Apurahat ja residenssipaikat Tiede Väitöskirjatyöhön ”Alustayritysten ja julkisen sektorin alustaekosysteemit – toimintalogiikat, mahdollisuudet ja haasteet” Päähakija Master of Arts Umeda Ryo Myöntösumma 90000 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Politiikan ja hallinnon tutkimusTalouden yhteiskuntatieteellinen tutkimus Myöntövuosi 2020 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Väitöskirjatyössäni tutkin alustatalouden toimintalogiikan soveltuvuutta julkiselle sektorille sekä jäsennän kriittisesti näiden tulevaisuuden alustaekosysteemien mahdollisuuksia ja haasteita. Yksityisellä sektorilla alustatalouden ratkaisut ovat osoittautuneet 2010-luvun menestystarinoiksi, kuuluisimpina esimerkkeinään Google ja Facebook. Sen sijaan julkisen sektorin puolelta alustasovelluksista ei toimivia esimerkkejä käytännössä ole lukuun ottamatta analogisten palveluiden digitointihankkeita. Tutkimuksessani tarkastelen poikkeuksellista ja suosittua alustatalouden tapausta Japanista: vuodesta 2008 lähtien käytössä ollutta furusato noozei -kotiseutulahjoitusjärjestelmää. Se yhdistää erityisellä tavalla yksityisen sektorin alustayritykset, kunnat ja niissä toimivat paikalliset yritykset, lahjoituksia tekevät kansalaiset sekä valtion ohjaus- ja verovähennysjärjestelmät. Analysoin julkisella sektorilla toimivaa kotiseutulahjoitusjärjestelmää alustatalouden ja alustaekosysteemien näkökulmista. Tutkimusmateriaalini koostuvat laadullisista haastattelu- ja havainnointiaineistoista. Aineistot olen kerännyt lahjoitusjärjestelmän keskeisiltä toimijoilta eli japanilaisilta alustayrityksiltä, kunnilta, paikallisilta yrityksiltä ja lahjoituksia tekeviltä kansalaisilta. Aineistot kerättiin vuoden 2020 vaihteessa toteutetulla Japanin kenttätyömatkalla. Analyysissä sovellan laadullisen tutkimuksen menetelmiä, keskeisimpinä tapaustutkimus-, kehys- ja narratiivianalyysimenetelmät. Kolmessa artikkelissani käsittelen eri toimijoiden näkökulmia alustatalouden, julkisen sektorin ja lahjoitusjärjestelmän yhteyksistä. Tarkastelen myös kotiseutulahjoitusjärjestelmän ongelmia, haasteita ja ristiriitoja, joiden ratkaiseminen on keskeistä hahmoteltaessa tulevaisuuden alustasovelluksia. Tutkimustulokseni ovat hyödynnettävissä alustatalouden ratkaisujen kehittämisessä yleisesti julkisella sektorilla ja erityisesti uusien aluekehittämisjärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Loppuraportin tiivistelmä Väitöstutkimuksessani tutkin, miten alustatalouden logiikkaa voi onnistuneesti hyödyntää julkisella sektorilla. Analyysin kohteena oli Japanin furusato noozei -kotiseutulahjoitusjärjestelmä, joka yhdistää erityisellä tavalla yksityisen sektorin alustayritykset, kunnat ja niissä toimivat paikalliset yritykset, lahjoituksia tekevät kansalaiset sekä valtion ohjaus- ja verovähennysjärjestelmät. Lähestyin tutkimusaihetta alustoitumisen käsitteen kautta. Alustoitumisella tarkoitetaan digitaalisten alustojen kautta syntynyttä yhteiskunnallisten suhteiden muutosta. Vastaavaa ilmiötä on tutkittu esimerkiksi yksityisen sektorin palveluissa, kuten Uberissa ja AirBnB:ssä, mutta julkisen sektorin systeemitason alustoitumista ei ole juuri tutkittu. Kansainvälisessä vertaisarvioidussa artikkelissani tutkin Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä käynnistynyttä alustoitumisprosessia, joka on saanut aikaan muutosta toimijoiden välisissä suhteissa ja synnyttänyt yksityisten alustayritysten välittämät monitoimijaiset markkinat. Järjestelmässä toimivilta alustayrityksiltä kerätyn haastatteluaineiston pohjalta analysoin, miten alustoitumisprosessi on käynnistynyt ja minkälaisia hallintaan liittyviä haasteita siinä ilmenee. Tulokset osoittavat julkisen sektorin alustoitumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Alustoitumisen myötä syntynyt markkinadynamiikka lisäsi toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja resurssien uudenlaista jakautumista kaupunkien veronmaksajien, maaseutukuntien ja paikallisten yritysten välillä. Järjestelmän taloudelliset kannustimet kuitenkin hämäävät alkuperäisiä aluekehittämistavoitteita, mikä jarruttaa yhteiskunnallisen arvon luomista. Tutkimukseni korostaa jaetun päämäärän roolia julkisen sektorin alustoitumisen hallinnassa. Yhteiskunnallisesti määritelty tavoitteenasettelu, kuten kotiseudun ja maaseudun elävöittäminen Japanin järjestelmässä, ohjaa sektorienvälistä vuorovaikutusta ja lieventää taloudellisten ja yhteiskunnallisten arvojen yhteentörmäystä. Takaisin apurahalistaukseen