Apurahat ja residenssipaikat Taide Political conversation through aesthetic – esteettisen, aistinvaraisen väliintulo yhteiskunnallista päätöksentekoa muovaavaan prosessiin Päähakija Kuvataiteen maisteri Kariranta Saara-Maria Myöntösumma 14400 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat KuratointiKuvataidePaikka- ja tilannesidonnainen taide Myöntövuosi 2018 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Aion toteuttaa nnäyttelysarjan eduskuntaan sekä näiden sen päätöksiä valmisteleviin ja toimeenpaneviin ministeriöihin ja virastoihin. Haen ponnistusapurahaa muokatakseni ja tutkiakseni taiteen esittämisen muotoja, näyttelyrakennetta ja esitystapoja, joilla esteettinen osallistuu julkiseen poliittiseen keskusteluun. Pyrkimyksenä on vaikuttaa päätöksenteossa huomioon otettavaan ajalliseen jatkumoon, tuoda ikuisuuden sekä rajallisuuden kokemus lähemmäksi päättäjiä ja lisätä emotionaalista ja kehollista herkkyyttä päätöksenteossa. Taide pyrkii tässä yhteydessä nostamaan esiin meissä jo piilevän hiljaisen tiedon, tietoisuuden suhteestamme ympäristöömme, sen syy- ja seurausyhteyksiin. Taide ei ota tätä roolia sanallisesti tai teoreettisen tiedon kautta, vaan käyttää hyväkseen kielen choraa, sitä mikä jää rivien väliin, sitä mitä on vaikea tavoittaa sanoin, sitä mikä pakenee, kun sen yrittää ottaa haltuun. Taide osallistuu aistinvaraisesti, esteettisesti tähän yhteiskuntaan, jonka päätöksentekoprosesseja leimaa pitkälle rationaalisena pidetty matemaattis-looginen ajattelu tai tunteelliset, tiedostamattomat psykopatologiset mekanismit. Taide voi parhaimmillaan nostaa näkyväksi näitä psyykkisiä torjuttuja prosesseja ja auttaa linkittämään tietoa tunteisiin rakentavalla tavalla. Loppuraportin tiivistelmä Political Conversation Through Aesthetic-hanke toteutui osin suunnitellulla tavalla. Työryhmä koottiin, perehdyttiin aihetta käsittelevään tutkimukseen ja tietoon, jonka pohjalta suunniteltiin näyttelykokonaisuus ja hankkeen esittelymateriaali sekä luotiin tutkimussuunnitelma ja luentoehdotus. Näyttely osoittautui vaikeaksi toteuttaa suunnitellusti eikä lupaa näyttelyn esille asettamiseksi saatu. Kuvataiteen ei katsottu soveltuvaksi Eduskuntataloon, koska sitä varten ei ole näyttelytiloja. Näyttelysuunnitelmassa kuitenkin esitettiin, kuinka lyhyt väliaikainen näyttely koostetaan tiloihin soveltuvasti siten, ettei se aiheuta vaaraa eikä häiritse työskentelyä. Tämä alleviivaa kuinka tärkeitä aiheita nykytaidenäyttelyn ehdottaminen Eduskuntataloon osaksi poliittisen päätöksenteon prosesseja nostaa esiin. Niistä suurimpana kysymykset siitä, millaisena tieto käsitetään ja kenen tuottamana se pääsee esiin parlamentaarisen edustuksellisen demokratian tarpeisiin luodussa instituutiossa? Aistinvaraista, esteettistä tietoa ja hiljaista tietoa ei tunnisteta tai tunnusteta yhtä arvokkaaksi kielelliseen ilmaisuun pohjautuvassa parlamentaarisessa edustuksellisessa demokratiassa kuin rationaalislähtöistä tai numeraalista tietoa. Taiteen tohtoreita on valmistunut Suomessa jo yli 20 vuotta, mutta taidetta ei ole vielä koskaan kutsuttu valiokuntiin kuultavaksi. Niin kutsuttu lobbaaminen sen sijaan on tuttu käytänne ja edustajat voivat halutessaan tavata näitä vaikuttamiseen pyrkiviä tahoja harkintansa mukaan. Kenties on niin, että taiteen ja sen tuottama aistinvarainen hiljainen tieto ja kyky nostaa vastaanottajassa jo olemassa olevaa tietoa on laajalti tunnistettua niin virkamiesten kuin kansanedustajien keskuudessa, mutta syvään juurtuneet tavat toimia, byrokratia ja eduskunnan arvokkuuden ja kansanedustajien riippumattomuuden ja työrauhan turvaaminen ajaa uudet ehdotukset helpommin torjuttaviksi. Siten säästytään vaivalta ja riskeiltä, mikä uusien käytänteiden toteuttamiseen usein liittyy. Yksittäiset poliitikot, virkamiehet ja sekä tieteellinen tutkimus haluaisivat avata eduskuntaa keskustelulle, mutta eduskunta-instituutio ei tunnut olevan siihen vielä valmis. Ainakaan aistinvaraisella tasolla. Lähestyminen eduskuntainstituutiota esteettisen keskustelun ajatuksella on ollut uusi ehdotus. Hämmennystä ehdotuksen vastaanottajissa saattoi myös aiheuttaa taiteen rajatuksi kohderyhmäksi raamitettu yhteiskunnan hierarkian ylimmällä tasoilla olevat päättäjät. Usein sosiaalisen taiteen muodot kohdentuvat yhteiskunnan hierarkiassa syrjäytyvien tai muuten heikossa asemassa olevien osallistamiseksi tai problematiikkaa pohtiviksi. Torjuttunakin se on kuitenkin avannut ehdotuksen vastaanottaneiden tahojen mahdollisuuksien horisonttiin myös tämän vaihtoehdon päätöksenteon empaattisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden lisäämiseksi. Apurahan saajassa hanke ja sen saama vastaanotto on herättänyt entistä suuremman uteliaisuuden, halun ymmärtää ja tutkia poliittista järjestelmäämme ja yksilön intentioiden merkitystä järjestelmän toiminalle sen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Takaisin apurahalistaukseen