”Metsän puolella -aloitteella on laajempi tavoite kuin yksittäisten hankkeiden rahallinen tukeminen. Haluamme monipuolistaa metsiin liittyvää ymmärrystä ja metsäkeskusteluja. Luomme hankkeissa työtään tekeville ihmisille Metsän puolella -yhteisön, joka auttaa onnistumaan, avartamaan ajattelua ja vaikuttamaan yhteiskuntaan”, kertoo Metsän puolella -yhteisön muutosjohtaja Mari Pantsar. Hankkeisiin kuuluu sekä yksin, työpareina että työryhminä tehtävää työtä, joten nyt myönnettävä rahoitus mahdollistaa työskentelyn yhteensä kymmenille henkilöille. Jatkossa yhteisö tulee edelleen kasvamaan, sillä Metsän puolella -rahoitusta myönnetään noin kolmesti vuodessa. Haku on jatkuva, eli hakemuksia voi jättää arvioitavaksi milloin tahansa. Hankkeissa tehtävää työtä ja sen tuloksia esitellään Metsän puolella -yhteisön sosiaalisen median kanavissa ja verkkosivuilla. ”Yhteisön puitteissa järjestämme myös tapahtumia ja tapaamisia esimerkiksi metsäalan asiantuntijoille ja medialle”, Pantsar jatkaa. Mitä kaikkea Metsän puolella tullaan tekemään? Ensimmäisissä Metsän puolella -tutkimushankkeissa tarkastellaan muun muassa suometsien ennallistamista, metsien merkityksiä perusopetuksessa ja metsistä käytävää verkkokeskustelua. FT, dosentti Merja Elo työryhmineen (391 000 euroa) tutkii suometsien ennallistamisen ekologiaa ja etiikkaa. Suometsien monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää suojelun ohella ennallistamista, joka tulee todennäköisesti lisääntymään voimakkaasti kansainvälisten velvoitteiden vuoksi. Ennallistamisen vaikuttavuus, eettinen kestävyys ja sosiaalinen hyväksyttävyys edellyttävät moni- ja poikkitieteistä tutkimusta. Tutkija Veera Kangaspunta (73 800 euroa) selvittää, millaista on tavallisten suomalaisten käymä verkkokeskustelu metsästä. Tutkimuksessa selvitetään asiantuntijuuden rooleja kansalaiskeskusteluissa esimerkiksi kysymällä, millaisia erilaisia asiantuntijatahoja metsäkeskusteluissa hyödynnetään, mihin tulkittu asiantuntijuus perustuu ja miksi tiettyjen tahojen asiantuntijuus koetaan kyseenalaiseksi. Dosentti, tutkijatohtori Otso Kortekankaan ja työryhmän (251 400 euroa) hankkeessa tutkitaan, miten peruskoulun oppikirjat Suomessa ja Ruotsissa ovat kuvanneet metsän merkityksiä 1970-luvulta tähän päivään, ja miten maiden kansalaisia on näin opetettu ajattelemaan metsästä. FT Aila Mustamon (113 000 euroa) tutkimuksessa selvitetään metsän ja kansallisen ääriajattelun kohtaamisia suomalaisessa black metal -alakulttuurissa 2020-luvulla. Black metal -musiikiissa luontoa on kuvattu 1990-luvulta asti kansallisromantiikan hengessä korostaen synkkiä metsiä, jylhiä vuoria, talvea ja pimeyttä. Viime vuosina black metal -yhteisössä on noussut esiin uudenlaista ympäristöajattelua, jossa otetaan kantaa ajankohtaisiin ympäristöongelmiin ja jolla näyttäisi olevan yhteys kansallismieliseen ääriajatteluun. Tutkimuksen kautta päästään käsiksi pinnan alla oleviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin, joita ei vielä käydä valtajulkisuudessa. Dosentti Nora Schuurmanin (197 000 euroa) hankkeessa tutkitaan metsää eläinten kanssa jaettuna monilajisena kotina. Poikkitieteellinen hanke haastaa rohkeasti ihmiskeskeisen ymmärryksen kodista ja kytkee arjen metsäsuhteen osaksi ihmisten ja eläinten välisten suhteiden verkostoja ja vuorovaikutusta. Tutkimus perustuu muistitietoaineistoon, sosiaalisen median aineistoihin sekä videoiduin kävelyhaastatteluin toteutettavaan monilajiseen etnografiaan. Luonnonmetsä-työryhmä (132 000 euroa) tekee vaikuttamistyötä valtion vanhojen metsien suojelun hyväksi. Hankkeessa mm. viimeistellään luonnonmetsien maastokartoitustyötä ja suunnitellaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa välttämätöntä metsien suojelualueverkostoa valtion maiden suojelupotentiaali hyödyntäen. Compensate-säätiön toteuttama hanke (282 000 euroa) haastaa suomalaista metsätalouskeskustelua tuomalla hiili- ja luontoarvomarkkinat metsänomistajille näkyväksi. Hanke kehittää ja julkaisee helppokäyttöisen verkkopohjaisen laskurin, jonka avulla metsänomistajat ja muut tahot voivat arvioida metsän taloudellista arvoa hiili- ja luontoarvomarkkinoilla. Hankkeen tuloksia konkretisoidaan journalistisilla artikkeleja ja tapahtumilla, jotka kokoavat monialaisen ja -tieteisen joukon keskustelemaan suomalaisten metsien roolista näillä nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Hankkeessa Metsän vuoro – Elokapinan väliintulo keskusteluun (200 000 e) toteutetaan Elokapinan metsäaiheinen kampanja, joka pitää sisällään erilaisia tapahtumia kuten taideperformansseja, osallistavia mielenosoituksia ja tieteen jalkauttamista edistäviä keskustelutilaisuuksia. Tavoitteena on nostaa ympäristöviranomaisten ja eturivin tieteilijöiden ääntä kuuluviin sekä voimistaa keskustelua kestävästä metsänkäytöstä. Runoilija Saila Susiluodon ja taiteilija, arkkitehti Jaakko Pesosen Seitsemäs luonto -projektissa (173 000 euroa) tutkitaan pientä metsää Varsinais-Suomessa. Metsään rakennetaan seitsemän väliaikaista havaintoasemaa, jotka kunnioittavat arkkitehtuuriltaan ympäröivää luontoa. Metsälaboratorio jaetaan muiden Metsän puolella -tekijöiden kanssa: sen majat ovat työkalu ja suoja, joiden sisällä työskennellään ja havainnoidaan, kirjoitetaan, luetaan, kuvataan, piirretään, tutkitaan ja kuunnellaan seitsemää eri näkymää eri vuodenaikoina. Katso lista kaikista Metsän puolella -hankkeista Lisätiedot: Mari Pantsar, muutosjohtaja, Koneen Säätiö Metsän puolellamari.pantsar@koneensaatio.fi 050 382 0755 Lue lisää: Mari Pantsarin blogiteksti: Metsän puolella kestävän tulevaisuuden vuoksi Tietoa Metsän puolella -rahoituksesta ja sen hakemisesta Metsän puolella X:ssä (ent. Twitter) Metsän puolella Instagramissa Metsän puolella Facebookissa