Apurahat ja residenssipaikat Tiede Kimalaisten älykkyyden moninainen merkitys Päähakija FT, Dosentti Loukola Olli Myöntösumma 172800 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Biologinen ja ekologinen ympäristötiede Myöntövuosi 2020 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Ihmiskeskeisen näkemyksen mukaan eläin on sitä älykkäämpi mitä läheisempää sukua se on ihmisille. Tämän vuoksi ihmisistä kehityshistoriallisesti etäisiä luokkia, kuten hyönteisiä, pidetään alempina ja ajattelemattomina olentoina. Tietämättömyys ruokkii ihmiskeskeisyyttä, joka puolestaan vähentää arvostustamme muita eläimiä kohtaan. Yhä nykyään harvat tietävät, että hyönteisillä on aivot ja ne voivat oppia ja muistaa. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että hyönteisillä, erityisesti kimalaisilla, on kognitiivisia kykyjä, joita on aiemmin pidetty ainoastaan ihmisten, tai korkeintaan isoaivoisten nisäkkäiden tai lintujen yksinomaisuutena. Ne kykenevät ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia katsomalla mallia toisilta kimalaisilta ja jopa parantamaan suoritustaan näkemänsä perusteella. Tämä on hämmästyttävä kyky eläimeltä, jolla on seesaminsiemenen kokoiset aivot. Ongelmanratkaisukykyä vaativat kukat eivät ole kimalaisten ja muiden pölyttäjien suurin ongelma luonnossa, vaan luonnonvaraisten kukkien ja pesäpaikkojen väheneminen muun muassa kaupunkikehityksen ja tehomaatalouden laajentumisen, lisääntyneen torjunta-aineiden käytön ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Koska kyseiset maailmanlaajuiset ongelmat ovat ihmisten tuottamia, on myös meidän vastuunamme ratkaista nämä ongelmat. Tämän poikkitieteellisen hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta kokeellista tietoa kimalaisten kognitiivisista kyvyistä yhdistämällä käyttäytymisekologian, vertailevan kognition, farmakologian ja automaatiotekniikan alan menetelmiä innovatiivisella tavalla. Hankkeen jälkeen tiedämme miten kimalaiset viestivät positiivisia tunnetilojaan elekielen avulla toisilleen. Lisäksi selviää kokevatko kimalaiset ahaa-elämyksiä ongelmanratkaisutilanteissa, eli kykenevätkö ne yhdistelemään aiemmin opittua tietoa uusissa tilanteissa. Tulokset kimalaisten nokkeluudesta ja ihmismäisestä käyttäytymisestä tulevat epäilemättä herättämään vilkasta keskustelua niin tutkijoiden kuin kansalaisten keskuudessa. Takaisin apurahalistaukseen