Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Naapurimme pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) ilmastonmuutoksen uhrina: suojelusuunnitelma kansalaistieteen keinoja hyödyntäen

Meneillään oleva, pääosin ihmistoiminnasta johtuva ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato, ajaa eliölajeja ahtaalle ja useat lajit ovatkin kadonneet niiden alkuperäisiltä esiintymisalueiltaan elinympäristöjen häviämisen seurauksena. Esimerkiksi Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan lentävien hyönteisten biomassa on vähentynyt yli 75 % vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa suoraan niitä ravinnokseen käyttäviin toisen asteen kuluttajiin, kuten lintuihin ja lepakoihin. Erityisen herkkiä ravinnonpuutteelle ovat poikaset, joiden on saatava riittävästi ravintoa selviytyäkseen talvesta tai muuttomatkasta. Tutkimuksessani selvitän, miten ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato vaikuttaa pohjanlepakon (Eptesicus nilssonii) globaaliin esiintymiseen ja suojelutarpeeseen. Pohjanlepakkoa tavataan usein naapurinamme rakennuksissa, mutta lajin elintavat ovat silti huonosti tunnetut. Paneudun tutkimukseeni lajin nykyesiintymisen, ravinnonkäytön, lisääntymiskäyttäytymisen ja populaatiogenetiikan pohjalta. Samalla tuotan tärkeää perustietoa lajin elintavoista ja perusbiologiasta. Kerään tutkimusaineistoni lajin koko esiintymisalueelta kustannustehokkaasti hyödyntäen rajojemme yli ulottuvaa yhteistyöverkostoa sekä kansalaistieteen menetelmiä. Aineistosta mallinnan pohjanlepakon esiintymistä eri ilmastonmuutosmalleissa, ja tulosteni pohjalta suojelutoimet lajin hyväksi voidaan kohdistaa sellaisiin populaatioihin, joilla on paras pitkän aikavälin selviytymisennuste.

Talvi ja horros on hyönteissyöjälepakoille kriittistä aikaa, mutta todellisuudessa kesän lisääntymisaika sekä loppukesä ja alkusyksy, jolloin lepakot valmistautuvat talvehtimiseen, määrittävät lepakoiden menestymisen. Tutkimuksessani selvitinkin pohjanlepakon esiintymistä sekä levähdyspaikkoja Suomessa niin poikasaikaan kuin loppukesästä, jolloin lepakot keräävät energiavasrastoja talvihorrosta varten. Lisäksi tutkin, miten pohjanlepakko hyödyntää päivähorrosta syksyllä.

Tutkimuksessani hyödynsin kansalaistieteen menetelmiä; vapaaehtoiset näytteenkerääjät keräsivät minulle rakennuksistaan lepakonpapanoita koko aktiivisen kauden ajalta vuosina 2019 ja 2020. Näistä papanoista määritin lepakkolajin ja paikkotietoaineistoja hyödyntämällä pystyin määrittämään paitsi pohjanlepakon lisääntymisaikaisten päiväpiilojen maantieteellisen sijainnin, myös minkälaisissa ympäristöissä ne yhdyskunnat sijaitsevat. Loppukesästä ja syksyllä tutkimme piilopaikanvalintaa ja päivähorrosta pienemmässä mittakaavassa sellaisten radiolähetinten avulla, jotka mittaavat lepakoiden ruumiinlämpöä, jotta pystyimme määrittämään, milloin lepakko on horroksessa ja milloin ei.

Maantieteellisesti pohjanlepakon lisääntymisyhdyskunnat olivat rajoittuneet pääasiassa maamme etelä- ja keskiosiin, mutta myös pari hieman pohjoisempaa yhdyskuntaa löytyi. Ne olivat pääasiassa rakennetussa ympäristössä, mutta syksyn tullen lajin riippuvuus ihmisestä väheni, ja se alkoi käyttää kivikkoja päiväpiiloinaan. Pohjanlepakko käytti myös päivähorrosta enemmän luonnollisissa kuin ihmisen rakentamassa päiväpiilossa syksyn aikana. Pohjanlepakon aktiivisuus oli alkukaudesta suurinta etelä- ja keskiosissa Suomea, aivan kuten lisääntymisyhdyskunnatkin, mutta loppukesästä alkaen aktiivisuus lisääntyi myös pohjoisessa. Pitkäaikaisseurannassa huomasimme, että pohjanlepakon aktiivisuus on hienoisesti noussut maassamme seitsemän vuoden aikana.

Pohjanlepakko viihtyy siis ihmisläheisyydessä, mutta käyttää erityisesti loppukaudesta myös muita päiväpiiloja ja pystyy hyödyntämään päivähorrosta energiansäästökeinona. Sen lisääntynyt aktiivisuus elinympäristövaatimusten lisäksi viittaa siihen, että laji ei ole tällä hetkellä suuresti uhattuna, ja lisääntymisyhdyskunnillakin on vielä mahdollisuus vetäytyä pohjoisemmaksi ilmastonuutoksen mukana. Kutitenkin jo naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa laji on vaarantunut, joten tilanne vaatii meilläkin tarkkaa seurantaa.

Takaisin apurahalistaukseen