Apurahat ja residenssipaikat Taide Vuoden aikana säännöllisesti toteutettavien linturetkien päiväkirjaaminen sekä kuvittaminen neulanreikäkameralla otetuilla valokuvilla ja abstrakteilla akvarellimaalauksilla Päähakija Kuvataiteilija (AMK) Koivistoinen Jessica Myöntösumma 32400 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Kirjallisuus ja sanataideKuvataidePaikka- ja tilannesidonnainen taide Myöntövuosi 2023 Kesto Yksivuotinen Jos olet hankkeen vastuuhenkilö, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Haen apurahaa syventääkseni taiteellista työskentelyä, jonka pohjana on vuonna 2021 aloittamani, nyttemmin jo osaksi elämäntapaa muodostunut lintuharrastus. Nykyhetkeen saakka, eri tekniikoin toteutetun tuotantoni keskeisenä lähtökohtana on ollut suomalaisten paikka- ja muuttolintujen ulkonäön, ääntelyn ja lajikohtaisen käyttäytymisen sekä tutkiminen että omaksuminen. Käytin taiteellista työskentelyä apuvälineenä kehittyäkseni lajinmäärityksessä voidakseni toteuttaa tavoitteeni ja pitkäaikaisen haaveeni osallistumalla aktiivisemmin ympärivuotiseen linnustonseurantaan, mutta myös sivistääkseni itseäni. Tavoitteeni mahdollisimman monen lintulajin havaitsemisen vuoden aikana, lintuparvien lukumäärän laskemisen opettelun ja jopa suorittamista muistuttavan linturetkeilyn myötä olen alkanut pohtimaan kysymystä: mikä saa ihmiset arvottamaan lintulajit keskenään kiinnostavina tai vähemmän kiinnostavina? Miksi lintujen katsomisen tai ylipäätään luontoon lähtemisen täytyy jollakin tavalla palkita? Mikä luonnonvaraisen linnun kohtaamisessa tuottaa mielihyvää? Työskentelyni aikana kirjoitan päivittäisiltä, tuntimäärältään vaihtelevilta linturetkiltäni päiväkirjaa, kuvitan kokemaani sekä neulanreikäkameralla otetuilla valokuvilla että abstrakteilla akvarellimaalauksilla keskittyen lintuihin, läsnäoloon ja koetun purkamiseen pienen pienistä yksityiskohdista hitaasti nauttien. Loppuraportin tiivistelmä Työskentelin vuoden ajan retkeilemällä säännöllisesti sekä tutuissa lintukohteissa että itselleni entuudestaan vieraissa paikoissa enimmäkseen Varsinais-Suomen kunnissa, kuten Turku, Parainen ja Sauvo. Retkillä kuljetin mukanani neulanreikäkameraa ja retkipäiväkirjaa. Saatoin keskittyä havainnoimaan vain yhden alueen lintuja tai vaihtoehtoisesti liikkua pitkin päivää eri paikoissa pysähdellen. Retkeilin enimmäkseen pyörällä, julkisilla kulkuvälineillä tai kävellen, mutta pääsin välillä ajokortittomana muiden lintuharrastajien kyydillä eri retkikohteisiin. Kirjasin suurimman osan lintuhavainnoistani valtakunnalliseen Tiira-tietokantaan, kartuttaen sinne tietoa retkikohteiden eri lintulajeista, lintujen lukumääristä ja pesimäpaikoista. Istuin usein tuntikausia paikoillani. Samalla katselin lintuja ja ympäristöä, pohtien kaikkea kokemaani. Läsnäolon opettelu tuntui hyvältä. Tajusin, että usein se mikä tuntuu vähäpätöiseltä, onkin tärkeää. Neulanreikäkameralla kuvaamisen ja retkipäiväkirjojen kirjoittamisen lisäksi maalasin akvarellimaalauksia havainnoistani. Opin linnuista ja niiden käyttäytymisestä paljon enemmän kuin mitä olin uskaltanut etukäteen toivoa. Säännöllinen retkeily ja päivittäinen lintujen havainnointi kehittivät määritystaitojani merkittävästi. Tämän myötä sain itsevarmuutta osallistua aktiivisemmin linnustonseurantaan tehden erilaisia aluekartoituksia ja lintulaskentoja. Näitä tuloksia käytetään mm. Suomen 4. lintuatlaksessa ja Luomukselle raportoitavassa petolintuseurannassa. Taiteellinen työskentely sisälsi sekä onnistumisen että oivaltamisen hetkiä. Luonnollisesti myös turhautumisen tunteita ja epäonnistumisia, erityisesti lintuaiheisten valokuvien suhteen. Negatiivisten kokemusten käsitteleminen ilman paineen tai kiireen tuntua, oli varmastikin tärkein edellytys oman työskentelytapojen ja taiteellisen tyylisuunnan merkittävälle kehittymiselle vuoden aikana. Kiitos Koneen Säätiö! Takaisin apurahalistaukseen