Apurahat ja residenssipaikat Tiede Feeding on Social Instability: Cognitive Roots and Historical Dialectics of Nationalist Narratives Päähakija Väitöskirjatutkija Söderman Niklas Myöntösumma 87700 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Politiikan ja hallinnon tutkimus Myöntövuosi 2018 Jos omistat hankkeen, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Tutkimusprojektini on saanut alkusysäksensä nationalistisen populismin noususta Euroopassa ja USA:ssa, mikä liittyy myös globaaliin trendiin kohti nationalistista ja autoritääristä politiikkaa. Projektini analysoi tämän kehityksen juuria, miksi se tapahtuu juuri nyt, sekä mitä on tehtävissä sen torjumiseksi. Vaikka ulkopuolisia syrjivä nationalismi on taas ajankohtainen aihe, se on ollut myös toistuva ongelma maailmanpolitiikassa, ja nykyisessä kansainvälisessä ilmapiirissä on entistä tärkeämpää löytää tehokkaat keinot analysoida nationalismin nousua ja otetta yhteiskunnistamme. Tutkimukseni avaa uutta perspektiiviä nationalismiin analysoimalla sen kognitiivisia juuria historiallisesti toistuvana ilmiönä, tarkastelemalla kuinka nämä juuret ruokkivat nationalististen narratiivien luomista ja yhteiskunnan alttiutta niiden leviämiselle, sekä millaisia polkuja on löydettävissä pyrkiessämme pois syrjivistä nationalistisista asenteista. Analyysini lähtee liikkeelle Japanin yhteiskunnallisten muutosten kokemuksista toistuvan moderniteetin muodossa sekä kuinka siitä syntyneet sosiaalisen identiteetin kysymykset ovat ruokkineet nationalistisia reaktioita halki 1900-luvun, mutta ammennan tutkimuksessani myös aineistoa historiallisista muutoksista ja tämänpäiväisistä kehityskuluista Saksassa, USA:ssa ja Iso-Britanniassa valaistakseni kuinka jännite modernistisen kehityksen ja nationalismin syrjivien ulottuvuuksien välillä voi avata tilaa kosmopolitanismin ja solidaarisuuden kasvulle. Loppuraportin tiivistelmä Tutkimusprojektini käsittelee kansallismielisyyden nousua etenkin yhteiskunnallisten kriisien myötä sekä sen narratiivisia ja kognitiivisia juuria historiallisesti toistuvana ilmiönä, joka on taas varsin ajankohtainen niin kansallisella kuin maailmanpoliittisella kentällä. Kansallismielisyys voidaan nähdä näkökulmasta riippuen mm. ongelmana, väistämättömyytenä tai oleellisena osana laajempaa yhteisöllisyyttä, ja näiden analyysien akuuttisuus riippuu pitkälti siitä, millaisia muotoja kansallismielisyys kulloinkin saa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja mitkä sen muodot nousevat vahvimmin esille. Projektini on vielä toistaiseksi kesken, eli se ei ehtinyt valmistua apurahakauden aikana. Sen tuotoksena on syntynyt toistaiseksi yksitoista tutkimuspaperia, joista kaksi on jo valmisteltu artikkeliksi asti, ja loput työstyvät julkaisumuotoon ajan myötä. Pandemian seurauksena tutkimussuunnitelmani muuttuivat jonkin verran ja päädyin keskittymään aiempaa aiottua enemmän Japania koskevaan tutkimukseen. Analyysini lähtikin liikkeelle Japanin yhteiskunnallisten muutosten kokemuksista toistuvan "moderniteetin kriisin" muodossa sekä kuinka siitä syntyneet sosiaalisen identiteetin kysymykset ovat ruokkineet nationalistisia reaktioita halki 1900-luvun. Tämä tutkimus sijoittuu kuitenkin laajempaan viitekehykseen, joka vertailee nationalismin muotoja ja diskurssin rakenteita myös muissa kulttuureissa, tarkastelee kansallismielisyyden kuohuntaa yhteiskunnallisten muutosten ja historiallisen dialektiikan yhteydessä, sekä tutkii kansallismielisyyden keskeisten merkitysrakenteiden tulkintojen muutosta ja sitä, miten tällainen muutos voi avata uusia näköaloja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Takaisin apurahalistaukseen