Universalism, diversity, and the foundation of global ethics

Hakemuksen tiivistelmä

Tutkin väitöskirjassani sitä, millainen normatiivinen viitekehys voisi toimia maailman eettistä ja kulttuurista moninaisuutta kunnioittavan globaalin etiikan perustana. Tällaisen perustan tulee painottaa dialogista lähestymistapaa, mutta myös pyrkiä takaamaan tasa-arvoiset edellytykset hyvälle elämälle. Hyödynnän muotoilemaani normatiivista viitekehystä arvioimalla periaatteita, jotka ohjaavat Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välistä kumppanuutta. Hypoteesini on, että EU käyttää tässä kumppanuudessa normatiivista, poliittista ja taloudellista valtaansa. Lisäksi tarjoan politiikkasuosituksia, joiden avulla EU voisi toteuttaa dialogista globaalia etiikkaa ja edistää globaalia kehitystä eettisesti muiden toimijoiden kanssa. Tämä vaatisi sitä, että unioni sitoutuisi demokraattiseen keskusteluun globaalin etiikan periaatteiden toimeenpanosta. Tutkimukseni perimmäisenä tavoitteena on löytää keinoja globaalin etiikan vahvistamiseksi maailmanpolitiikassa. Väitöskirjani edistää globaalin etiikan tutkimusta kolmella tavalla. Se tarjoaa yhden ratkaisun globaalin etiikan universalismiin liittyvään ongelmaan, yhdistää globaalin etiikan muihin normatiivisiin teorioihin ja tarkastelee globaalin etiikan toteutumisen empiirisiä edellytyksiä. Väitöskirjani siis tutkii kahdenlaisen dialogin, eettisen ja poliittisen, reunaehtoja. Tämä on välttämätön edellytys kulttuurirajat ylittävän, tasa-arvoisen ja maailman moninaisuutta kunnioittavan yhteistyön toteutumiselle.

***Toivon, että tätä tiivistelmää ei julkaistaisi, koska väitöskirjaprojektini on vielä kesken***

Universalismia syleilevään – vaikkakin maailman eettisen ja kulttuurisen moninaisuuden tunnistavaan – globaalin etiikan tutkimukseen alun perin asemoitunut väitöskirjaprojektini on muuttunut matkan varrella melko dramaattisesti. Syynä tähän on ollut ennen kaikkea syvemmän ymmärryksen syntyminen siitä, että kaikki tieto tuotetaan aina jonkinlaisesta ontologisesta, epistemologisesta ja poliittisesta positiosta käsin, ja täten myös esimerkiksi oikeudenmukaisuuden edistämiseen pyrkivä tutkimus voi tulla huomaamattaan legitimoineeksi globaalin pohjoisen tiedollisesti ja taloudellisesti hegemonista, vuosisatoja kestäneelle kolonialismille perustuvaa asemaa. Tämän seurauksena olenkin päätynyt pohtimaan projektissani, miten modernin länsimaisen ontologian ja epistemologian ulkopuolelle jäävien tiedon ja olemassaolon tapojen kanssa voisi käydä nykyistä oikeudenmukaisempia keskusteluja. Tämän kattoteeman alla olen tutkinut tasavertaisemman poliittisen dialogin edellytyksiä – sekä teoriatasolla että empiirisesti, jälkimmäinen Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välisen kumppanuuden puitteissa –, reflektoinut ontologiset ja epistemologiset rajat ylittävän (tieteellisen) tiedon rakentamisen mahdollisuuksia ja haasteita sekä pyrkinyt tekemään näkyväksi yhteiskunnan ja luonnon erottelulle perustuvan modernin dualistisen ontologian haastavan luonnon oikeuksia korostavan ajattelun taustalta löytyviä tietämisen, tuntemisen ja olemisen tapoja. Loppuosassa artikkeliväitöskirjaani tulen vielä pohtimaan edellä mainittuja teemoja nimenomaan globaalin etiikan tutkimuksen kontekstissa.

*** Toivon, että tätä tiivistelmää ei julkaistaisi, koska väitöskirjaprojektini on vielä kesken***