Apurahat ja residenssipaikat

Tiede ja taide

Keiden kaupunki: Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden pyrkimykset kaupunkiympäristöissä ennen ja nyt

Hakemuksen tiivistelmä

Kaupunkeja suunnitellaan ja rakennetaan monilla sellaisilla tavoilla, jotka hyödyttävät joitain ihmisryhmiä mutta vahingoittavat toisia esimerkiksi iän, etnisyyden, sosioekonomisen aseman, sukupuolen ja toimintakyvyn perusteella. Olemme niin tottuneita tilallisen epätasa-arvon ilmentymiin, että ne saattavat vaikuttaa luonnollisilta ja niiden muuttaminen mahdottomalta. Toisin oli 60- ja 70-luvuilla, jolloin monet nykyistä kaupunkiympäristöä määrittävistä järjestelmistä olivat uusia tai vasta rakenteilla; esimerkiksi laajamittainen henkilöautoliikenne, lähiöt ja päivittäistavarakaupan keskittymät. Ajankohta on kiinnostava, koska silloin yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa tehtiin linjauksia ja toteutettiin järjestelmiä, joiden pohjalta nykyiset kaupunkimme pitkälti yhä toimivat. Suomi kaupungistui huimaavaa vauhtia, uusien rakennushankkeiden ja kaavoittamisen määrä oli ennenäkemätön ja hyvinvointivaltiota toteutettiin suunnittelemalla ja rakentamalla. Kaupungit ympäristöinä muuttuivat nopeasti, mikä herätti keskustelua, usein eri ihmisryhmien mahdollisuuksien näkökulmasta. Keiden kaupunki -hankkeessa tutkimme, miten kaupunkiympäristöjen luomaa eriarvoisuutta nostettiin esiin ja pyrittiin haastamaan tällä murroksen aikakaudella suunnittelijoiden omassa toiminnassa, kansalaistoiminnassa ja aktivismissa sekä julkisessa keskustelussa ja millaisia seurauksia tällä oli. Kaupunkien suunnittelun ja rakentamisen järjestelmiä ja periaatteita on tarpeellista tarkastella pitkällä aikavälillä ja kriittisesti, sillä niiden vaikutukset ulottuvat useiden vuosikymmenien päähän ja kaikkien kaupunkilaisten elämään. Kaupungit muuttuvat jälleen ja kaupunkitilaan liittyy tällä hetkellä monia suuria kysymyksiä, jotka ulottuvat henkilökohtaiselta tasolta globaalille tasolle. Rakennamme hankkeessa tieteen ja taiteen keinoin siltaa menneisyyden ja mahdollisten tulevaisuuksien välille. Kysymme, mitä tasa-arvoinen kaupunki tarkoitti aikaisemmin ja mitä oikeudenmukainen kaupunki voisi olla nyt.

Keiden kaupunki -hanke nosti historiantutkimuksen ja taiteen keinoin esiin sitä, miten käsityksemme kaupungeista sekä eri ihmisryhmien mahdollisuudet toimia kaupungeissa ovat muotoutuneet ja miten niitä mahdollisesti voisi muuttaa oikeudenmukaisempaan suuntaan. Hanke tarkasteli, miten kaupunkiympäristöjen eriarvoisuutta nostettiin esiin ja pyrittiin haastamaan erityisesti 1960- ja 1970-lukujen murroskaudella suunnittelijoiden omassa toiminnassa, kansalaistoiminnassa ja aktivismissa sekä julkisessa keskustelussa ja millaisia seurauksia tällä oli.

Hanke tuotti kaupunkiympäristöjen tasa-arvokysymyksiin liittyviä tieteellisiä artikkeleita yhteensä 19 kappaletta, valtaosa niistä vertaisarvioituja. Lisäksi hanke julkaisi runsaasti myös yleistajuisempia tekstejä ja esitelmöi ahkerasti sekä akateemisissa tilaisuuksissa että erilaisissa avoimissa yleisötilaisuuksissa. Sekä hankkeen julkaisut että esiintymiset kuvastavat hankkeessa tehtyä monipuolista yhteistyötä tutkijoiden, taiteilijoiden, kaupunkien ja järjestöjen edustajien, toisten hankkeiden ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Hankkeen tutkijat toimittivat Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeron Eriarvoisuuden ja tasa-arvoisuuden kaupunki, joka ilmestyi numerona 4/2023. Taiteen näkökulmia kaupunkiin hanke toi esille muun muassa järjestämällä Utopiakaupunki-kutsunäyttelyn Tampereella syksyllä 2023.

Hankkeen julkaisut käsittelevät esimerkiksi seuraavia aiheita: kävelyn ja pyöräilyn asema kaupungeissa, lapset liikenneturvallisuuskysymyksenä, sukupuolen merkitys liikenneaktivismissa ja liikennesuunnittelussa, suomalainen keskustelu ruotsalaisista lähiöistä, asumisen utopiat, hyvinvointivaltion tilallinen rakentaminen ja purkaminen, päiväkotiarkkitehtuuri, ostoskeskukset, yhteisöasuminen sekä räppärien kaupunkitietämys. Hankkeen tiedettä ja taidetta yhdistävä pääjulkaisu on pyöräilyn ja kaupunkisuunnittelun yhteyksistä kertova Takalon ja Männistö-Funkin Polkimilla-sarjakuvateos (2023), joka on tavoittanut paljon lukijoita

Takaisin apurahalistaukseen