Grants and residencies

Research

Kimalaisten älykkyyden moninainen merkitys

Application summary

Ihmiskeskeisen näkemyksen mukaan eläin on sitä älykkäämpi mitä läheisempää sukua se on ihmisille. Tämän vuoksi ihmisistä kehityshistoriallisesti etäisiä luokkia, kuten hyönteisiä, pidetään alempina ja ajattelemattomina olentoina. Tietämättömyys ruokkii ihmiskeskeisyyttä, joka puolestaan vähentää arvostustamme muita eläimiä kohtaan. Yhä nykyään harvat tietävät, että hyönteisillä on aivot ja ne voivat oppia ja muistaa. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että hyönteisillä, erityisesti kimalaisilla, on kognitiivisia kykyjä, joita on aiemmin pidetty ainoastaan ihmisten, tai korkeintaan isoaivoisten nisäkkäiden tai lintujen yksinomaisuutena. Ne kykenevät ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia katsomalla mallia toisilta kimalaisilta ja jopa parantamaan suoritustaan näkemänsä perusteella. Tämä on hämmästyttävä kyky eläimeltä, jolla on seesaminsiemenen kokoiset aivot. Ongelmanratkaisukykyä vaativat kukat eivät ole kimalaisten ja muiden pölyttäjien suurin ongelma luonnossa, vaan luonnonvaraisten kukkien ja pesäpaikkojen väheneminen muun muassa kaupunkikehityksen ja tehomaatalouden laajentumisen, lisääntyneen torjunta-aineiden käytön ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Koska kyseiset maailmanlaajuiset ongelmat ovat ihmisten tuottamia, on myös meidän vastuunamme ratkaista nämä ongelmat. Tämän poikkitieteellisen hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta kokeellista tietoa kimalaisten kognitiivisista kyvyistä yhdistämällä käyttäytymisekologian, vertailevan kognition, farmakologian ja automaatiotekniikan alan menetelmiä innovatiivisella tavalla. Hankkeen jälkeen tiedämme miten kimalaiset viestivät positiivisia tunnetilojaan elekielen avulla toisilleen. Lisäksi selviää kokevatko kimalaiset ahaa-elämyksiä ongelmanratkaisutilanteissa, eli kykenevätkö ne yhdistelemään aiemmin opittua tietoa uusissa tilanteissa. Tulokset kimalaisten nokkeluudesta ja ihmismäisestä käyttäytymisestä tulevat epäilemättä herättämään vilkasta keskustelua niin tutkijoiden kuin kansalaisten keskuudessa.

Hankkeen tavoitteena oli tutkia kimalaisten kognitiivisia kykyjä ja laajentaa käsitystämme siitä, millaista älykkyyttä pieniaivoiset eläimet voivat osoittaa. Projekti yhdisti käyttäytymisekologian, vertailevan kognition ja kokeellisen käyttäytymistutkimuksen menetelmiä selvittääkseen, miten kimalaiset ratkaisevat ongelmia, käyttävät sosiaalista tietoa ja mukauttavat käyttäytymistään uusiin tilanteisiin.

Hankkeen aikana osoitimme, että kimalaisten ongelmanratkaisu ei rajoitu yksinkertaiseen yritys–erehdys -oppimiseen, vaan niiden käyttäytymisessä ilmenee joustavuutta, ennakoivaa toimintaa ja sosiaalisesti vaikuttunutta yhteistyötä. Tutkimuksemme osoitti myös, että aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten kimalaiset yleistavat oppimaansa uusiin tilanteisiin. Lisäksi tuotimme merkittävää uutta tietoa torjunta-aineiden ja glyfosaattipohjaisten valmisteiden vaikutuksista kimalaisten oppimiseen, muistiin ja suolistomikrobistoon.

Alkuperäinen suunnitelma sisälsi farmakologisen lähestymistavan kimalaisten tunnetilojen tutkimiseen, mutta lääkkeiden tutkimuskäyttöön liittyvät sääntelyesteet Suomessa estivät tämän toteuttamisen. Tämän sijaan hanke laajeni tutkimaan kimalaisten yhteistyötä ja sosiaalista vuorovaikutusta, mikä johti kansainvälisesti merkittävään julkaisuun ja laajaan mediahuomioon. Hankkeen loppuvaiheessa käynnistetty tutkimus kimalaisten oivaltamisesta on parhaillaan arvioitavana. Tutkimuksesta on tekeillä National Geographic -artikkeli (julkaisu toukokuussa 2026).

Hanke on lisännyt ymmärrystä hyönteisten kognitiosta ja haastanut ihmiskeskeisiä käsityksiä eläinten älykkyydestä. Samalla se on tuottanut tietoa, jolla on merkitystä pölyttäjien suojelulle muuttuvassa maailmassa.

Back to Grants listing