Pölyttäjien kirjo

Tieteen ja taiteen välinen, monitaiteinen kirja-, näyttely- ja viestintähanke pölyttäjistä

Piirros, jossa mantukimalainen imee kärsällään rypsinkukkaa.

Pölyttäjien kirjo -hankkeen tavoite on koostaa tietoa ja viestiä pölyttäjien moninaisuudesta ja merkityksestä niin ihmiselle kuin muulle luonnolle, samoin kuin niihin kohdistuvista uhista ja suojelutarpeesta. Erityisesti korostetaan myönteisellä tavalla jokaisen vaikutusmahdollisuuksia pölyttäjien hyvinvointiin. Paino on ihmisen ja pölyttäjien yhteisellä, kestävällä tulevaisuudella. Keskeistä sen kannalta on pölyttäjien elämän ja merkityksen ymmärtäminen sekä empatian herättäminen niitä kohtaan. Hankkeen suojelijana toimii tohtori Jenni Haukio.

Piirros kesäisestä maaseutumaisemasta, jossa kahta peltoa halkoo tie. Vasemmanpuoleinen pelto on väreiltään kirkas ja siinä on hyvin huollettu mökki sekä eri hyönteis- ja kasvilajeja. Oikealla puolella tietä on tumma pelto jossa ränsistynyt lato ja vain yhtä kasvia.
Voimme valita monimuotoisen tai yksitotisen tulevaisuuden. Ilman pölyttäjiä maailma olisi karu ja väritön. Kuva © Janne Toriseva

Elintärkeät pölyttäjät

Pölyttäjien maailmanlaajuinen väheneminen ja uhanalaistuminen uhkaavat ekosysteemien toimintaa ja siten myös ihmisen ravinnontuotantoa. Pölyttäminen kannattelee ekosysteemien toimintaa, sillä se on lisääntymisen edellytys valtaosalle siemenkasveista. Suomessa pölyttäjiä ovat lähinnä hyönteiset, mutta muualla myös lepakot ja linnut.

Pölyttäjät ovat elintärkeitä myös ihmisen olemassaolon ja tulevaisuuden kannalta. Noin 75 prosenttia viljelykasveista vaatii hyönteispölytystä, ja pölytys parantaa satoa monella sellaisella lajilla, jotka eivät pölytystä välttämättä vaadi. Ekosysteemipalveluiden, eli luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen, luokittelussa pölytys kuuluu säätelypalveluihin, eli ekosysteemien toimintaa sääteleviin prosesseihin.

Pölyttäjiä uhkaavat elinympäristöjen tuhoutuminen, ilmastonmuutos, vieraslajit ja kasvinsuojeluaineet. Vaikka pölyttäjien suojelemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja poliittisia päätöksiä, jokaisen on mahdollista tehdä arkielämässään pieniä tekoja pölyttäjien auttamiseksi.

Luonnon ja ympäristön suojelussa ovat tärkeitä ihmisten omat kokemukset sekä tunnetason aktivoiminen, koska tunne-elämykset ja empatia usein johtavat varmemmin ja nopeammin toimintaan kuin pelkän tiedon tarjoaminen. Ihminen haluaa suojella sitä, mihin hänellä on tunneyhteys, ehkä jo lapsuudesta alkaen. Tärkeitä ovat myös yhteisö ja sosiaalinen ulottuvuus.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeessa tuotetaan pölyttäjistä yleistajuinen kirja, kokemuksellinen näyttely, pölyttäjiin tutustuttava peli, sosiaalisen median sisältöjä sekä animaatioita. Näyttely yhdistää monipuolisesti tietoa, taidetta sekä elämyksellisiä ja pelillisiä elementtejä.

Hankkeen lopputulemat ovat tieteellisesti ajantasaisia ja korkealaatuisia mutta yleistajuisia. Hankkeen tulokset tuodaan suuren yleisön, tutkimusyhteisön ja päätöksentekijöiden tietoon, ja niille pyritään takaamaan suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kohderyhmä ulottuu suuresta yleisöstä tutkijoihin, ympäristönhoitajiin, päätöksentekijöihin, kansalaisjärjestöihin ja mediaan.

Työryhmä Pelastetaan Pölyttäjät

Hankkeen toteuttavat FT, ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä sekä TaM, kuvittaja ja animaattori Janne Toriseva, eli työryhmä Pelastetaan pölyttäjät.

Mia Rönkä. Rönkä hymyilee kameralle, taustallaan auringon valaisema vedenpinta. Hänellä on pitkät ruskeat hiukset, huulipunaa ja pyöreät silmälasit.
Mia Rönkä. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

FT, ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä on tutkijana, tietokirjailijana, tiedetoimittajana ja runoilijana perehtynyt ihmisen ja muun luonnon suhteeseen. Röngällä on pitkä kokemus tietokirjoittajana luontoon ja ympäristöön liittyvistä aiheista: useita kirjahankkeita (sekä tieto- että kaunokirjallisuutta), yli 260 lehtiartikkelia, oppimateriaaleja sekä näyttelytekstit Forum Marinumin saaristoaiheiseen näyttelyyn. Tietokirjailijan ja tiedetoimittajan työn lisäksi Rönkä on viime vuosina osallistunut useisiin tieteen ja taiteen välisiin hankkeisiin sekä tutkijana että kirjailijana. Röngällä on myös vetänyt yli sata luontotietoa ja luovaa työtä yhdistävää työpajaa lapsille ja perheille mm. kirjastoissa, museoissa, kouluissa ja tapahtumissa.

Janne Toriseva. Toriseva katsoo kameraan hymyillen, oikea käsi pään tukena. Hänellä on partaa ja lyhyet hiukset sekä ruudullinen paita.
Janne Toriseva. Kuva: Laura Suhonen.

TaM, taidekasvatuksen koulutuslinjalta valmistunut Janne Toriseva on kuvittaja, sarjakuvantekijä ja animaattori yli 20 vuoden työkokemuksella. Toriseva on työskennellyt uransa alusta asti niin kansainvälisille kuin kotimaisille markkinoille. Suomeksi ja espanjaksi julkaistu sarjakuvaromaani Valas (Zum Teufel, Basam Books, Arktinen Banaani 2019) oli kriitikoiden valinta vuoden 2019 parhaaksi kotimaiseksi sarjakuvaksi. Torisevalle erityisen tärkeitä aiheita ovat luonto ja ympäristön tila, joihin hän on keskittynyt myös uusimmassa, yhdessä tietokirjailija Juha Kauppisen kanssa luodussa teoksessaan Korvaamattomat – kertomuksia maailman avainlajeista (Siltala 2023).

Pääkuva: Mantukimalainen rypsillä. Kuva © Janne Toriseva