Takaisin kohti lajienvälisyyttä – suullisen kansanperinteen, muistitiedon ja populaarikulttuurin posthumanistiset tulkinnat

Hakemuksen tiivistelmä

Hankkeessa tarkastellaan ihmisen ja luonnon suhdetta folkloristisen tutkimusperinteen tarjoamin välinein ja aineistoin. Hankkeen julkaisut koostuvat tieteellisista artikkeleista, radioitavista ääniteoksista ja niitä taustoittavista opintopaketeistä, joihin kootaan teoksen tematiikkaa syventävää aineistoa kouluopetusta yms. varten. Päätutkimuskysymyksenä on arkaaisen luontosuhteen muuttuminen teollistumisen myötä nykyajan nostalgiseksi, kriittiseksi tai välinpitämättömäksi luontosuhteeksi. Suomalaisen kulttuurin arkaaisinta kerrostumaa kuvaa arkistoihin tallennetty folklore, jonka tulkinta posthumanistisessa kehyksessä antaa mahdollisuuden folklorististen näkökulmien uudistamiseen (esimerkkinä uusin kansainvälinen uskomustarinoiden tutkimus). Muuttuvaa luontosuhdetta kuvaa arkistoihin ammattikuntaperinteenä tallennetty muistitieto, jota tulkitaan lähiluennan ja mikrohistorian keinoin. Nykyihmisen luontosuhteen kuvauksena tarkastellaan populaarikulttuurin dystooppista kuvastoa ja aikalaishistoriaa kuvaavia kokemuskuvauksia, esimerkiksi narratiiveja tuotantotiloilta. Uusien lähdeaineistojen, tulkintatapojen ja uudenlaisen raportointitavan (äänikuvaelmat) avulla herätellään suomalaisten kiinnostusta tutustua oman luontosuhteensa perustaan muistaen samalla, että suomalaisuutta ei voi ymmärtää ilman kansainvälistä kontekstia.

"Takaisin kohti lajienvälisyyttä" -hankeen tavoitteena oli posthumanistisen lähestymistavan soveltaminen folkloristisiin aineistoihin. Folkloristiikan nykyaikaisen tieteenkuvan mukaisesti aineistoina tulivat kysymykseen sekä vanhan kansanrunouden arkistoaineistot, että uusimmat sosiaalisen median kentän etnografiset dokumentaatiot. Nykyaikaiseen folkloristiikan tieteenkuvaan kuuluu myös kaikkea siltä väliltä, muun muassa muistitietoaineistot ja perinteinen etnografinen dokumentaatio (etnografia kuitenkin antropologiaa laajemmin ymmärrettynä eli sisältäen havainnointia, kuvaamista ja haastatteluja).

Hankkeen aikana kulttuurintutkimuksessa ja humanistisissa tieteissä posthumanistiset näkökulmat kehittyivät nopeasti ja yksi hankkeen tavoitteista olikin tämän kehityksen seuraaminen lukupiirien ja erilaisten sovelluskokeiluiden (esim. sarjakuvat) avulla. Hanke loi hyvän pohjan uudenlaisten näkökulmien pohtimiselle folkloristiikassa, mutta ei vielä "tyhjentänyt pankkia" eli käsitteiden ja näkökulmien soveltaminen jatkuu uusien hankkeiden myötä. Hankkeen tulosten hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hankkeessa kehitettyjen keskustelunavausten syventämistä ja tuomista mukaan kotimaisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin posthumanistisesta teoriasta.