Hanna Nurminen: Opetellaan ensiksi olemaan eri mieltä

Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajan Hanna Nurmisen piti muuttaa maalle, ennen kuin hän innostui muuttamaan maata. Tutustumme hallituksen jäseniin ja heidän käsityksiinsä rohkeudesta.
Kuva: Riku Pihlanto

”Rohkeaa on tarttua reippaasti asioihin ja sanoa sellaisiakin totuuksia, joita muut eivät uskalla. Eikun hetkinen…” Hanna Nurminen pysähtyy kesken lauseen ja ilmoittaa vetävänsä sanat takaisin. Nopeasti käyvä suu ehtii aina ajatuksen edelle. Tavallisesti kiivaatkin väittelyt ovat suorasanaiselle Nurmiselle ilo, mutta säätiön puheenjohtaja haluaisi kerrankin viilata ajatustaan huolella. Se jää aikeeksi. Sytytyslanka ehtii loppuun. Ennen kuin täydellinen määritelmä rohkeudesta on valmis, on eloisa ihminen jo intoutunut ylistämään varapuheenjohtajan, pikkusiskonsa Ilona Herlinin harkitsevaisuutta ja analyyttisyyttä.

”Ihailen Ilonaa siitä, että hän pohtii, ennen kuin ottaa vahvasti kantaa. Minä räväytän heti ja sitten joudun katumaan”, Nurminen nauraa. Jos sisarta voisi sanoa elämänkumppaniksi, läheinen Ilona olisi Hannalle sellainen.

Uskalla tehdä niin kuin oikealta tuntuu

Juuri 60 vuotta täyttävä Koneen Säätiön johtaja kantaa kärsimättömyytensä toki rakkaudella. Ilman nopeaa päätöksentekokykyä hänestä tuskin olisi tullut suomalaisen taidemaailman vahvaa vaikuttajaa. Ilman lyhyttä pinnaa hän ei olisi vastoin kaikkien odotuksia tyrmännyt tutkijan uraa, luovuttanut suurinta osaa perinnöstään tieteen ja taiteen tukemiseen ja muuttanut Helsingin valoista toiseen universumiin, varsinaissuomalaisen maatalon emännäksi. Kärsimättömyyttä pitäisikin Nurmisen tapauksessa nimittää toiminnaksi ja pulinat pois -asenteeksi.

1980-luvulla Nurmisen uusi koti, Turun liepeillä sijaitseva Merimasku oli arvokonservatiivinen pikkukylä, jossa vallitsi tarkka sosiaalinen järjestelmä. Ennen kuin Helsingistä tullut perijätär oppi olemaan, vaadittiin monta oppituntia puolin ja toisin. Nurminen ei luovuttanut vaan pyrki osaksi yhteisöä ja paikan raivattuaan alkoi kehittämään. Merimaskun osa-aikaisen kulttuurisihteerin pestistä hän siirtyi tuottamaan kotimaisia kulttuuritapahtumia ja vetämään EU-hankkeita. Kun erään tavallisen ostosreissun päätteeksi Nurmisen pariskunta kurvasi autioituneen Maatalouden tutkimuskeskuksen pihaan Mietoisissa, ei kulttuurivaikuttaja voinut kääntyä. Koneen säätiön puheenjohtajaksi valittu Nurminen remontoi vanhasta Saaren kartanosta taiteilijoille residenssin ja itselleen työhuoneen.

Riskinotto tarkoittaa mahdollisuutta virheisiin

”Totta kai mietin, osaammeko suunnata tukea oikein. Ettei jälkikäteen huomata, että riskinotto ja satsaukset ovat ohjanneet taidetta ja tutkimusta epätoivottuun suuntaan.”

Rohkeus on ja pysyy Koneen Säätiön teemana. Nurmisen valtakaudella on tuettu vahvasti niin tieteen kuin taiteen marginaaleja. Laitoja siksi, että vallalla olevat maailmankäsitykset tarvitsevat kyseenalaistamista. Ja siksi, että reunoilta saattaa löytyä jotakin uutta ja arvokasta. Ilman harmaan sävyjä maailmasta tulee Nurmisen mukaan raaka yhden totuuden paikka.

”Tuoreissa vaaleissa takerruttiin epäolennaisuuksien ja toisteltiin ympäripyöreitä. Minusta nyt tarvitaan entistä enemmän syvällistä, monimutkaistakin keskustelua esimerkiksi eriarvoistumisesta, sen syistä ja seurauksista.”

Opettele herkistymään eriäville mielipiteille ilman raivoa

Keskustelu paranisi, jos ihmiset oppisivat olemaan eri mieltä ilman aggressiota. Nurminen kaipaa helpon populismin ja kolmen pointin listojen rinnalle vaikeaa puhetta vaikkapa kaikkialle ulottuvan digitalisoitumiseen liittyvistä riskeistä.

Omassa valtakunnassaan mesenaatti on tänään jo ehtinyt tapaamaan Kreikan jumalia. Saaren kartanon taiteilijaresidenssin vieraat avasivat aamun Platonin pidoilla, joissa Afrodite, Apollon ja Dionysos pohtivat yhdessä protagonistin kanssa kauneuden olemusta kartanon asukkaiden seuratessa keskustelua.

Kysymykseen, mitä Hanna Nurminen aikoo tehdä seuraavaksi, löytyy vastaus silti yllättävän läheltä maanpintaa: ”Aion mennä haravoimaan”, hän vastaa sekuntiakaan miettimättä.

Entä sen jälkeen?

”Haluan tehdä työni niin, että myös tulevaisuudessa Koneen Säätiö tukee raikkaita ja leikkaamattoman rohkeita taiteen ja tieteen avauksia.”

Rohkeaa on: Uskallus olla eri mieltä. Sitä Suomesta puuttuu hirveästi. Esimerkiksi tiedemaailmassa pelätään kasvojen menettämistä niin, ettei valtavirtatiedettä rohjeta kyseenalaistaa.

Rohkeaa ei ole: Itsetarkoituksellinen tai päälle liimattu rohkeus. Poliitikkojen toistamat ”Rohkeasti Suomi nousuun” -tyyppiset heitot eivät kerro mitään.

BIO:

Hanna Nurminen, s. 1955, valittiin Koneen säätiön hallituksen ensimmäiseksi naisjäseneksi vuonna 1988. Valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2003, kun isä Pekka Herlin kuoli.

Suomen kielen maisteri. Gradu käsitteli hämäläismurteiden että-lauseita.

Naimisissa maanviljelijä Jaakko Nurmisen kanssa. Kahden lapsen äiti.

Harrastaa kotoilua, ei kuntoilua. Kotoiluun liittyy tyynynpäällisten vaihtelua, kukkien asettelua ja keittiössä hääräilyä.