Sorry, your browser doesn’t support embedded videos. Tarinat ja julkaisut Hanketarinat 12.04.2022 Hanketarina: Kirjailija ja ilmastoaktivisti Birnir Jón Sigurðsson Kuva: Nora Sayyad Hanketarinat Koneen Säätiö luo edellytyksiä vapaalle tieteelle ja taiteelle. Mitä vapaus mahdollistaa tutkijoille ja taiteilijoille? Mitä säätiön rahoittamissa hankkeissa tavoiteltiin, miten ja mitä lopulta syntyi? Teksti Suvi Korhonen Jaa: Islantilainen kirjailija ja ilmastoaktivisti Birnir Jón Sigurðsson päätyi hylkäämään pitkälle edenneen novellikokoelmansa, jonka viimeistelyä varten oli matkustanut Saaren kartanon taiteilijaresidenssiin. Kuka? islantilainen kirjailija, tekstin-, elokuvan- ja teatterintekijä kirjoittanut ja ohjannut palkittuja lyhytelokuvia ja näytelmiä järjestää Safe Fest -teatterifestivaalia ja Gullmolinn-lyhytelokuvafestivaalia työskenteli Saaren kartanossa alkuvuodesta 2022 Tavoitteena novellikokoelman viimeistely Birnir Jón Sigurðssonin oli tarkoitus keskittyä novellikokoelmansa viimeistelyyn. Kirjoittamalla Sigurðsson halusi tutkia fiktion mahdollisuuksia herätellä ilmastoaktivismia lukijoissa. Mikä saisi mahdollisimman monen toimimaan ilmastonmuutosta vastaan? Mikä estää ihmisiä tarttumasta toimeen tuhoisten muutosten pysäyttämiseksi? Työ vaihtui toiseen Kokoelman kirjoittaminen oli jo ennen residenssiin tuloa alkanut tuntua tekstin pakottamiselta paperille. ”Käsikirjoitusta lukiessani mietin, etten itsekään jaksaisi lukea tätä. Miksi sitten kukaan mukaan?” Sigurðsson kertoo Saaressa vahvistuneesta päätöksestä jättää lähes valmiin kokoelman kirjoittaminen sikseen. ”Olin toki aiemminkin jättänyt töitäni kesken, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun jätin kesken jotain, mikä oli jo tulossa valmiiksi.” Ajatukset vapautuivat pohtimaan ilmastoaktivismia toisesta näkökulmasta. ”Saari oli minulle tilaisuus vain olla. Olla taiteilija, olla ihminen, olla olemassa ilman että työ on tuon olemassaolon oikeutus.” Kuva: Nora Sayyad ”Päädyin kirjoittamaan Islannin yleisradiolle juttusarjan, jossa pyrin antamaan vaikeasti suhteutettavalle ilmiölle mittasuhteet, joiden avulla on helpompi käsittää muutos ja hahmottaa, mitkä tahot ovat siitä vastuussa”, Sigurðsson kertoo. Taiteilija työsti myös toista projektiaan. Sigurðssonin yhdessä Tinna Hallgrímsdóttirin kanssa työstämä ilmastoaktivismin käsikirja on tarkoitettu uusille Islannin nuorten ympäristönsuojelijoiden järjestön toimintaan mukaan tuleville nuorille ja muille aloitteleville ilmastoaktivisteille.Käsikirjassa yksilön arkisten valintojen sijaan korostuu laajempi ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulma. Niiden, joilla on valtaa, tulee kantaa heikommassa asemassa olevia suurempi vastuu, Sigurðsson toteaa. Siksi oppaan painopiste on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisessa. Kuva: Nora Sayyad Lupa olla suorittamatta Viime vuosina Sigurðsson on muun muassa kirjoittanut draamaa perunanviljelystä, lastenkirjan sekä kirjaan perustuvan oopperalibreton. Edes esitystaidetta kurittanut koronaviruspandemia ei johtanut hitaampaan tekemisen rytmiin. Vasta residenssijakso Saaren kartanossa katkaisi tiiviin tahdin. ”Saari oli minulle tilaisuus vain olla. Olla taiteilija, olla ihminen, olla olemassa ilman että työ on tuon olemassaolon oikeutus”, kuvaa Sigurðsson. Sigurðssonin kokemus on, että residenssin ilmapiiri tuki irrottautumista sellaisesta käsityksestä taiteellisesta työstä, jossa taiteilijan odotetaan luovan jatkuvasti uutta. ”Ei ole kovin kestävää, jos taiteilijan oletetaan pelkästään painavan töitä. Saaressa sain tilaisuuden rentoutua, hengata ja ajatella ilman että minulta vaadittiin mitään”, Sigurðsson toteaa. Residenssiläisten yhteisöstä jäi ajatus, että taiteellisen työn epävarmuutta voi pyrkiä hallitsemaan järjestäytymällä ja vaatimalla esimerkiksi asiallista korvausta tehdystä työstä. Tästä puhuivat residenssissä samaan aikaan työskennelleet runoilija Yolanda Castaño sekä sarjakuvataiteilija Eva Müller. Kumpikin tarkastelee työssään taiteellistä työtä talouden näkökulmasta. ”Heiltä opin, että parempien edellytysten luominen taiteelliselle työlle on yhteinen asia.” Yhteystiedot Birnir Jón Sigurdssonbirnirjon@gmail.comwww.birnirjon.com Muiden silmin: sarjakuvataiteilija Eva Müller ”Aika on rahaa. Taidetta tehdäkseen tarvitsee aikaa. Saaressa puhuimme siitä, millaisiin kamppailuihin vaikea taloustilanne oli kunkin omassa maassa taiteilijoita ajanut. Kaikkien kamppailut liittyivät aikaan – aikaan, jonka kipeästi tarvitsemme voidaksemme tehdä taidetta. Tarvitsemme rahoitusta, apurahoja, kohtuullisen tuntipalkan tekemästämme taidekasvatus- tai muusta kulttuurialan työstä tai meiltä tilatuista teoksista. Emme halua koko ajan kilpailla samoista harvoista työtilaisuuksista. Kova kilpailu synnyttää armottoman ’se ottaa, joka saa’ -mentaliteetin ja toksisen ilmapiirin yhteisöihimme. Valtion maksama vakaa taiteilijapalkka ratkaisisi tämän. Tarvitsemme työskentelyolosuhteet, jotka vapauttavat meidät tekemään työtämme, eivät aja meitä eristyksiin ja köyhyyteen.”Eva Müller, sarjakuvataiteilija, kirjoittaja ja esitystaiteilija on yksi taiteilijoista, jotka työskentelivät Saaren kartanossa samaan aikaan Sigurðssonin kanssa. Müller on omassa työssään tutkinut myös taidetyötä talouden näkökulmasta. Kuva: Nora Sayyad Saaren kartanon avainlukuja 35–50 taiteilijaa, tutkijaa tai työryhmää työskentelee residenssissä vuosittain 600 taiteilijaa residenssissä vuodesta 2008 alkaen 50 eri maasta vuodesta 2008 alkaen