Koneen Säätiön rahoitusta voidaan myöntää akateemiseen tieteelliseen työskentelyyn ja ammatilliseen taiteelliseen työskentelyyn uran eri vaiheissa.

Säätiön rahoituksesta noin kolme neljännestä meni tieteentekijöille ja yksi neljännes taiteilijoille. Rahoituksella toteutettiin esimerkiksi väitöskirjoja ja työryhmien tutkimushankkeita sekä tehtiin taiteellisia produktioita sekä tiedettä ja taidetta yhdistäviä hankkeita. Tutkijoiden ja taiteilijoiden lisäksi rahoitettavien joukkoon kuului myös pieni määrä journalisteja ja aktivisteja Metsän puolella -aloitteen myötä.

Koneen Säätiön myöntämän rahoituksen määrä on kasvanut viime vuosina, ja tänä vuonna maksettujen apurahakuukausien määrä kasvoi uuteen ennätykseen. Kun vuoden aikana maksetut henkilökohtaiset kuukausiapurahat muutetaan vuosiksi, Koneen Säätiön maksoi apurahoja lähes tuhannen henkilön työskentelyn verran. Vuoden 2023 luku oli 802 henkilötyövuotta.

Jotta voimme maksaa henkilökohtaisia apurahoja, keräämme rahoitettavilta henkilöiltä syntymäaika- ja osoitetiedot.

Henkilökohtaista apurahaa saaneiden ikäjakaumaa hallitsevat 1980-luvulla syntyneet eli nykyiset 35–44-vuotiaat. Heitä oli 44,4 % säätiön apurahansaajista. Tänä vuonna 1990-luvulla syntyneitä (24,9 %) oli rahoituksen saajista jo selkeästi enemmän kuin 1970-luvulla syntyneitä (20,8 %).

1930-luvulla, 1940-luvulla ja 2000-luvulla syntyneet apurahansaajat olivat puolestaan harvinaisuus. Vanhin apurahansaaja oli syntynyt vuonna 1936, nuorin vuonna 2002.

Missä apurahansaajat asuvat?

Koneen Säätiön rahoittamilla projekteilla tulee olla yhteys Suomeen, mutta apurahansaajien ei tarvitse olla suomalaisia eikä heidän tarvitse asua Suomessa.

Emme kerää tietoa esimerkiksi apurahansaajien sukupuolesta, äidinkielestä tai kansalaisuudesta, mutta asuinpaikkatiedoista näemme, että Koneen Säätiöllä on apurahansaajia ympäri maailmaa. Vuonna 2024 maksatuksia tehtiin 42 eri maahan.

Toimistoltamme Lauttasaaren kartanolta katsottuna lähin rahoituksen saaja asui parinsadan metrin päässä ja kauimmainen lähes 15 000 kilometrin päässä Australiassa.

Ulkomailla asui 9 % apurahansaajista. Täytyy muistaa, että asuinpaikasta ei voi päätellä esimerkiksi henkilön kansalaisuutta tai äidinkieltä. Yleisellä tasolla tiedämme kuitenkin, että kaikista apurahansaajista noin 18 % oli valinnut asiointikielekseen englannin, loput suomen.

Suomessa asuvista apurahansaajista noin joka toinen asui Helsingissä. Etenkin taiteen puolella apurahansaajat ovat vahvasti keskittyneet Helsinkiin.

Helsingin jälkeen seuraavaksi yleisimmät asuinpaikat olivat Suomen muita yliopistokaupunkeja: Turku (8 %), Tampere (7 %), Jyväskylä (4 %), Espoo (3 %), Oulu (2 %).

Olemme viime vuosina seuranneet, mikä on Koneen Säätiön apurahansaajien keskuudessa yleisin asuinkatu ja postinumero. Tänäkin vuonna ne olivat Helsingin itäisessä kantakaupungissa.

Helsingissä apurahansaajia asui Kallion, Vallilan, Alppilan ja muun itäisen kantakaupungin lisäksi eniten mm. Arabianrannassa, Käpylässä, Herttoniemessä ja Roihuvuoressa. Turussa yleisimpiä alueita olivat keskusta, Martti–Korppolaismäki ja Nummi–Ylioppilaskylä, Tampereella puolestaan keskusta ja Tammela–Petsamo.