Mätäsvaara-dokumenttielokuvan kehittely

Jos satunnainen kulkija poikkeaa tiellään Pohjois-Karjalan korvessa uinuvaan kylään, mistään ei käy ensisilmäyksellä ilmi, että paikka kätkee sisäänsä salaisuuden. Kylän kulttuurihistoria on kirjaimellisesti mädäntymässä käsiin. Mätäsvaara on 40-minuuttinen lyhytelokuva, joka sijoittuu kulttuurihistoriallisesti merkittävään pohjoiskarjalaiseen kylään. Mätäsvaara oli ennen yksiä suurimpia tehdaskyliä Suomessa ja sitä on syystäkin kutsuttu edistykselliseksi aikaansa nähden. Alvar Aalto palkattiin suunnittelemaan työläisten taloja, jotka tehtaan toiminnan lakattua alkoivat hiljalleen rapistua ja kylän historia unohdettiin vuosikymmeniksi. Elokuva yhdistää voice-over -kertomuksia, arkistomateriaalia ja dokufiktiota. Elokuvan eri osat nivoutuvat moniääniseksi tarinaksi luonnon, ihmisen ja teollistumisen välisestä suhteesta, jossa mennyt on haudattu historiallisen muutoksen alle. Mätäsvaara on ensisijaisesti elokuva paikasta, joka sijaitsee jossain muutoksen ja pysyvyyden, luonnon ja ihmisen sekä myyttien ja historian rajalla. Edellinen elokuvamme Maa joka nousee ja laskee (2021) tutki Merenkurkun saariston myyttisiä tarinoita ja paikallisia traditioita. Haluamme jatkaa Mätäsvaara-elokuvassa samoja teemoja sekä samanlaista työskentelymetodia. Meitä kiinnostaa erityisesti tutkia Suomen unohdettuja paikkoja ja näyttää kulttuurihistoriallisesti merkittäviä asioita, joista harvoilla on tietoa. Koneen Säätiön apurahakausi mahdollistaisi meille tekijöinä uudenlaisen ja vapaan elokuvakielen etsinnän. Ennakkokehittelyllä on elokuvan kannalta erityisen suuri painoarvo, sillä tuotanto toteutetaan dokufiktiona käsikirjoitettuina kohtauksina ja elokuvan hybridimuodon löytäminen ottaa aikaa. Apurahan turvin pystymme keskittymään elokuvan suunnittelemiseen ja matkustamaan paikan päälle Pohjois-Karjalaan. Aiomme ennakkotuotantomatkojen yhteydessä käydä Lieksassa tutkimassa Mätäsvaaraan liittyviä arkistoja, haastatella paikallisia ja kuvata elokuvan demoa.

Hanke toteutui suunnitellusti. Kuuden kuukauden työskentelyjakson aikana pääsimme toteuttamaan Mätäsvaaran entiseen kaivoskylään sijoittuvan dokumenttielokuvan kehittelyjakson, jonka merkittävimpänä tuloksena kirjoitettiin elokuvan käsikirjoitus. Elokuvan nimeksi päätettiin antaa Kaikki jäljelle jäävä valo.

Apurahakauden aikana tutustuimme Pohjois-Karjalassa, Lieksassa sijaitsevaan Mätäsvaaran kylään useiden scout-matkojen kautta. Niiden aikana tapasimme ja haastattelimme paikallisia, tutkimme mahdollisia kuvauspaikkoja ja kuvasimme elokuvan demoa. Kaivoskylän historiaan tutustuimme Lieksassa ja Joensuussa sijaitsevia arkistoja tutkimalla. Tapasimme myös lähialueen harrastajateatterien väkeä, sillä etsimme heidän joukostaan dokufiktioon sopivia esiintyjiä. Apurahakauden päätteeksi valitsimme elokuvassa esiintyvät henkilöt ja päätimme, että päähenkilöksi etsitään Mätäsvaaran alueella työskentelevä ukrainalainen kausityöntekijä.

Apurahakauden aikana Mätäsvaarassa tapahtui useita merkittäviä tapahtumia. Uuden kaivoksen avaamista alettiin kartoittaa Ukrainan sodan myötä. Samaan aikaan kaivoksen vedellä täytettyä avoluohosta ympäröivä suojeltu metsä kaadettiin salassa kyläläisiltä. Nämä ajankohtaiset muutokset saivat meidät muuttamaan elokuvan keston lyhyestä pitkäksi elokuvaksi.
Kehittelyvaihe oli menestyksekäs, se vahvisti uskomme elokuvahankkeen kansainväliseen potentiaaliin ja siihen, että valitsemamme lähestymistapa kantaa.